The aim of this dissertation was to examine the skills and knowledge that pre-service teachers and teachers have and need about working with multilingual and multicultural students from immigrant backgrounds. The specific goals were to identify pre-service teachers’ and practising teachers’ current knowledge and awareness of culturally and linguistically responsive teaching, identify a profile of their strengths and needs, and devise appropriate professional development support and ways to prepare teachers to become equitable culturally responsive practitioners. To investigate these issues, the dissertation reports on six original empirical studies within two groups of teachers: international pre-service teacher education students from over 25 different countries as well as pre-service and practising Finnish teachers. The international pre-service teacher sample consisted of (n = 38, study I; and n = 45, studies II-IV) and the pre-service and practising Finnish teachers sample encompassed (n = 89, study V; and n = 380, study VI). The data used were multi-source including both qualitative (students’ written work from the course including journals, final reflections, pre- and post-definition of key terms, as well as course evaluation and focus group transcripts) and quantitative (multi-item questionnaires with open-ended options), which enhanced the credibility of the findings resulting in the triangulation of data. Cluster analytic procedures, multivariate analysis of variance (MANOVA), and qualitative analyses mostly Constant Comparative Approach were used to understand pre-service teachers’ and practising teachers’ developing cultural understandings.
The results revealed that the mainly white / mainstream teacher candidates in teacher education programmes bring limited background experiences, prior socialisation, and skills about diversity. Taking a multicultural education course where identity development was a focus, positively influenced teacher candidates’ knowledge and attitudes toward diversity. The results revealed approaches and strategies that matter most in preparing teachers for culturally responsive teaching, including but not exclusively, small group activities and discussions, critical reflection, and field immersion. This suggests that there are already some tools to address the need for the support needed to teach successfully a diversity of pupils and provide in-service training for those already practising the teaching profession. The results provide insight into aspects of teachers’ knowledge about both the linguistic and cultural needs of their students, as well as what constitutes a repertoire of approaches and strategies to assure students’ academic success. Teachers’ knowledge of diversity can be categorised into sound awareness, average awareness, and low awareness. Knowledge of diversity was important in teachers’ abilities to use students’ language and culture to enhance acquisition of academic content, work effectively with multilingual learners’ parents/guardians, learn about the cultural backgrounds of multilingual learners, link multilingual learners’ prior knowledge and experience to instruction, and modify classroom instruction for multilingual learners. These findings support the development of a competency based model and can be used to frame the studies of pre-service teachers, as well as the professional development of practising teachers in increasingly diverse contexts.
The present set of studies take on new significance in the current context of increasing waves of migration to Europe in general and Finland in particular. They suggest that teacher education programmes can equip teachers with the necessary attitudes, skills, and knowledge to enable them work effectively with students from different ethnic and language backgrounds as they enter the teaching profession. The findings also help to refine the tools and approaches to measuring the competencies of teachers teaching in mainstream classrooms and candidates in preparation.Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää niitä taitoja ja tietoja, joita opettajilla ja opettajaksi opiskelevilla tulisi olla heidän työskennellessään monikielisten ja -kulttuuristen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa. Erityisenä tavoitteena oli selvittää opettajaksi opiskelevien ja jo opettajan ammatissa toimivien tämänhetkistä tietoisuutta ja tietoa kulttuurillisesti ja kielellisesti vastuullisesta opetuksesta. Tarkoituksena oli tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia sekä suunnitella tarkoituksenmukaisia täydennyskoulutuksen malleja ja sellaisia tuen muotoja, joiden avulla opettajat voisivat kehittyä oikeudenmukaisiksi ja kulttuurisesti vastuullisiksi ammattilaisiksi. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin väitöskirjan kuudessa empiirisessä alkuperäistutkimuksessa, jotka kohdistuivat kahteen eri ryhmään: 25 eri maata edustanee-seen kansainvälisten opettajaopiskelijoiden ryhmään (n = 38 osatutkimuksessa I; n = 45 osatutkimuksissa II–V) sekä suomalaisiin opettajaksi opiskeleviin ja opettajan ammatissa toimiviin (n = 89 osatutkimuksessa V; n = 380 osatutkimuksessa VI). Tutkimusaineisto koostui erityyppisistä lähteistä sisältäen laadullisia aineistoja (opiskelijoiden kirjoitelmat, kuten oppimispäiväkirjat, kurssin loppupohdinnat, keskeisten käsitteiden määrittelyt alku- ja loppumittauksissa, kurssiarvioinnit sekä valikoidun osajoukon keskustelut) sekä määrällisiä aineistoja (monista kysymyksistä koostuneet kyselylomakkeet, joissa oli myös avoimia kysymyksiä). Monimetodinen lähestymistapa ja eri aineistojen vertailu lisäsivät tutkimuksen löydösten luotettavuutta. Opettajaopiskelijoiden ja opettajien kulttuurisen ymmärryksen tutkimiseksi aineistoa analysoitiin klusterianalyysillä ja monimuuttujaisella varianssianalyysillä sekä laadullisilla menetelmillä (esim. Constant Comparative Approach).
