We propose a TCP filter option to install compression in a virtual layer between TCP and the application layer. The method is incrementally deployable, as neither party will install the compression layer without the other's consent

Bellovin, Steven Michael

Buchsbaum, Adam L.

Muthukrishnan, S.

Tieteellistä kielenkäyttöä käsittelevässä kirjallisuudessa on viime vuosikymmeninä kiinnitetty enenevässä määrin huomiota varsinkin tieteellisten tutkimusartikkelien kielellisiin piirteisiin. Tutkimusartikkelien on esitetty olevan tiedeyhteisön omaksumien periaatteiden mukaisesti muotoutuneita retorisia rakennelmia. Tärkeänä osana tutkimusartikkeleita pidetään sellaisia retorisia keinoja, joiden avulla kirjoittajat voivat kommentoida esittämänsä tiedon luotettavuutta.

Yhtenä tutkimusartikkeleille luonteenomaisena retorisena ilmiönä pidetään ns. pehmentimiä (engl. hedge). Pehmentimillä tarkoitetaan episteemisiä epävarmuuden ja/tai epämääräisyyden ilmauksia, joiden avulla voidaan tuoda julki varauksia esitetyn tiedon paikkansapitävyyden tai täsmällisyyden suhteen (esim. tulokset antavat aiheen olettaa, että ..; arviolta 25% tapauksista..;.). Pehmentimien on sanottu olevan leimallisia juuri tutkimusartikkeleille, koska pehmentelyn ajatellaan ilmentävän tiedeyhteisön odottamaa rehellisyyttä, varovaisuutta ja vaatimattomuutta esitettäessä tietoa, jonka oikeellisuudesta, täsmällisyydestä tai yleistettävyydestä ei ole täyttä varmuutta. Esittämällä asiansa varauksellisesti pehmentimiä käyttäen kirjoittajat voivat esimerkiksi tuoda hienovaraisesti esiin mahdollisia puutteita ja aukkoja oman alansa tutkimuksessa, esittää varovaisesti omia ajatuksiaan tiedeyhteisön punnittaviksi ja suojata selustansa tiedeyhteisön mahdolliselta kritiikiltä.

Aiemmissa tutkimuksissa on tarkasteltu pehmentimien esiintymistä esimerkiksi lääketiedettä, biologiaa ja taloustiedettä käsittelevissä tutkimusartikkeleissa. Joissakin tutkimuksissa on myös arvioitu, että tieteenalojen välillä voi olla eroja pehmentelyn suhteen. Toisaalta on myös esitetty, etteivät tieteenalojen väliset erot olekaan pehmentimien osalta niin suuria kuin eräät tutkimukset antavat ymmärtää. Näyttää siis siltä, että tutkijat ovat erimielisiä mahdollisista eroista pehmentimien käytössä eri tieteenaloja edustavissa tutkimusartikkeleissa. Tutkimukseni ensimmäinen tavoite olikin julkaistuihin tutkimusartikkeleihin perehtyen tutkia esiintykö tieteenalojen välillä eroja pehmentimien määrässä ja laadussa sekä syissä niiden käyttöön.

