Tämä teorialähtöinen, hermeneuttinen tutkimus sijoittuu käännöstieteen sekä uskonnon- ja kielifilosofian rajapintaan. Tutkimuksessa kuvataan kristinuskon tekstimaailmaa relevantin tulkintakehyksen kautta sekä esitetään tekstimaailman tulkintaan soveltuva lähestymistapa ammattikääntäjän eli välittävän vastaanottajan näkökulmasta. Tutkimus pureutuu käännösprosessin hermeneutiikkaan eli lähdetekstin ja sen maailman tulkintaan, ymmärtämiseen ja selittämiseen liittyviin aspekteihin. Tutkimuksessa ei esitetä käännösratkaisuja. Tutkimus nostaa esiin filosofisen ja teologisen hermeneutiikan peruskysymyksiä. Niitä ovat Raamatun tekstien vaikutushistoria, erilaiset todellisuus- ja kielikäsitykset, kirkon oppi, teologian pääsuuntaukset, uskonnolliset yhteisöt ja niiden perinteet, inhimillinen kulttuuri ja aika. Ne ovat ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat kääntäjän tekstin- ja maailmantulkintaan ja vaativat laajojen kontekstien huomioonottamista sekä lähestymistä monista eri näkökulmista.
Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaan liittyvän kielipelin idea tarjoaa ajatusmallin, jonka avulla uskonnon käsite-, merkki- ja tekstimaailmalle voidaan luoda moninäkökulmainen tulkintakehys. Kielipelin käsitettä käytetään tässä tutkimuksessa tekstien samankaltaisuutta ja erilaisuutta kokoavana järjestelmänä, joka toimii intratekstuaalisesti eli sillä on omat pelisääntönsä, tulkinnan lähteensä sekä tunnistettava identiteetti. Järjestelmän keskiössä ovat uskonnon konstituioivat käsitteet ja kertomukset, jotka ovat muiden tulkintojen eli metatekstien lähde. Kääntäjän varsinaisina tulkintakohteina ovat metatekstit, eivät raamatunkääntämiseen liittyvät kysymykset suoranaisesti. Tutkimuksessa luodaan kuitenkin tulkintamalli, jonka mukaan metatekstejä ja raamatun tekstejä luetaan rinnakkain. Ymmärtäminen ja ongelmanratkaisu rakentuvat tekstuaalisen kommunikaation pohjalta. Tekstejä luetaan sekä sääntöteorian että narratiivisen teorian valossa. Kertomus puhuttelee vastaanottajaa eri tavalla kuin sääntö. Tulkintamallissa yhdistyvät sekä analyyttinen että luovan mielikuvituksen sallima lukutapa. Molemmat toimivat yhdessä kääntäjän tekstin- merkin- ja maailmantulkinnan apuna.
Tutkimuksessa pohditaan myös tekstiteorettisia kysymyksiä, tekstin ja merkin käsitteitä sekä niiden toimintadynamiikkaa. Tulkinnan mekanismi esitetään semioosin käsitteen avulla. Teksti määritellään heuristiseksi ja eksemplaariseksi kuvaukseksi maailmasta, ja se edustaa vain osaa tulkintakokonaisuudesta. Kääntäjän hermeneuttinen kenttä ulotetaan tekstinulkoiseen maailmaan, käytäntöön ja elämänmuotoon.The late philosophy of Wittgenstein and his concept of the language game offer a model for building up an adequate reference frame, one that allows for a multi perspective approach to the religious world of concepts, signs and texts. The idea of the language game is used here as a system that collects the similarities and differences of interpretations into the intratextual system. This means that the system has its’ own internal rules, a center and thus, a recognizable identity. The constitutional concepts of the religion as well as the biblical stories are in the center as the source for all postbiblical Christian text production. The translational source text is the postbiblical text, not the Bible texts. However, the research suggests parallel reading of both texts in the light of a rule theory and a narrative theory. These two approaches build up the translational model for interpreting and explaining the Christian world of texts. A rule speaks in a different way to the mind than a story.
The goal of the study is a holistic description of the Christian world of texts through an adequate reference frame, and consequently, to propose a model for interpreting religious texts for translation. This theoretical, hermeneutical approach to translation is located in the encounter between translation studies, hermeneutics, philosophy of religion and language philosophy. The focus is on the hermeneutical process of translation, i.e. on interpreting, comprehending and explaining the translational source texts. No translational solutions for target texts are introduced.
Crucial questions of philosophical and theological hermeneutics are discussed. The history of interpreting Bible texts, different language concepts, Christian doctrine, theological concepts, traditions of religious communities, human culture and time all influence the reception of the translational text and require understanding of broad contexts as well as a multi perspective approach to the field.
The research also reflects on the concepts of text and sign and their dynamic functionality. The mechanism of the interpretation is shown here with the help of sign processes and the text is defined as a heuristic, exemplary description of the world. A single text represents only a part of the interpretive complexity. The hermeneutic field of the translator is extended into the real world of living, praxis and life forms.Siirretty Doriast