Tulokset osoittivat, että opettajakoulutuksen pääosin kantasuomalaisella opettaja-opiskelijajoukolla on vain vähän kokemusta, aikaisempaa osallistumistaustaa tai tietotaitoa kulttuurisesta monimuotoisuudesta. Monikulttuurisuutta ja identiteettiä painottavaan opintojaksoon osallistuminen vaikutti positiivisesti koulutukseen osallistuneiden tietämykseen ja asenteisiin, jotka liittyivät kulttuuriseen moninaisuuteen ja erilaisuuteen. Tuloksissa tuodaan esiin sellaisia näkökulmia ja strategioita, joilla on merkitystä valmennettaessa opiskelijoita kulttuurisesti vastuulliseen opettajuuteen. Tällaisia menetelmiä ovat mm. pienryhmäharjoitukset ja -keskustelut, kriittiset pohdinnat ja syvempi tutustuminen opetuskentän tilanteeseen. Näitä menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voidaan vastata kulttuurisesta monimuotoisuudesta kumpuavaan tarpeeseen, olisi siis saatavilla myös jo opettajan ammatissa toimivien käyttöön. Tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, millaista tietoa opettajilla on oppilaiden erilasista kielellisistä ja kulttuurisista tarpeista sekä niistä lähestymistavoista ja strategioista, joita oppilaat tarvitsevat menestyäkseen koulussa. Opettajien tietämys kulttuurisesta moninaisuudesta voidaan jakaa kolmeen luokkaan: hyvä tietämys, keskinkertainen tietämys ja heikko tietämys. Tämä tietämys vaikuttaa merkittävästi opettajien valmiuteen hyödyntää oppilaiden kieltä ja kulttuuria akateemisten taitojen rakentamisen apuna sekä siihen, miten he pystyvät työskentelemään tehokkaasti maahanmuuttajataustaisten vanhempien ja huoltajien kanssa. Lisäksi se vaikuttaa opettajien valmiuksiin oppia tuntemaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kulttuurisia taustoja, yhdistää opetus oppijan aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin sekä muuntaa opetusta vastaamaan monikielisten oppijoiden tarpeita. Tutkimustulokset vahvistavat käsitystä osaamiseen perustuvista malleista, ja niitä voidaan hyödyntää opettaankoulutuksen apuna sekä erilaisissa ympäristöissä toimivien opettajien kehityksen tukena.
Nämä osatutkimukset saavat uuden merkityksen nykyisessä tilanteessa, jossa muuttoliike Eurooppaan yleensä ja Suomeen erityisesti on lisääntynyt. Tulokset antavat viitteitä siitä, että opettajankoulutus voi tarjota opettajaksi opiskeleville sellaisia suhtautumistapoja, taitoja ja tietämystä, jotka auttavat heitä tulevassa opettajan ammatissaan työskentelemään tehokkaasti erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden kanssa. Tulokset auttavat myös kehittämään sellaisia työkaluja ja menettelytapoja, joiden avulla voidaan mitata sekä pääosin kantasuomalaisista oppilaista koostuvien luokkien opettajien että vasta opettajaksi opiskelevien osaamista.Siirretty Doriast
