Tämän raportin aiheena on vuonna 2013 toteutettu Tietokonekerhoista blogosfääriin, pöytäkoneista älypuhelimiin – kokemuksia tietokoneharrastamisen arkipäiväistymisestä -kyselytutkimus. Kyselyssä kerättiin tietokoneen käyttäjiltä tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kokemuksia ja muistoja. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia yleisesti toisiinsa liittyvistä näkökulmista. Raportin keskeisimmät tutkimuskohteet ja analyyttiset käsitteet ovat tietokoneharrastaminen, tietotekniikkaminuus, arki sekä arkipäiväistyminen. Erityisinä analyysin kohteina ovat harrastamisen merkitykset ihmisille, tietoteknisen arjen sukupuolittuneet ja ikään sidotut käytännöt, harrastuksissa käytetyt ohjelmistot ja laitteet sekä erilaisten harrastusten vuorovaikutussuhteet.
Raportin taustalla oleva kysely toteutettiin kokonaan Internetissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 453 henkilöä, 329 naista (23 %), 1 119 miestä (77 %) ja viisi sukupuoltaan määrittämätöntä. Vastaajajoukkoon valikoitui korkeasti kouluttuneita, työssäkäyviä 1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä nuoria aikuisia. Kaupungeista edustettuina olivat etenkin suuret yliopisto- ja tietoteollisuuskaupungit eli pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu. Valtaosa vastaajista oli miehiä, käytti tietotekniikkaa paljon sekä osasi ammatillisia ja vaativiakin tietokonetaitoja kuten tietokoneen ohjelmointia.
Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia omissa osissaan vastaajien ensimmäisten tietokonehankintojen, nykyisten laitteiden, tietokoneharrastusten sekä tietoteknisten yhteisöjen kautta. Se nostaa tätä kautta esille seuraavat päätulokset: ihmisten lapsuuden ja sukupolvikokemusten tärkeän merkityksen tietotekniikkamuistoissa, tietotekniikan järkevän ja hyödyllisen käytön ihanteen ja sen eron toteutuneeseen käyttöön, tietotekniikan käytön ja harrastamisen sukupuolierot, käyttökulttuurien yhdenmukaiset piirteet sekä havainnot tietokoneen ”ei-käyttäjistä”, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää tietotekniikkaa tai ovat lopettaneet sen käytön.
Pelaamisen ja ohjelmoinnin aloittamisen nuori ikä, tietotekniikkaan tutustuminen 1980- ja 1990-luvuilla sekä tietotekniikan hankkimisen rationaaliset päämäärät – jotka toteutuivat vain osittain käytössä – näkyvät tuloksissa erityisen selvästi. Kyselyssä löydettiin myös pieniä ikäeroja, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden lapsuuden kokemusten korostuminen, mutta yleisesti tietotekniset harrastukset olivat verrattain samanlaisia eri-ikäisillä vastaajilla. Sen sijaan tietokoneen käyttötarkoitukset, tietotekniset yhteisöt, suosikkipelit, syyt tietokoneharrastuksen aloittamiselle sekä ensimmäisen tietokoneen hankkineet henkilöt vaihtelivat näkyvästi sukupuolen mukaan. Miesten tietotekniikkasuhde oli kaiken kaikkiaan naisia kokeilevampi ja tunteellisempi, kun taas naiset ovat useammin perustelleet tietokoneen käyttöä järkisyillä. Lisäksi kyselyssä oli mukana pieni vähemmistö ihmisiä jotka eivät ole pitäneet tietokoneista ja jatkaneet niiden käyttöä tai joille esimerkiksi tietotekniikan opetus oli tuntunut vastentahtoiselta. Ihmisten kokemukset yhteisöistä, omaehtoisuudesta ja harrastamisesta siis vaihtelevat ja tämän vaihtelun tavoittaminen on eräs tietoteknisen arjen ja tietotekniikan arkipäiväistymisen tutkimuksen tärkeistä kohteista. Raportin taustalla oleva laaja kyselyaineisto luovutetaan tutkijoiden käyttöön, joten myös se toivottavasti avaa polkuja tuleville tutkimuksille ja keskusteluille tietotekniikan käyttäjien, samoin kuin ”ei-käyttäjien”, muistoista, kokemuksista, merkityksistä ja käytännöistä. Tämän raportin aiheena on vuonna 2013 toteutettu Tietokonekerhoista blogosfääriin, pöytäkoneista älypuhelimiin – kokemuksia tietokoneharrastamisen arkipäiväistymisestä -kyselytutkimus. Kyselyssä kerättiin tietokoneen käyttäjiltä tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä kokemuksia ja muistoja. