Uni on lapsen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta tärkeää. Ongelmat unen määrässä ja laadussa aiheuttavat päiväväsymystä, joka ilmenee lapsilla muun muassa ärtyvyytenä ja emotionaalisen stressinsietokyvyn heikkoutena. Kognitiivisten taitojen alentunut taso johtaa jopa huonompaan koulumenestykseen, jolla voi olla yllättävän kauaskantoisia vaikutuksia. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, esiintyykö unihäiriöistä kärsivillä lapsilla vähemmän virkistäväksi todettua syvää unta eri aivoalueilla terveisiin verrokkeihin verrattuna.
Tutkimus on osa suurempaa kokonaisuutta, jonka tarkoitus on tutkia lasten unihäiriöitä ja unen aikaisia hengityshäiriöitä. Aineistoon kuuluu 1. ja 3. luokan oppilaita 17 Tampereen ala-asteelta. 62 lasta osallistui kliinisen vaiheen tutkimukseen, jossa heille tehtiin laaja unipolygrafia sekä neurokognitiivisia testejä. Lapset jaettiin kahteen ryhmään apnea-hypopnea-indeksin mukaan (AHI). Poikkeavana löydöksenä pidettiin arvoa AHI ≥ 1, jonka täytti 27 lasta. Lapsista, joiden AHI oli alle 1, valittiin 27 tervettä verrokkia iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettuna. Ryhmien välillä vertailtiin syvän unen määrää eri aivoalueilla ja eri unisykleissä. Syväksi uneksi tulkittiin EEG-aaltoja, joiden taajuus oli alle 4 Hz.
Lapsilla, joiden AHI > 1 havaittiin merkittävästi vähemmän syvää unta aivojen etuosissa ja sentraalisissa osissa. Suurimmat eroavaisuudet havaittiin frontopolaarisissa kytkennöissä ja merkittävimmät erot painottuivat alkuyön unisykleihin. Tulos viittaa siihen, että jo melko lieväkin unihäiriö aiheuttaa lapsella muutoksia unen rakenteessa
