Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikäihmisten kokemuksia aistihuoneen käytöstä ja kartoittaa, miten he voivat hyötyä aistihuoneesta. Apuvälineyritys Haltija Groupin SHX-aistihuoneen elementit siirrettiin Helsingin kaupungin Hopeatien palvelutaloon testikäyttöön kolmeksi kuukaudeksi. Opinnäytetyö pohjautuu Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan malliin “Model of Human Occupation (MOHO)” ja sen keskeiset käsitteet ohjasivat tutkimusaineiston tiedon keruuta sekä sen analysointia. Opinnäytetyön muu teoreettinen perusta muodostui ikääntymisen tarkastelusta toimintakyvyn ja aistien näkökulmasta sekä multisensorisen toiminnan perusteista.
Opinnäytetyö perustui laadullisen tutkimuksen periaatteisiin ja siinä oli kaksi työelämäkumppania: Helsingin kaupungin Hopeatien palvelutalo ja Haltija Group. Tutkimusmenetelmiksi valittiin aistihuoneen käyttäjille suunnattu kyselylomake sekä hoitohenkilökunnalle suunnattu ryhmämuotoinen teemahaastattelu. Kirjallinen raporttiosuus sisältää teoreettisen perustan, opinnäytetyön toteutuksen kuvauksen, aineiston analyysin, johtopäätökset ja pohdinnan.
Tässä opinnäytetyössä asiakaslähtöisyys ja aistihuoneen esteettömyys nousivat seikoiksi, jotka vaikuttivat myönteisesti ikääntyneen osallistumiseen aistihuoneessa. Asiakkaan elämänhistorian ja mielenkiinnon kohteiden tunteminen sekä yksilöllisen tahdon ja suorituskyvyn huomioiminen koettiin tärkeiksi. Onnistuneeseen käyntiin aistihuoneessa vaikuttivat orientaatio ja henkilökunnan taito käyttää aistihuoneen tekniikkaa. Asiakkaiden kokemukset aistihuoneesta olivat pääosin miellyttäviä, jopa rentouttavia. Tämän opinnäytetyön tulokset ovat yhtenäisessä linjassa verrattuna aiempiin tutkimuksiin aistihuoneista ja niiden vaikutuksista.
Opinnäytetyön perusteella aistihuoneen käyttö ikääntyneiden arjessa voi tarjota positiivisia vaikutuksia ikääntyneen psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Huolellinen suunnittelu, esteettömyys ja vahva asiakastuntemus mahdollistavat asiakkaan osallistumisen terapeuttiseen toimintaan aistihuoneessa. Aistihuoneen vaikuttavuudesta pitkällä aikavälillä tarvitaan lisää tutkimustietoa, jota voisi hyödyntää myös suunniteltaessa tulevaisuuden palveluja ikääntyneille.The object of the Bachelor’s thesis was to provide the elderly in the Hopeatie service house in Helsinki with the SHX multisensory elements for trial use. The purpose of this study was to find out experiences of elderly people in the multisensory room and analyze how they can benefit from the multisensory activities in their rehabilitation. The theory is based on Gary Kielhofner’s Model of Human Occupation (MOHO) and its essential concepts that steer the data gathering and analysis. The fundamental aspects of multisensory activities and ageing accompanied by changes in performance and impaired senses are also observed.
This thesis is a qualitive study executed in collaboration with two working life partners: the city of Helsinki and Haltija Group, which is a Finnish company for assistive devices, welfare technology and rehabilitation. The thematic group interview of six employees of the service house and a client questionnaire were chosen as research methods. This thesis consists of theory, description of the implementation, data analysis, results of the study, and conclusions and discussion.
The results show that the client-centered approach and the accessibility to the multisensory room had an influence on participation of the elderly in the multisensory room. Successful visits of the multisensory room were enabled by employees’ skills to prepare the client for the visit and their skills to master the technology of the room. The experiences of the elderly in the multisensory room were mainly pleasant, some even relaxing. The results of this study are consistent with previous research on the effects of a multisensory room.
This study proves that the use of the multisensory room in the elderly people’s daily lives may have a positive effect on their mental and social performance. Thorough planning of therapy intervention, easy access to the multisensory room and strong client knowledge enable committed client participation. More research is needed for long-term effects of multisensory room in order to benefit from the results for planning services for the elderly in the future
