Aims: This study was carried out to investigate the usefulness of acoustic rhinometry in the evaluation of intranasal dimensions in children. The aim was to define reference values for school children. In addition, the role of the VAS scale in the subjective evaluation of nasal obstruction in children was studied.
Materials and methods: Measurements were done with Acoustic Rhinometry A1. The values of special interest were the minimal cross-sectional area (MCA) and the anterior volume of the nose (VOL). The data for reference values included 124 voluntary school children with no permanent nasal symptoms, aged between 7 and 14 years. Data were collected at baseline and after decongestion of the nose; the VAS scale was filled in before measurements. The subjects in the follow-up study (n=74, age between 1 and 12 years) were receiving intranasal spray of insulin or placebo. The nasal symptoms were recorded and acoustic rhinometry was measured at each control visit.
Results: In school children, the mean total MCA was 0.752 cm2 (SD 0.165), and the mean total VOL was 4.00 cm3 (SD 0.63) at baseline. After decongestion, a significant increase in the mean TMCA and in the mean TVOL was found. A correlation was found between TMCA and age, and between TVOL and height of a child. There was no difference between boys and girls. A correlation was found between unilateral acoustic values and VAS at baseline, but not after decongestion. No difference wasfound in acoustic values or symptoms between the insulin and placebo group in the follow-up study of two years.
Conclusions: Acoustic rhinometry is a suitable objective method to examine intranasal dimensions in children. It is easy to perform and well tolerated. Reference values for children between 7 and 14 years were established.Lasten nenän rakenteiden objektiivinen tutkiminen akustisella rinometrilla
Tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää akustisen rinometrin käyttökelpoisuutta lasten nenän rakenteiden tutkimisessa. Tavoitteena oli asettaa vertailuarvot kouluikäisille lapsille. Lisäksi tutkittiin, miten VAS-jana soveltuu lasten nenän tukkoisuuden subjektiiviseen arviointiin.
Aineisto ja menetelmät: Mittaukset tehtiin Acoustic Rhinometry A1 -laitteella. Arvioinnin kohteena olivat erityisesti nenän etuosan minimipinta-ala ja tilavuus. Tutkimukseen osallistui 124 vapaaehtoista 7-14 -vuotiasta koululaista, joilla ei ollut jatkuvia nenäoireita. Mittaukset tehtiin sekä perustilanteessa että limakalvojen supistuksen jälkeen. Lapset täyttivät VAS-janan ennen jokaista mittausta. Seurantatutkimukseen osallistuneet lapset (n=74, ikä 1-12 vuotta) käyttivät nenään suihkutettavaa insuliinia tai lumelääkettä. Kontrollikäyntien yhteydessä kartoitettiin mahdollisten nenäoireiden esiintyminen ja tehtiin nenämittaus akustisella rinometrilla.
Tulokset: Kouluikäisten lasten sierainten yhteenlaskettu minimipinta-ala oli 0.752 cm2 (SD 0.165) ja tilavuus 4.00 cm3 (SD 0.63). Arvot suurenivat merkitsevästi limakalvojen supistuksen jälkeen. Lasten iän ja sierainten minimipinta-alan välillä todettiin merkitsevä korrelaatio, samoin kuin lasten pituuden ja nenän tilavuuden välillä. Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa. Perustilanteessa mitatut yhden sieraimen arvot korreloivat VAS-janalla tehtyyn arvioon, mutta yhteyttä ei voitu osoittaa limakalvojen supistamisen jälkeen. Seurantatutkimuksessa ei havaittu eroa nenäoireissa tai mittaustuloksissa insuliini- ja lumelääkeryhmien välillä kahden vuoden seurannan aikana.
Johtopäätökset: Akustinen rinometri sopii lasten nenän rakenteiden arviointiin. Mittaus on hyvin siedetty ja vaivaton suorittaa. Tutkimuksen perusteella voitiin asettaa 7-14 -vuotiaille lapsille käyttökelpoiset vertailuarvot.Siirretty Doriast
