eHealth is the transfer of health services and health care by information and communications technology. People with schizophrenia-spectrum disorders (SSD) use the Internet for general and health-related reasons. Yet, it is unclear what kind of schizophrenia-related health information this population finds online. eHealth literacy is the ability of Internet users to find, understand, and apply the health information they acquire, to make appropriate health decisions. People with SSD exhibit cognitive deficits and consequently, their eHealth literacy can be affected. The goal of the study was to describe schizophrenia-related health information, to investigate eHealth use among adults with SSD in Finland and Greece, and to compare the country groups.
The methodology consisted of three principle procedures. First, a mixed methods study was conducted with descriptive, cross-sectional design, in order to describe and compare schizophrenia-related health information and videos found online when searched in Finnish and Greek language. Content analysis was performed. Data were analyzed with quantitative and descriptive statistics. Second, a survey study with a descriptive, cross-sectional design was conducted to describe and compare eHealth use among Finnish and Greek people with schizophrenia-spectrum disorders (SSD). Data were collected by a structured questionnaire and analyzed with quantitative, descriptive statistics, partially, group comparisons were made with logistic regression techniques. Third, a systematic literature review and meta-analysis were performed to assess the potential effectiveness of social media interventions for people with SSD.
Our findings, first, showed that assessed online schizophrenia-related health information tended to be of low quality, with no significant differences between the two countries. Furthermore, schizophrenia-related videos tended to present mental illness in a negative, not medically-oriented way, again, without significant differences between the countries. Second, Internet use (FI: 87% vs. GR: 33%) and eHealth literacy (FI: mean 27.05 vs. GR: mean 23.15) of Finnish people with SSD was significantly higher (P<.0001) than their Greek counterparts. The interest component of attitudes toward computer/Internet was significantly higher (P=.006) among the Greek group (FI: mean 2.60 vs. GR: mean 3.16). Third, the systematic review and meta-analysis did not show superiority of social media mental health interventions than treatment as usual.
In conclusion, it is recommended that in the future, better quality mental health information and videos need to be made available in several languages and to be easily accessible through the most popular search engines and social media sites. eHealth literacy instruction and training is necessary so that people with SSD can find, understand, and apply the health information they retrieve online.Sähköiset terveyspalvelut skitsofreniaspektrin sairauksien hoidossa
eHealth –käsite tarkoittaa terveyspalveluja, jotka välitetään informaatio- ja kommunikaatioteknologian avulla. Skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavat henkilöt käyttävät Internetiä yleisiin ja terveyteen liittyviin tarkoituksiin. On kuitenkin epäselvää, minkälaista skitsofreniaan liittyvää terveystietoa he löytävät Internetistä. Sähköinen terveyslukutaito kuvaa Internetin käyttäjien kykyä löytää ja ymmärtää löytämäänsä terveystietoa sekä käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti terveyteen liittyvissä päätöksissä. Koska henkilöillä, joilla on skitsofreniaspektrin häiriö, ilmenee usein kognitiivisia vajavaisuuksia, heidän terveyslukutaitonsa saattaa olla alentunut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata skitsofreniaan liittyvää terveystietoa sähköisissä palveluissa, selvittää näiden terveyspalvelujen käyttöä aikuisten, skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden keskuudessa sekä Suomessa että Kreikassa ja verrata maiden ryhmiä toisiinsa.
Aluksi toteutettiin tutkimus eri tutkimusmenetelmiä yhdistämällä (mixed methods) deskriptiivisellä, poikkileikkaavalla tutkimusotteella. Tarkoituksena oli kuvata ja verrata Internetistä suomeksi ja kreikaksi löytyvää terveystietoa ja videoita skitsofreniaa koskien. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin sekä kuvailevin tilastomenetelmin. Seuraavaksi suoritettiin kysely samalla tutkimusasetelmalla, jossa kuvattiin ja verrattiin sähköisten terveyspalvelujen käyttöä suomalaisten ja kreikkalaisten skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden keskuudessa. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin. Ryhmien väliset vertailut tehtiin logistisen regressioanalyysin avulla. Kolmanneksi tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, jossa arvioitiin sosiaalisen median vaikuttavuutta skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden hoidossa.
Tulokset osoittivat, että skitsofreniaan liittyvää terveystieto oli yleisesti ottaen huonolaatuista molemmissa maissa; tutkittavien maiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Skitsofreniaan liittyvät videot kuvasivat mielisairauksia negatiivisessa, ei-lääketieteellisessä valossa; tulokset eivät eronneet tilastollisesti maiden välillä. Suomalaisten skitsofreniaspektrin häiriöitä sairastavien henkilöiden Internetin käyttö (Suomi 87% vs. Kreikka 33%) ja sähköisen terveystiedon lukutaito (ka 27.05 vs. ka 23.15) oli korkeampi suomalaisilla kuin kreikkalaisilla potilailla; maiden väliset erot olivat tilastollisesti merkitsevät (P<.0001). Tietokoneisiin/Internetiin kohdistuvat asenteet olivat merkittävästi positiivisimmat kreikkalaisen keskuudessa (ka 2.60 vs. ka 3.16, P=.006). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi eivät osoittaneet sosiaalisen median olevan tehokkaampi kuin perinteiset hoitomenetelmät.
Tulevaisuudessa korkealaatuista mielenterveysinformaatiota ja videoita olisi oltava helposti löydettävissä eri kielillä suosituimpien hakukoneiden ja sosiaalisen median avulla. Potilaat tarvitsevat koulutusta sähköisten palvelujen medialukutaitoon.Siirretty Doriast
