Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti joulukuussa 2012 hallitusohjelman ja Koulutuksen ja tutkimuksen vuosien 2011–2016 kehittämissuunnitelman mukaisesti selvityshenkilöt tutkimaan esiopetuksen velvoittavuutta. Tehtävänä oli selvittää mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumisen varmistamiseksi. Piti myös tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat esiopetuspalveluiden käyttämättä jättämiseen; selvittää toimenpiteet, joita esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi edellyttäisi sekä arvioida keskeiset esiopetuksen velvoittavuuteen liittyvät vaikutukset; vaikutukset lapsille ja heidän perheilleen, taloudelliset vaikutukset, vaikutukset valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaan, yhteiskunnalliset vaikutukset ja muut mahdolliset vaikutukset. Selvitys tuli luovuttaa maaliskuun loppuun mennessä.
Selvitystyön perusteella esitämme, että 6-vuotiaiden esiopetus muutetaan velvoittavaksi ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Laadukas esiopetus on kaikkien lasten perusoikeus ja erinomainen ennaltaehkäisevän kasvatustyön muoto. Esiopetus takaa hyvän perustan koulun aloittamiselle. Esiopetuksen velvoittavaksi tekemiseen pätee ”Ex post facto” -periaate, jonka mukaan käytännöt ja perusteet ovat jo olemassa; puuttuu vain itse lainsäädäntö.
Esiopetuksella on oma ja erityinen keinovalikoimansa pienten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Ajallisesti joustava ja lasten turhaa rasittamista välttävä pikkulapsipedagogiikka valmentaa lapsia myöhempää elämää varten. Selvityksessä korostetaan että kuusivuotiaiden lasten elämä ei ole kuitenkaan pelkkää valmentautumista tulevaa varten, vaan lapsuudella on ainutlaatuinen asema ihmisen elämänkulussa, jonka hyvyyttä tulee kaikin mahdollisin keinoin tukea. Pikkulapsipedagogiikka tekee mahdolliseksi joustavan koulunaloituksen.
Esiopetus tuo lasten vanhemmille ja perheille hyvän tuen heidän kasvatustoiminnalleen. Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, niin lasten säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen esiopetukseen vasta takaa parhaat mahdollisuudet oppimiselle ja kehittymiselle. Laadukkaan esiopetuksen paras tae on opettajakunnan pedagoginen osaaminen. Velvoittavuuden mukanaan tuoma pysyvyys tukee sitä.
Selvityksen perusteella toteamme, että esiopetuksen velvoittavuudella ei ole taloudellisia vaikutuksia kunnille maksettaviin valtionosuuksiin, koska ne maksetaan jo tällä hetkellä koko kuusivuotiaiden lukumäärän mukaan. Kunnille syntyvät kustannukset arvioidaan pieniksi, koska ikäluokka osallistuu esiopetukseen jo nyt miltei kokonaisuudessaan. Esiopetukseen osallistumattomuuteen ei löydetty yksittäistä syytä, vaan 2–3 % suuruinen kato selittyy monen syyn summana. Valtaosa esiopetuksesta puuttuvista lapsista asuu isoissa kaupungeissa eikä ennakko-odotusten mukaisesti syrjäseuduilla tai haja-asutusalueilla. Koko ikäluokan kattavan esiopetuksen järjestäminen ei aiheuta suuria muutoksia myöskään viranomaisten toimintaan, koska esiopetus on jo nyt osa opetustointa. Esiopetuksen velvoittavuus lisää kunnan viranhaltijoiden mahdollisuuksia pitkäjänteiseen suunnitteluun ja ennakointiin eikä yksittäisten lasten osallistumista tarvitse enää erikseen pohtia
