Tämä tutkimus käsittelee kulttuurisidonnaisia ilmauksia eli reaalioita, jotka kuuluvat
fiktiivisiin maailmoihin, ja joita tässä tutkimuksessa kutsutaan irreaalioiksi. Sana
irreaalia on peräisin Mika Loposen artikkelista Translating Irrealia – Creating a
Semiotic Framework for the Translation of Fictional Cultures. Tutkimuksen
tarkoituksena on tutustua niihin irreaalioiden kääntämisen käännösstrategioihin, joita
on käytetty irreaalioiden suomentamisessa ja selvittää, sopivatko englannin kielen
kääntämisen dosentin Ritva Leppihalmeen artikkelin Translation Strategies for
Realia käännösstrategiajaottelun mukaiset käännösstrategiat myös fiktiivisten
reaalioiden kääntämiseen.
Tutkimus on tehty soveltamalla Leppihalmeen käännösstrategiajaottelua Iain
Banksin The Algebraist -scifiromaanista ja sen suomennoksesta koottuun
irreaalianimitysaineistoon. Aineisto on kerätty romaanin prologista ja ensimmäisestä
luvusta, joissa suurin osa kirjan maailmaan kuuluvista irreaalioista esitellään. Kaikki
aineiston irreaaliat ovat substantiiveja. Aineiston ulkopuolelle on päätetty jättää
kaikki henkilöhahmojen nimet, sillä ne on kaikki tuotu suomennokseen sellaisenaan.
Aineisto on jaoteltu käsittelyn helpottamiseksi viiteen pääluokaksi kutsuttuun
kategoriaan: paikannimiin, instituutioihin ja organisaatioihin, titteleihin,
historiallisiin tapahtumiin sekä muihin kirjan maailmaan kuuluviin omaperäisiin
irreaalioihin. Yhteensä irreaaliatapauksia on aineistossa 92 kappaletta. Nimitykset on
yksi kerrallaan jaoteltu ja analysoitu niiden kääntämisessä käytettyjen
käännösstrategioiden mukaan pääluokkien sisällä.
Jaottelun mukaiset käännösstrategiat toimivat pääosin, mutta osaa
tutkimuksessa käytetyistä strategioista ei käytetty lainkaan. Yläkäsitettä, lisäystä ja
poistoa ei ollut sovellettu kääntämisessä kertaakaan, kulttuuriin muokkaamista on
yksi kappale ja eksplisitaatiotapauksia kolme. Näiden viiden strategian
käyttämättömyys selittyy sillä, että irreaalioista on mahdotonta saada tietoa kirjan
ulkopuolelta, ja näiden strategioiden käyttöön tarvitaan enemmän taustatietoja.
Näyttääkin siltä, että irreaalioiden kääntämisessä suositaan ”pintapuolisia”
strategioita eli suoraa lainaa ja käännöslainaa, joita voidaan käyttää myös ilman
tietoa siitä, mitä irreaalia oikeastaan tarkoittaa. Suorassa lainassa irreaalia otetaan
käännökseen sellaisenaan, ja esimerkiksi monista yleisnimistä kootut irreaaliat
voidaan kääntää osanen kerrallaan osien perusmerkitysten mukaisesti
käännöslainastrategian avulla
