Lääketieteellisen teknologian ja tietotaidon kehittyessä erityisesti syöpätautien diagnostiikka- ja hoitomenetelmät ovat muuttuneet nopeasti. Yhä useampi potilas parantuu taudista kokonaan tai elää sen kanssa pidempään. Kymmenestä yleisimmästä syöpämuodosta kahdeksan on kiinteiden kasvainten aiheuttamia syöpiä. Niiden ensisijainen parantava hoito on kirurginen. Potilaan ennusteen kannalta määräävin tekijä on onnistunut leikkaus ja sen suoritustapa. Syövän leikkaushoidossa korostuu erityisesti kirurgi- ja sairaalakohtaisten volyymien merkitys syöpäkirurgian laadun, potilasturvallisuuden ja syövän hoidon tulosten näkökulmasta. Leikkaushoitojen keskittäminen harvempiin sairaaloihin merkitsee potilaan matkojen pitenemistä, mutta samalla se tarjoaa kaikille yhdenvertaisen mahdollisuuden saada hyvää, laadukasta ja vaikuttavaa syövän hoitoa.
Työryhmä ehdottaa, että syöpäkirurgian valtakunnallinen ja alueellinen järjestely Suomessa 2020-luvun tarpeita ajatellen edellyttää selkeää seuranta- ja ohjausmekanismia. Ehdotuksen mukaan yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettavat alueelliset syöpäkeskukset ottaisivat merkittävän kliinisen vastuun syöpäkirurgian kokonaisuudesta omilla ERVA- alueillaan.
Lääketieteellisesti olisi perusteltua keskittää sellaiset syöpäleikkaukset, joiden vuotuiset leikka-usmäärät Suomessa jäävät alle sadan vähempään kuin viiteen yliopistosairaalaan. Yliopistosairaaloiden tulisi sopia keskenään tästä työnjaosta. Valtakunnallisesti viiteen sairaalaan tulisi keskittää muun muassa keuhko- ruokatorvi-, maha- ja peräsuolen syövän leikkaushoito.
Useiden tavallisten syöpien kuten rintasyövän ja paksusuolensyövän hyväkin leikkausosaami-nen perustuu monessa keskussairaalassa yksittäisten tai enintään muutaman kirurgin kokemukseen ja leikkausmäärät voivat jäädä pieniksi. Kullakin yliopistosairaaloiden johtamalla ERVA- alueella tulee jatkossa kyetä entistä tarkemmin sopimaan, mitä syöpäleikkauksia kussakin sairaalassa on tarkoituksenmukaista tehdä