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia yleisesti toisiinsa liittyvistä näkökulmista. Raportin keskeisimmät tutkimuskohteet ja analyyttiset käsitteet ovat tietokoneharrastaminen, tietotekniikkaminuus, arki sekä arkipäiväistyminen. Erityisinä analyysin kohteina ovat harrastamisen merkitykset ihmisille, tietoteknisen arjen sukupuolittuneet ja ikään sidotut käytännöt, harrastuksissa käytetyt ohjelmistot ja laitteet sekä erilaisten harrastusten vuorovaikutussuhteet. Raportin taustalla oleva kysely toteutettiin kokonaan Internetissä. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 453 henkilöä, 329 naista (23 %), 1 119 miestä (77 %) ja viisi sukupuoltaan määrittämätöntä. Vastaajajoukkoon valikoitui korkeasti kouluttuneita, työssäkäyviä 1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä nuoria aikuisia. Kaupungeista edustettuina olivat etenkin suuret yliopisto- ja tietoteollisuuskaupungit eli pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Oulu. Valtaosa vastaajista oli miehiä, käytti tietotekniikkaa paljon sekä osasi ammatillisia ja vaativiakin tietokonetaitoja kuten tietokoneen ohjelmointia. Raportti tarkastelee kyselyn tuloksia omissa osissaan vastaajien ensimmäisten tietokonehankintojen, nykyisten laitteiden, tietokoneharrastusten sekä tietoteknisten yhteisöjen kautta. Se nostaa tätä kautta esille seuraavat päätulokset: ihmisten lapsuuden ja sukupolvikokemusten tärkeän merkityksen tietotekniikkamuistoissa, tietotekniikan järkevän ja hyödyllisen käytön ihanteen ja sen eron toteutuneeseen käyttöön, tietotekniikan käytön ja harrastamisen sukupuolierot, käyttökulttuurien yhdenmukaiset piirteet sekä havainnot tietokoneen ”ei-käyttäjistä”, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää tietotekniikkaa tai ovat lopettaneet sen käytön. Pelaamisen ja ohjelmoinnin aloittamisen nuori ikä, tietotekniikkaan tutustuminen 1980- ja 1990-luvuilla sekä tietotekniikan hankkimisen rationaaliset päämäärät – jotka toteutuivat vain osittain käytössä – näkyvät tuloksissa erityisen selvästi. Kyselyssä löydettiin myös pieniä ikäeroja, etenkin 1970- ja 1980-luvuilla syntyneiden lapsuuden kokemusten korostuminen, mutta yleisesti tietotekniset harrastukset olivat verrattain samanlaisia eri-ikäisillä vastaajilla. Sen sijaan tietokoneen käyttötarkoitukset, tietotekniset yhteisöt, suosikkipelit, syyt tietokoneharrastuksen aloittamiselle sekä ensimmäisen tietokoneen hankkineet henkilöt vaihtelivat näkyvästi sukupuolen mukaan. Miesten tietotekniikkasuhde oli kaiken kaikkiaan naisia kokeilevampi ja tunteellisempi, kun taas naiset ovat useammin perustelleet tietokoneen käyttöä järkisyillä. Lisäksi kyselyssä oli mukana pieni vähemmistö ihmisiä jotka eivät ole pitäneet tietokoneista ja jatkaneet niiden käyttöä tai joille esimerkiksi tietotekniikan opetus oli tuntunut vastentahtoiselta. Ihmisten kokemukset yhteisöistä, omaehtoisuudesta ja harrastamisesta siis vaihtelevat ja tämän vaihtelun tavoittaminen on eräs tietoteknisen arjen ja tietotekniikan arkipäiväistymisen tutkimuksen tärkeistä kohteista. Raportin taustalla oleva laaja kyselyaineisto luovutetaan tutkijoiden käyttöön, joten myös se toivottavasti avaa polkuja tuleville tutkimuksille ja keskusteluille tietotekniikan käyttäjien, samoin kuin ”ei-käyttäjien”, muistoista, kokemuksista, merkityksistä ja käytännöistä.Siirretty Doriast