Aiemmissa tutkimuksissa on kiinnitetty jonkin verran huomiota pehmentimien rooliin alempia teknisyyden tasoja edustavissa tiedettä käsittelevissä teksteissä, kuten esimerkiksi populaaritieteessä. Yhtäältä on tuotu esiin ajatus, että laajemmalle yleisölle kohdennetuissa tieteellisissä teksteissä pehmentimet ovat harvinaisempia kuin tutkimusartikkeleissa, koska tiedeyhteisön toimintaa säätelevät periaatteet (rehellisyys, varovaisuus, vaatimattomuus) eivät ole yhtä keskeisiä populaaritieteessä. Toisin kuin asiantuntijoiden välisessä viestinnässä, populaaritieteellisten tekstien lukijoiden on ajateltu olevan kiinnostuneita suoraviivaisista yleistyksistä ja on myös oletettu olevan mahdollista sivuuttaa aiheeseen liittyvät mahdolliset epäselvyydet ja epätarkkuudet, koska kohderyhmän asiantuntemus ei riitä esitetyn tiedon kyseenalaistamiseen. Toisaalta on kuitenkin myös esitetty pehmentimien olevan ehkäpä jopa yleisempiä populaaritieteessä kuin tutkimusartikkeleissa, koska popularisoitaessa voidaan omaksua epätarkempi esitystapa kuin tutkimusartikkeleissa johtuen esimerkiksi siitä, ettei säntillisen tarkka numeerinen tieto ole yhtä oleellista kuin asiantuntijoiden välisessä viestinnässä. Toisena tavoitteenani olikin populaaritieteellisiä artikkeleita tarkastelemalla tutkia, ovatko pehmentimet loppujen lopuksi harvinaisempia vai yleisempiä (tai ehkäpä yhtä yleisiä) kuin samaa tieteenalaa edustavissa tutkimusartikkeleissa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia pehmentimien laatua, niiden käytön syitä sekä tarkastella tieteenalan mahdollista vaikutusta pehmentelyyn populaaritieteessä.

Pehmentimien määrällisestä analyysistä kävi ilmi, että pehmentelyssä esiintyi vaihtelua sekä tieteenalojen että teknisyyden tasojen välillä. Tutkimusartikkeleissa pehmentimiä esiintyi suhteellisesti laskettuna tiheimmin taloustieteessä, kun taas lääketieteessä ja teknologiassa pehmentimiä esiintyi noin 30% vähemmän tuhatta sanaa kohti. Eroja oli havaittavissa myös pehmentimien laadussa. Kuten odottaa saattaa, esiintyi teknologian tutkimusartikkeleissa huomattavan paljon numeeriseen epämääräisyyteen liittyviä pehmentimiä. Lääke- ja erityisesti taloustieteessä tällaiset pehmentimet taas olivat harvalukuisempia. Taloustieteessä puolestaan esiintyi huomattavan paljon tutkimushypoteeseihin liittyviä epävarmuuden ilmauksia sekä käytettyihin teorioihin ja metodeihin liittyvää pehmentelyä. Erona lääketieteeseen ja teknologiaan näytti olevan taloustieteellisen tutkimuksen hypoteettis-deduktiivisuus ja erään tutkimusartikkelin kirjoittajankin toteama taloustieteellisten teorioiden ja metodien vakiintumattomuus. Havaittavissa oli siis tieteenalojen erityispiirteistä johtuvia eroja, jotka heijastuivat pehmentimien määrässä ja laadussa sekä jossakin määrin myös pehmentimien jakaantumisessa tutkimusartikkelien eri osiin.

Populaaritieteellisissä artikkeleissa taas lääketiede oli tiheimmin pehmennelty aihealue, pehmentimien ollessa lähes kaksi kertaa yleisempiä tuhatta sanaa kohti kuin lääketieteellisissä tutkimusartikkeleissa. Myös teknologiaa käsittelevät populaaritieteelliset artikkelit sisälsivät selvästi suuremman suhteellisen määrän pehmentimiä kuin tutkimusartikkelit. Tutkimusartikkeleihin verrattuna pehmentimien suhteellinen tiheys sen sijaan pieneni taloustiedettä koskevissa populaaritieteellisissä artikkeleissa. Tieteenalojen välisiin eroihin lienee useitakin syitä. Mitä tulee lääketieteeseen, yksi kirjoittajista ilmoitti käyttäneensä pehmentimiä populaaritieteessä, jottei lukijakunta ylireagoisi. Nimenomaan lääketieteen osalta tässä saattaakin olla yksi keskeinen syy pehmentimien käytölle -käsitellyt aiheet ovat usein melkoisen arkaluontoisia ja vakavia, ja kirjoittajat saattavat hyvinkin pehmentää viestejään ollakseen herättämättä tarpeetonta levottomuutta tai liiallista optimismia rajalliset taustatiedot omaavassa lukijakunnassa. Teknologiassa taas pehmentimien tiheyden takana lienee ainakin osin numeerisen tiedon yleisyys alueella. Jo aiemmin on todettu pehmentelyn yleistyvän populaaritieteessä numeerista tietoa esitettäessä, joten ei liene kovin yllättävää että teknologian kaltaisia numeerisesti orientoituneita aihealueita käsittelevät populaaritieteelliset artikkelit sisältävät paljon tällaisia pehmentimiä. Pehmentelyn vähenemistä taloustieteen popularisaatioissa taas selittänee jossakin määrin metodologiaa koskevan tiedon osuuden pieneneminen. Kuten mainitsin, on muun muassa metodeista käytävään keskusteluun liittyvä pehmentely ominaista taloustieteen tutkimusartikkeleille, mutta populaaritieteessä esitetyn tiedon hankkimiseen käytettyä metodologiaa koskevan tiedon (ja siten myös metodeja koskevan pehmentelyn) osuus on huomattavasti vähäisempi.

Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että pehmentimien käytössä voi esiintyä huomionarvoista vaihtelua eri aihealueilla niin määrän, laadun kuin myös käytön syiden osalta. Vaihtelua näyttää niinikään olevan havaittavissa tieteenalojen sisällä teknisyyden tasojen välillä. Aiemmat ajatukset pehmentimien vähenemisestä populaaritieteeseen siirryttäessä ovat mielestäni ainakin joidenkin aihealueiden osalta liian yksinkertaistavia. Pehmentimien esiintymistä on ilmeisesti kommentoitu ajatellen, että pehmentimiä käytetään samojen periaatteiden mukaisesti viestintätilanteesta riippumatta, ja koska tutkimusartikkeleissa tavatun kaltaiset pehmentimet eivät vaikuta välttämättömiltä populaaritieteessä, ei pehmentimiä siis esiinny yhtä paljoa kuin tutkimusartikkeleissa. Tarkasteltaessa pehmentelyn kaltaista ilmiötä on kuitenkin olennaista huomata sen kompleksisuus. Tutkimusartikkelien kaltaisessa kielenkäytössä pehmentely juontaa mitä ilmeisimmin juurensa tiedemaailman yhteisöllisistä odotuksista. Populaaritieteessä pehmentimien käyttö taas perustuu toisenlaiseen kirjoittajan ja lukijakunnan väliseen suhteeseen ja myös syyt pehmentelyyn voivat monessa tapauksessa poiketa tutkimusartikkeleista. Oman tulkintani mukaan pehmentimien käyttö voidaan populaaritieteessä nähdä pyrkimyksenä muokata esitystapaa vastaamaan paremmin lukijakunnan tarpeita, kiinnostuksen kohteita, sekä heidän taustatietojaan ja pehmentely voidaan niinikään usein tulkita interpersonaaliseksi kohteliaisuusstrategiaksi (sekä ns. negatiiviseksi että positiiviseksi kohteliaisuudeksi).

Monet aiemmat tieteellistä englantia koskettelevat tutkimukset ovat keskittyneet pehmentimien käyttöön asiantuntijoiden välisessä viestinnässä, erityisesti tutkimusartikkeleissa, ja korostaneet pehmentelystrategioiden opettamista tuleville tieteenharjoittajille. Tutkimuksessa ja opetuksessa olisi mielestäni tarpeen kiinnittää entistä laajemmin huomiota vaihteluun pehmentimien käytössä riippuen aihepiiristä ja teknisyyden tasosta. Aihepiirillä ja teknisyyden tasolla voi olla huomattava vaikutus paitsi pehmentelyyn myös moninaisiin muihin tieteen kielen ilmiöihin, mikä tulisi ottaa aiempaa paremmin huomioon tutkimuksessa ja opetuksessa.It has been observed that hedges, linguistic devices indicating less than complete certainty or commitment regarding information put forth, occur quite frequently in scientific discourse such as scientific research articles (RAs). However, disciplinary variation in the use of hedges in RAs has not been studied in any greater detail. In addition, there are conflicting views about the use of hedges in popular scientific discourse. Some scholars state that hedging is less common in popularizations than in RAs, whereas other researchers say the exact opposite.

