Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten vanhemmat kokevat perheen toimivuuden, terveyden ja hoitajilta saamansa sosiaalisen tuen silloin, kun perheen lapsi on sairaana tehohoidossa. Tarkoituksena on myös kuvata, miten sosiaalinen tuki on yhteydessä perheen toimivuuteen ja terveyteen. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhempien kehittämisehdotuksia perhehoitotyöhön teho-osastolla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lapsen tehohoitojakson ja hoitajilta saadun sosiaalisen tuen vaikutuksista perheeseen.
Tutkimukseen osallistui 31 tehohoidossa olleen lapsipotilaan vanhempaa. Tutkimuksen vastausprosentti oli 32 %. Tutkimusaineisto kerättiin FAFHES-mittarilla (Family Functioning, Health and Social Support). Kyselylomakkeessa oli Likert-asteikollisia väittämiä koskien perheen toimivuutta, terveyttä ja sosiaalista tukea lapsen ollessa hoidossa teho-osastolla. Lisäksi lomakkeessa oli kysymyksiä lasten ja vanhempien taustamuuttujista sekä yksi avoin kysymys perhehoitotyön kehittämisestä teho-osastolla. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 17.0 for Windows –tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen aineisto laadullisella sisällönanalyysillä. Perheen toimivuudesta, terveydestä ja sosiaalisesta tuesta muodostettiin summamuuttujat sekä näiden osasummamuuttujia. Tilastollisina testeinä käytettiin Mann-Whitney U-testiä, Kruskall Wallisin H-testiä sekä Spearmanin korrelaatiokerrointa.
Tehohoidossa olleiden lasten vanhemmat kokivat perheen toimivuuden, terveyden sekä hoitajilta saamansa sosiaalisen tuen hyväksi. Taustamuuttujia tarkasteltaessa lapsen sukupuolella oli yhteyttä perheen toimivuuden osa-alueisiin. Vanhempien koulutuksella ja lapsen aiemmalla sairaalahoidolla oli puolestaan yhteyttä perheen terveyteen tai sen osa-alueisiin. Vanhempien koulutuksella oli yhteyttä myös sosiaalisen tuen kokemiseen. Sosiaalisen tuen osa-alueet olivat yhteydessä perheen toimivuuden ja terveyden kokemuksiin. Vanhemmat toivoivat perhehoitotyötä kehitettävän teho-osastolla lisäämällä perheen tiedollista ja yksilöllistä tukemista sekä tukemalla perheen yhteenkuuluvuutta.
Hoitotyötä teho-osastolla tulisi kehittää yhä perhekeskeisempään suuntaan. Myös lisätutkimusta lapsen tehohoidon vaikutuksista perheeseen tarvittaisiin laajemmalla otoksella. Sosiaalisen tuen vaikutuksia perheen terveyteen ja toimivuuteen tulisi tutkia interventiotutkimusten avulla.
Avainsanat: lapsi, tehohoito, perheenjäsen, perheen toimivuus, perheen terveys, sosiaalinen tuki, perhehoitoty
