Kylätoiminta kehittyi 1970-luvulla aktiiviseksi kylien elävöittäjäksi, ja tuolloin laadittiin ensimmäiset kyläsuunnitelmat. Kyläsuunnitelmat ovat nousseet taas voimakkaasti esille Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja ottaessa käyttöön EU:n aluekehitysrahastot. EU-hankerahoitusta saadakseen kylän on hankehakemukseen liitettävä kyläsuunnitelma, jossa linjataan kylän tulevien vuosien kehittämissuunnat ja -toimenpiteet.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata tämän hetkistä maaseudun kehittämisen tilannetta. Tutkimusongelmat olivat: millainen rooli kyläsuunnitelmilla on maaseutupolitiikassa hallinnan ja omaehtoisuuden kautta tarkasteltuna sekä mikä on kyläsuunnitelman todellinen rooli kylälle, kunnalle ja paikalliselle toimintaryhmälle. Ongelman ratkaisemisen pohjalla käsiteltiin maaseutupolitiikan, hallinta-käsitteen ja omaehtoisuuden sisältöjä. Maaseutupolitiikka pyrkii lisäämään maaseutunäkökulman huomioimista erilaisissa yhteiskunnallisissa päätöksissä. Hallinta on uusi tapa ohjata julkisen vallan käyttöä, jossa yhteisten ongelmien ratkaisemiseen osallistuu muun muassa viranomaisia, yksityisen sektorin edustajia sekä kansalaisjärjestöjä tavoitteenaan konsensus ratkaisukeinoista. Omaehtoisuus kuvaa toiminnan itsenäisyyden astetta kylässä.
Tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimuskylä on Kankaan kylä Ylihärmän kunnassa paikallinen toimintaryhmä Aisaparin alueella. Empiirinen aineisto kerättiin kvalitatiivisesti teemahaastatteluilla, jotta saataisiin monipuolista tietoa tutkimusongelman ratkaisemiseen. Tutkimukseen haastateltiin yhtätoista henkilöä, jotka edustivat kylää, kuntaa ja paikallista toimintaryhmää.
Ylihärmässä on hieman havaittavissa merkkejä hallinnan elementtien lisääntymisestä, mutta ei merkittävästi. Kankaan kylässä toiminta on melko omaehtoista, yhteistyöhön ja omien olojen kehittämiseen on kylässä totuttu. Kankaan kylässä pohditaan hoivapalveluiden tarjoamista tavalla, jota maaseutupolitiikka pyrkii edistämään.
Haastattelujen perusteella voi todeta kyläsuunnitelman olevan arvostettu, mutta vielä melko vähän huomiota saava suunnitelma. Kankaan kyläläiset laativat sen saadakseen hankerahoitusta, mutta myöntävät laatimisen lisäävän yhteisöllisyyttä ja ylpeyttä alueestaan kyläläisissä. Ylihärmän kunta pitää suunnittelua hyvänä asiana, mutta kunnan talouden epävarmuus estää täysipainoisen kylien tukemisen. Paikallinen toimintaryhmä Aisapari tulee työskentelemään huomattavasti enemmän kylien ja kyläsuunnitelmien kanssa ohjelmakaudella 2007–2013, joten kyläsuunnitelmien merkitys tulee kasvamaan.
Kyläsuunnitelmien laadinnassa olisi tarpeen ottaa huomioon ylempien tasojen suunnitelmat, kuten kunnan, paikallisen toimintaryhmän ja maakuntaliiton kehittämissuunnitelmat ja maakuntaohjelmat. Liittämällä kyläsuunnitelma rahoittavien tahojen suunnitelmiin, on rahoituksen saaminen niiltä hankkeisiin todennäköisempää. Kylien toimintaa helpottamaan pitäisi palkata niin sanottu kyläasiamies. Lisäksi kylien ja kunnan välillä olisi oltava enemmän keskustelua, jotta yhteinen käsitys kunnan kehittämissuunnasta voitaisiin muodostaa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format