The aim of this study was to provide a corpus-based analysis of hedging phenomena in data representing three broad disciplinary areas (economics, medicine, technology) and two distinct levels of technicality, RAs and popular scientific articles from Scientific American. The results of the analysis showed that there may be noticeable variation between disciplines in the number, type and function of hedges. Economics RAs, for instance, were heavily hedged probably because of the tentative nature of the discipline. In the popularizations, on the other hand, hedges were most commonly employed in articles to do with medicine. In view of comments obtained from the authors of the articles examined, the latter may be due to the delicate nature of popularized information regarding medicine.

On the basis of the findings it can be said that the research and pedagogy of special-subject discourse would in all likelihood benefit from further variation-oriented analyses of hedging and possibly also other linguistic phenomena

Varttala, Teppo

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

English

Hedging in Scientifically Oriented Discourse. Exploring Variation According to Discipline and Intended Audience

TamPub Julkaisuarkisto - TamPub Institutional Repository

Columbia University Academic Commons

http://www.cs.columbia.edu/~smb/papers/draft-bellovin-tcpcomp-00.txt[6/30/2010 12:39:53 PM]Network Working Group                 Bellovin, Buchsbaum, MuthukrishnanInternet Draft                                       AT&T Labs--ResearchExpiration Date: April 2000                                 October 1999                         TCP Compression Filter                     draft-bellovin-tcpcomp-00.txt1. Status of this Memo   This document is an Internet-Draft and is in full conformance with   all provisions of Section 10 of RFC2026.   Internet-Drafts are working documents of the Internet Engineering   Task Force (IETF), its areas, and its working groups.  Note that   other groups may also distribute working documents as Internet-   Drafts.   Internet-Drafts are draft documents valid for a maximum of six months   and may be updated, replaced, or obsoleted by other documents at any   time.  It is inappropriate to use Internet-Drafts as reference   material or to cite them other than as "work in progress."   This draft document will be submitted to the RFC Editor as an   Experimental RFC. Distribution of this document is unlimited.   The list of current Internet-Drafts can be accessed at   http://www.ietf.org/ietf/1id-abstracts.txt.   The list of Internet-Draft Shadow Directories can be accessed at   http://www.ietf.org/shadow.html.2. Abstract   We propose a TCP filter option to install compression in a virtual   layer between TCP and the application layer.  The method is   incrementally deployable, as neither party will install the   compression layer without the other's consent.Bellovin                                                FORMFEED[Page 1]Internet Draft        draft-bellovin-tcpcomp-00.txt         October 19993. Introduction   The natural place to compress data is at the application level, where   application-specific semantics can be used to attain better   compression.  Unfortunately, this requires changing each and every   application, or at least changing user behavior.   An alternative is to compress the data at the IP level, as is done in   IPCOMP [RFC2393].  While this is application independent, its   effectiveness is also limited, since each packet must be compressed   individually.   We propose compressing immediately above TCP, as negotiated by a TCP   option.  One side sends an ordered list of which compression   algorithms it supports.  The other side selects one from the list,   which commits both sides to compressing the payloads of all   subsequent packets accordingly.   An example of where this could help is the transmission of email   messages with large attachments, often word processor documents or   slide presentations.  Files of these types are quite compressible;   doing the compression at a higher layer, however, would require   either manual user intervention or changes to many different mail   sending and receiving packages.   This option is an example of a TCP filter option of the class   described in [FILTDRAFT].3.1. Specification of Requirements   The key words "MUST", "MUST NOT", "REQUIRED", "SHALL", "SHALL NOT",   "SHOULD", "SHOULD NOT", "RECOMMENDED", "MAY", and "OPTIONAL" in this   document are to be interpreted as described in RFC 2119 [RFC-2119].Bellovin                                                FORMFEED[Page 2]http://www.cs.columbia.edu/~smb/papers/draft-bellovin-tcpcomp-00.txt[6/30/2010 12:39:53 PM]Internet Draft        draft-bellovin-tcpcomp-00.txt         October 19994. Option Format   We use one TCP option, of type TCO (to be assigned by IANA), to   signal compression.  