Alanen, Hanna-Mari

Leinonen, Esa

TamPub Julkaisuarkisto - TamPub Institutional Repository

Psykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

   This document has been downloaded from  Tampub – The Institutional Repository of University of Tampere  The permanent address of the publication is http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201210301073    Author(s):  Leinonen, Esa; Alanen, Hanna-Mari Title:  Psykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu Year:  2011 Journal Title:  Duodecim Vol and number:  127 : 4  Pages:  371-372 ISSN:  0012-7183 Discipline:  Neurology and psychiatry Item Type:  Journal Article Language:  fi URN:  URN:NBN:fi:uta-201210301073 URL:  http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99372.pdf         All material supplied via TamPub is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorized user.                   371Esa Leinonen ja Hanna-Mari Alanen  |   TEEMA: VANHUSPSYKIATRIADuodecim 2011;127:371–2M ielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhusten määrä tulee lisääntymään väestön vanhetes-sa, vaikka psykiatristen häiriöiden esiinty-vyys ei vanhuksilla ole suurempi kuin muussa väestössä. Esimerkiksi vaikea masennus vie ikääntyneen toimintakyvyn nopeasti ja on psykoottinen useammin kuin nuoremmil-la. Myös itsemurhat ovat vanhusten masen-nuksessa erityisen yleisiä: yli 75-vuotiaiden miesten itsemurhavaara on yli kaksinkertai-nen ja naisten yli kolminkertainen verrattuna nuorten vaaraan (WHO World Health Survey Consortium 2000). Kaksisuuntaista mieliala-häiriötä sairastavien ikääntyneiden lukumäärä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden ai-kana. Oman potilasryhmänsä muodostavat noin 70 vuoden iässä ensi kertaa kaksisuun-taiseen mielialahäiriöön sairastuvat. Heidän lukumääränsä ei ole kovin suuri, mutta tämän potilasryhmän diagnostiikka ja hoito vaatii pe-rehtyneisyyttä, koska osalle näistä potilaista kehittyy etenevä muistisairaus (Schouws ym. 2009).Skitsofreniapotilaan elinikä on ollut 15–20 vuotta keskimääräistä lyhyempi. Kuitenkin nykyään myös nuorena skitsofreniaan sairastu-neet elävät entistä vanhemmiksi kuten muukin väestö. Nykyisin skitsofrenian esiintyvyys on yli 65-vuotiailla noin 1  % eli sama kuin muus-sakin väestössä (Perälä ym. 2007). Aiemmista käsityksistä poiketen skitsofreniaan voi sairas-tua vielä myöhäisessä keski-iässä, ja 3  % van-huusiän skitsofreniaa potevista onkin sairastu-nut yli 60-vuotiaana (Howard ym. 2000). Iäk-kään skitsofreniapotilaan oirekuvaa leimaavat toimintakyvyn ja kognition heikkeneminen sekä ns. negatiiviset oireet. Näiden potilaiden avun ja hoidon tarve on suuri, mutta heidän hoitajiensa ammattitaito on puutteellista paitsi perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa myös monissa psykiatrisissa yksiköissä. Ikään-tyneitä skitsofreniapotilaita on arvioitu ole-van vuonna 2030 noin 15 000. Haasteellinen potilasryhmä vanhuspsykiatriassa ovat myös harhaluuloisuushäiriöiset. Heidän osuutensa vanhemmissa ikäryhmissä lienee noin 0,5  % eli puolet skitsofreniapotilaiden määrästä (Pe-rälä ym. 2007). Suuri osa paranoidisista van-huksista kärsii muistisairaudesta (jota ei ehkä vielä ole diagnosoitu), mutta väestön vanhe-neminen lisää vääjäämättä myös primaaria harhaluuloisuushäiriötä sairastavien määrää.Suomessa on jopa 120 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toimintakyky on lievästi heiken-tynyt. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireista (Muistisairauksien diagnostiik-ka ja lääkehoito: Käypä hoito -suositus 2010). Vaikka muistisairauksien ikäryhmittäinen il-maantuvuus pysynee samana, uusien demen-tiatapausten määrä kaksinkertaistuu viidessä vuodessa ikävuosien 65–90 välillä (Corrada ym. 2009). Miltei kaikilla dementiapotilailla esiintyy jossain sairautensa vaiheessa psyki-atrista oirehdintaa. Tavallisimpia ovat masen-nus, apatia, levottomuus ja psykoosioireet, ku-ten aistiharhat ja harhaluulot. Muistisairauden edetessä saattaa myös persoonallisuus muut-tua. Muistisairauksiin liittyvien sekundaa-risten psykiatristen oireiden hoito työllistää varmasti tulevaisuudessa nykyistä enemmän myös psykiatrista hoitoa.Vanhusten akuutit mielenterveyden häi-riöt vaativat monesti nopeaa etiologista sel-vittelyä ja hoidon aloitusta. Korkeatasoisia, erikoistuneita hoitopaikkoja, joissa pystytään asianmukaiseen diagnostiikkaan sekä hoito-mahdollisuuksien ja -muotojen arviointiin ja hoidon aloitukseen, on vain muutamissa Koulutuksen uudistaminen voisi vielä pelastaaPsykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu372suurimmissa keskuksissa. Psykiatrista hoi-to- ja