Lainrikkojien elämänsisällön muutos ja sitä tukeva auttamistyö

Abstract

Tutkimuksessa on tarkasteltu lainrikkojataustaisten henkilöiden yhteiskuntaan kiinnittymistä. Esille nousivat yksilölliset kehitysprosessit ja niitä tukeva auttamistyö. Tutkimus osoitti, että elämänsisällön muutoksessa tarvitaan uusia ajattelun ja toiminnan malleja, joilla on käytännön elämää ja siihen liittyviä merkityksiä vahvistava vaikutus. Erityisesti koettiin, että vertaisuuden kokemuksella on vahva rooli elämänsisältöjä rakennettaessa. Aiemmin muutoksen kokeneet vahvistavat muutokseen kiinnittymistä ja uskoa muutoksen pysyvyyteen. Merkittäväksi asiaksi määräytyi elämänsisällön kiinnittyminen niihin arjen ympäristöihin, joissa muutosta elettiin todeksi. Auttamistyön mahdollisuudet antaa tukea uuden elämänsisällön rakentumisessa kanavoituikin niiden yhteisöjen kautta, joissa koettiin arvostusta rakennettaessa uusia elämänsisällön merkityksiä. Auttamistyön osaamisen haasteeksi nähtiin valmius käyttää tarinallisuutta auttamistyön menetelmänä. Yksilöllisen muutosprosessin tunteminen ja elämäntarinoiden uudelleen merkityksellistyminen koettiin tärkeiksi muutostuen alueiksi. Uusien merkityksien kiinnittyminen yksittäisen ihmisen elämää ohjaavaksi ajatteluksi tapahtui oman elämäntarinan jatkuvalla uudelleen jäsentämisellä. Tässä prosessissa kuulluksi tuleminen ja aidon arvostuksen välittyminen edellyttivät auttamistyöltä myös vertaisuuden kokemista. Näin yhteiskuntaan kiinnittyjä tarvitsi rinnalleen auttajia, joilla itsellään oli selkeä elämää ohjaava arvomaailma ja josta välittyi toisen ihmisen aito arvostus ja kiinnostus. Tutkimus osoitti, että auttamistyössä tarvitaan vertaisuuden käsitteen laajaa ymmärtämistä. Auttamistyö elämänsisällön muutoksessa kiinnittyi vertaistoimijoiden arjen ympäristöihin ja niitä ylläpitäviin elämän arvoihin. Ammatillinen tuki puolestaan liittyi saatujen palvelujen kautta muutoksessa olevan elämään. Palvelut toivat apua terveyteen, asumiseen, toimeentuloon, työllistymiseen liittyviin kysymyksiin. Palvelujen tehtävä olikin tuoda perusturvaa ihmisten elämään ja yhteisöihin liittyminen vahvisti elämänsisällön muutosta ja omaa arvoa ihmisenä. Elämänsisältöjen rakentumista tukevan osaamisen yhteydessä onkin syytä tarkastella myös ammattikasvatuksen roolia, kuinka elämänsisältöjen rakentumista tukeva osaaminen ja tutkimus avaavat yhteiskuntaan kiinnittymistä. On myös tutkittava, millaisten kehitysprosessien avaajia ja ohjaajia voivat olla yhteisöittäin ammatillisen koulutuksen saaneet asiantuntijat yhdessä vertaisasiantuntijoiden kanssa.The need for this study originated in regional development work, where an attempt was made to give lawbreaking clients a say and a share in the development of services intended to restore their foothold in society. The development work featured the nature of social helping work and the opportunities for training to produce the necessary expertise to support individuals making a change. At the same time numerous questions emerged regarding the prospects for multi-professional support to reach the client and provide support for regaining a foothold in society. One of the greatest challenges of today is to identify the need for change among people living in various life situations and their individual needs for support. The dissertation at hand researched and analysed the life change in people with criminal backgrounds regaining a foothold in society and the helping work supporting this. The aim was to achieve new knowledge through professional education research about learning change in a person s life and about expertise in helping work at critical junctures in life. The research task was to analyse change in life when after confusing stages the individual regains a foothold in society. Change in the content of life was examined understanding and describing of the subjects themselves. There were two perspectives in the study. In the first the change experienced regaining a foothold in society was researched and in the second support during change aided by helping work. The research questions were: 1) What is the nature of the change reconnecting a former criminal to society as experienced by that individual? 2) What kind of helping work do former criminals themselves feel is needed to support their change in regaining a foothold in society? The study was phenomenological-hermeneutic. It utilized narrativity as a general characteristic of the study. The concepts of the phenomenological approach were experience and meaning. This approach accessed the experiential relations of the individual s life and their meanings. The research data consisted of the life stories describing the regaining of a foothold in society of ten individuals having experienced exclusion. The researcher moreover utilized the questionnaire responses of forty people who had experienced a change in the content of life to strengthen her prior understanding and support the analysis. However, the questionnaire was not utilized in the actual generation of findings. The findings of the study revealed types of change and change orientations resulting in change, phases of change and the meanings attached to these, likewise the goal-orientedness developing in the phases of change. Gaining a foothold in society and the emergence of meanings sustaining life proved important in change. Types of change and change orientations yielded various emphases in commitment to change, although in the phases of change a unification of different types of change and orientations was discernible. Expertise in helping work was attached to a person s need to produce change narratively in his/her life. Narrativity as a key component of helping work demonstrated the nature of the support needed in change and the background thinking in the life manifest therein. Helping work was focused on phases of change and knowledge of the background thinking emerging therein, also in their goal-oriented utilization in helping work. Those in the process of change also described special support coming into being in discussion with people who had gone through a similar change and in support experiences in the reorganization of everyday routines. According to the study at hand change in the content of life in regaining a foothold in society can be described as a series of phases. The turning point is the belief originating in the individual in need of change in his/her own prospects, when the change gets under way and a commitment is made to change. A second turning point is the nature of the help needed and received, which makes it possible to implement and sustain the change. The content of the change is determined with the help of a life rendering a sense of meaning and its relations. The last-named consideration takes the individual bent on change to the background communities determining the life of individuals who have experienced a change

    Similar works