We compare UDP and TCP when transmitting voice data using PlanetLab where we can do experiments globally. For TCP, we also do experiments using TCP NODELAY which sends out requests immediately. We compare the performance of different protocols by their 90th percentile delay and jitter. The performance of UDP is better than that of TCP NODELAY and the performance TCP NODELAY is better than that of TCP. We also explore the relation between TCP delay time minus the transmission time and the packet loss rate and find there is a linear relationship between them

Zhang, Xiaotang

Schulzrinne, Henning G.

Hakutermit:

verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkko-oppiminen, virtuaalietnografia, diskurssianalyysi, verkko-opetusohjelmistot

Tutkimustehtävänä on tutkia ja analysoida diskurssianalyysin keinoin verkko-opetukseen rakentuvia merkityksiä kolmessa erilaisessa merkityksellistämisen kontekstissa: verkko-opetuksen kasvatustieteellisessä kontekstissa, verkko-opetuksen opetusteknologisessa kontekstissa ja institutionaalisessa kontekstissa.

Lisensiaatintyö on osa väitöskirjatutkimusta, jossa etnografisen tutkimusstrategian avulla tutkitaan verkko-opetusta sen toimijoiden näkökulmasta. Lisensiaatintyön tavoitteena on löytää ja tuottaa osa merkitysavaruudesta, jossa verkko-opetuksen toimijat, opettajat ja opiskelijat,  tulkitsevat ja jäsentävät toimintaansa. Lähtökohtana on ennakkokäsitys verkko-opetuksesta sosiaalisesti rakennettuna ja rakentuvana ilmiönä, jonka yhtenä merkittävänä ulottuvuutena on teknologia. Tutkimuksessa sovelletaan amerikkalaisen tutkijan Ron Scollonin kehittämää välitteistä diskurssianalyysiä (mediated discourse analysis) etnografisen tutkimusstrategian apuvälineenä. Kun diskurssianalyysi perinteisesti on keskittynyt erityisesti kieleen ja merkityksellistämiseen, niin välitteisen diskurssianalyysin kohteena on sosiaalinen toiminta. 

Kasvatustieteellisessä kontekstissa lisensiaatintyössä analysoidaan yhdeksän suomalaista verkko-opetusta tarkastelevaa kirjaa, jotka ovat ilmestyneet 1997-2003. Kirjallisuuden analyysissä tarkastellaan kirjojen oppimisteoreettisia näkemyksiä sekä kysytään miten niissä kuvataan verkko-oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja sekä toimijoiden rooleja. Opetusteknologisessa kontekstissa tutkitaan kolmen verkko-opetusohjelmiston, WebCT:n, Moodlen ja R5 Generationin markkinointimateriaaleja ja ohjelmistojen käyttöliittymiä. Ohjelmistojen ana-lyysissä kysytään, millainen käsitys oppimisesta ja opetuksesta ohjelmistojen markkinointiteksteistä välittyy. Institutionaalisessa kontekstissa tutkitaan Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun opintojaksotarjontaa kysyen opintojaksojen ajallista, sisällöllistä ja rakenteellista organisoitumista ja jäsentämistä. Virtuaaliammattikorkeakoulu on valittu institutionaaliseksi kontekstiksi, koska väitöskirjatutkimuksen etnografia tapahtuu ammattikorkeakoulukontekstissa. 

Verkko-opetusta käsittelevässä kirjallisuudessa oppimisteoreettisesti verkko-opetuksessa korostuvat samat behaviorismin jälkeiset uudet oppimisteoreettiset suuntaukset kuten muussakin koulutuksessa: lisensiaatintyössä tehdyn jaottelun mukaisesti havaittavissa on kognitiivinen, eksperientalistinen ja humanistinen suuntaus sekä sosiaalista vuorovaikutusta korostava interaktionismi. Kasvatustieteen kirjallisuudessa tyypillistä on verkko-opetuksen erottaminen "reaalimaailman" koulutuksesta ja samalla koulutuksen institutionaalisista reunaehdoista. Oppimisympäristöajattelussa verkko-opetusta verrataan avoimeen oppimisympäristöön ja "perinteistä luokkahuoneopetusta" suljettuun oppimisympäristöön. Verkko-opetuksen ja perinteisen luokkahuone-opetuksen välille rakennetaan  voimakas vastakohtainen jako, jossa verkko-opetus saa roolin tulevaisuuden verkostoituvan tietoyhteiskunnan kouluttajana. Toimijoiden rooleista erityisesti opettajan roolin nähdään olevan muutoksessa, tiedonsiirtäj!

 än rooli on muuttumassa ohjaajaksi. Opiskelijoiden kohdalla korostuu itsenäisyys. Oppimateriaaliajattelussa korostuu usko hypermediaan konstruktivistisen oppimisen mukaisena tiedon rakentamisen muotona. 

Opetusteknologian analyysi paljastaa, että ohjelmistot eivät ole neutraaleja välineitä suhteessa toimijoihin, vaan ne tarjoavat aktiivisesti merkityksiä toimijoille. Analyysin mukaan opetusteknologiassa on havaittavissa sekä kasvatusteoreettinen konteksti että institutionaalinen konteksti. Kasvatustieteellisessä kontekstissa ohjelmistojen toimintaa ja työkaluja perustellaan oppimisteorioin ja institutionaalisen kontekstin vaikutus näkyy erityisesti verkko-opetusohjelmistojen hallinnointi- ja seurantatyökaluissa.

Institutionaalisen kontekstin tarkastelu osoittaa verkko-opetuksen yhteyden kou-luttajaorganisaatioihin, mikä näkyy esimerkiksi osallistumisen säätelynä ja ta-poina, joilla kurssit ajallisesti ja sisällölliset organisoidaan ja jäsennetään verkkoon

MÄKELÄ, LEENA

TamPub Julkaisuarkisto - TamPub Institutional Repository

Verkko-opetuksen merkitysavaruus kolmessa kontekstissa - hyvän opetuksen ihanteista resursoinnin realismiin

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

Columbia University Academic Commons