palvelujärjestelmää ei ole suunniteltu eikä se ole varautunut vanhusväestön osuu-den lisääntymisen aiheuttamaan palveluiden tarpeen muutokseen. Mielenterveystoimistot tuottavat nykyään pääasiassa keski-ikäisten ja nuorten aikuisten palveluja, ja osa niistä kieltäytyy – mahdollisesti mielenterveyslain vastaisesti – hoitamasta yli 65-vuotiaita. Van-huspsykiatrisia poliklinikoita on maassamme vain muutamia. Perusterveydenhuollon kyky ja kapasiteetti hoitaa näitä potilaita on myös rajallinen, eikä suurimmassa osassa kunnista ole konsultaatiopalveluita. Ikääntyneiden po-tilaiden psykiatristen sairaalapaikkojen käyttö vaihtelee runsaasti alueittain. Dementiaan ve-doten eräät psykiatriset sairaalat ovat tiettäväs-ti kieltäytyneet psykoottisesti oireilevien po-tilaiden hoidosta. Tästä syystä vanhuspotilaat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinpaikan mukaan.Vuonna 1998 annetulla asetuksella lope-tettiin aiempi vanhuspsykiatrian koulutus-ohjelma (silloin psykiatrian suppea erikoisala geriatria). Psykogeriatrian erikoislääkärikoulu-tuksen lopettaminen on osoittautunut tervey-denhuollon toimivuuden kannalta epätyydyt-täväksi ratkaisuksi. Vanhusten määrän lisään-tymisen vuoksi on selvää, että maassamme tarvitaan vanhuspsykiatrian erikoisala. Psy-kiatrian erikoislääkärikoulutus ei anna riittäviä valmiuksia vanhuksille tyypillisten mielenter-veyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon, vaikka se on hyvä pohja jatko-opinnoille. Vanhuspsykiatrian erikoislääkärikoulutus on ehdotettu toteutettavaksi joko psykiatrian eri-koislääkärikoulutuksen jälkeisenä jatkokou-lutuksena (Leinonen 2008) tai ns. suorana kuuden vuoden erikoisalakoulutuksena ilman edeltäviä yleispsykiatrian opintoja. Myös eri-laisia ”välimalleja” on esitetty (Salokangas ym. 2008). Terveydenhuollon nykyiset ja etenkin tulevaisuuden tarpeet puoltavat selkeästi van-huspsykiatrian erikoislääkärikoulutuksen pi-kaista käynnistämistä. Koulutuksen rakenne ja järjestelyt ovat ratkaistavissa. Eräillä paik-kakunnilla yliopistoilla ja yliopistosairaaloilla on edellytykset aloittaa vanhuspsykiatrian eri-koislääkärikoulutus pikaisesti.Myös Mieli 2009 -työryhmän raportti pai-nottaa vanhuspsykiatrian osaamisen vahvis-tamista perus- ja täydennyskoulutuksella. Ikääntyville tarkoitettujen erikoispalveluiden kehittäminen, konsultaatiot, palveluiden ”jal-kauttaminen” ja vanhusten mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja teho-kas hoito kuuluvat työryhmän ehdotuksiin. Ajoissa toteutetulla asiantuntevalla tutkimuk-sella ja hoidolla pystytään parantamaan myös psykiatrisen vanhuspotilaan toimintakykyä ja välttämään ennenaikainen laitoshoito. ■ESA LEINONEN, professori, ylilääkäriTampereen yliopistoja TAYS, psykiatria33380 PitkäniemiHANNA-MARI ALANEN, LT, ylilääkäriTAYS, neuro- ja vanhuspsykiatria33380 PitkäniemiKIRJALLISUUTTA• Corrada MM, Brookmeyer R, Paganini-Hill A, Berlau D, Kawas CH. Dementia incidence continues to increase with age in the oldest old: the 90+ study. Ann Neurol 2009;67:114–21.• Howard R, Rabins PV, Seeman MV, Jeste DV. Late-onset schizophrenia and very-late-onset schizophrenia-like psy-chosis: an international consensus. The International Late-Onset Schizophrenia Group. Am J Psychiatry 2000;157:172–8.• Leinonen E. Laaja yleiskoulutus on psykiatristen alojen erikoistumisen perusta. Suom Lääkäril 2008;63:4296–7.• Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito [verkko-versio]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdis-tyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim 2010 [päivitetty 13.8.2010]. www.kaypahoito.fi.• Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI, ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19–28. • Salokangas RKR, Hietala J, Korkeila J, ym.  Psykiatrian eri-koisalojen koulutus syytä uudistaa. Suom Lääkäril 2008;63: 4078.• Schouws SN, Comijs HC, Stek ML, ym. Cognitive impair-ment in early and late bipolar disorder. Am J Geriatr Psy-chiatry 2009;17:508–15.• WHO World Mental Health Survey Consortium. Preva-lence, severity, and unmet need for treatment of mental disorders in the World Health Organization World Mental Health Surveys. JAMA 2004;291:2581–90.VANHUSPSYKIATRIAE. Leinonen ja H-M AlanenSIDonnAISUUDETKs. s. 381

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66379/psykiatrista_hoitoa_tarvitsevien_2011.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Psykiatrista hoitoa tarvitsevia vanhuksia on enemmän kuin mihin on varauduttu

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

TamPub Julkaisuarkisto - TamPub Institutional Repository

Trepo - Institutional Repository of Tampere University