A type field indicates the operation.   A compression algorithm announcement MUST NOT appear except as   specified by the [FILTDRAFT] protocol.  (All TCPs MUST ignore unknown   options in SYN packets [RFC1122].)  Compressed packets MUST NOT be   sent unless both parties have agreed to the appropriate filter via   the protocol [FILTDRAFT].   Compression algorithm IDs will be assigned by IANA.   +--------+--------+---------+   |  TCO   |   len  | alg...  |   +--------+--------+---------+   The compression filters, including any parameters, are fixed during   the three-way handshake by the protocol [FILTDRAFT].  Subsequently,   they may only be changed by in-band communication, i.e., by the   compression algorithms themselves interpreting the data stream.   +--------+--------+---------+---------+   |  TCO   |   len  |   alg   | parm... |   +--------+--------+---------+---------+5. Behavior   As per [FILTDRAFT], by "initiator," we indicate the party that first   includes compression options in its SYN packet, and by "respondent,"   we indicate the other party.   If the respondent (cf., [FILTDRAFT] protocol) has indicated that it   can accept a compression algorithm, a sender MUST use it.  As   described in Section 2.2 of RFC 2393, the initiator SHOULD verify   that compression does not increase the size of the message.  If it   does, it SHOULD NOT initiate compression.   Only the initial compression algorithms and parameters are determined   by the compression options in the handshake.  Senders MAY apply   hysteresis to sending both compressed and uncompressed packets, per   RFC 2393, but only by using in-band communication, i.e., messages in   the data stream itself.  In particular, to permit uncompressed data   to be co-mingled with compressed data, we anticipate that particular   compression algorithms will include their own header structures in   the data stream.  Again, note that because of the stream nature of   TCP, the uncompressed portion may be sent in the same packet asBellovin                                                FORMFEED[Page 3]Internet Draft        draft-bellovin-tcpcomp-00.txt         October 1999   compressed data.  Any necessary framing must be done by particular   compression algorithms.  They may, however, specify the use of the   TCP record mark filter option [DRAFTREC].   Senders MUST honor the compression algorithm specified by the   respondent, as per [FILTDRAFT].  Local dictates to the contrary   require in-band communication to alter the compression behavior; if   the compression algorithm precludes such communication, then the   session must be terminated and re-established with different (or   absent) compression options.6. Interactions6.1. TCP Urgent Pointer   Compression filters must note application requests to send urgent   data.  The urgent pointer passed down to TCP must point to the   appropriate compressed bytes.  Upon receipt of an urgent packet (more   precisely, a packet where the urgent pointer denotes a byte within   it), the uncompression routine must send the appropriate notification   to the application, while pointing to the proper uncompressed byte.7. Security Considerations   Compressing data above the TCP layer should not have any negative   impact on security.  In particular, port numbers are not compressed.   Some firewalls and intrusion detection systems examine TCP payloadhttp://www.cs.columbia.edu/~smb/papers/draft-bellovin-tcpcomp-00.txt[6/30/2010 12:39:53 PM]   data, however, and they may be confused by compression.  The former   may wish to delete the compression option; if the latter are used,   administrators may wish to disable compression.8. AcknowledgementsBellovin                                                FORMFEED[Page 4]Internet Draft        draft-bellovin-tcpcomp-00.txt         October 19999. References10. Appendix   Initial compression algorithms to be supported SHOULD include DEFLATE   [RFC2394] (algorithm code 0x00) and LZS [RFC2395] (algorithm code   0x01).11. Author InformationSteven M. Bellovinsmb@research.att.com+1 973-360-8656Adam L. Buchsbaumalb@research.att.com+1 973-360-8674S. Muthukrishnanmuthu@research.att.com+1 973-360-7212AT&T Labs--ResearchShannon Laboratory180 Park AvenueFlorham Park, NJ 07974Bellovin                                                FORMFEED[Page 5]