Information needs of clinical laboratory’s management

Abstract

Kliinisen laboratorion johto tarvitsee oikeaa, ajantasaista ja tilanteeseen sopivaa tietoa laboratorion johtamisen tueksi, jos tämä tieto puuttuu, puhutaan tietotarpeesta. Tietotarpeista ja niiden määrittelystä on saatavilla varsin laajasti aikaisempaa tutkimustietoa, mutta kliinisen laboratorion kontekstissa aikaisempia tutkimuksia ei ole juuri tehty. Toimiala on tällä hetkellä eräänlaisessa murrosvaiheessa, jolloin liiketoiminnan kannalta oikeiden päätösten merkitys korostuu entisestään. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millä menetelmillä tietotarpeita voidaan kartoittaa, mitä tietotarpeita kliinisen laboratorion johtamiseen liittyy sekä mitä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia näihin tietotarpeisiin liittyy. Tutkimus jakautuu kahteen osaan: teoriaosassa selvitetään mitä ovat tietotarpeet, mistä kliinisen laboratorion liiketoiminnassa on kyse ja mitä tietotarpeita voidaan olettaa liittyvän laboratorion johtamiseen. Lisäksi selvitetään millä menetelmillä näitä tietotarpeita voidaan määrittää. Empiirisen osan aineisto kerättiin käyttämällä kahta löydetyistä menetelmistä, jotka ovat kriittisiin menestystekijöihin ja työtehtäviin perustuvat syvähaastattelut. Menetelmiä valittiin kaksi, jotta niiden toimivuutta voitaisiin arvioida tapausyrityksen toimintaympäristössä. Aineistoa kerättiin neljästä laboratoriosta, joka kattaa lähes 50 % Suomen kliinisistä laboratorioista. Kerättyä aineistoa analysoidaan ja siitä pyritään johtamaan kliinisen laboratorion johtamiseen liittyviä yleisiä tietotarpeita. Tutkimuksessa havaittiin, että korkealla abstraktiotasolla tarkasteltaessa kliinisen laboratorion johtamiseen liittyviä tietotarpeita voidaan verrata muun prosessiteollisuuden tietotarpeisiin. Voidaan siis todeta, että jatkossa laboratorioiden liiketoiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää muusta prosessiteollisuudesta tehtyä tutkimusta. Toisaalta, kun tietotarpeita ruvetaan tarkastelemaan tarkemmalla tasolla, alkaa toimiala-, organisaatio- ja henkilöspesifisiä tarpeita löytyä. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät todettiin toimiviksi ja niiden käytöstä saatujen kokemuksien pohjalta tapausyritykselle tuotettiin tietotarpeiden kartoituksen prosessimalli, jota yritys voi hyödyntää tulevissa projekteissaan. Tutkimuksen tuloksena löydettiin myös useita potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia, joiden tarkempaa tutkimista ja analysointia suositellaan