Kovakuoriaisiin kuuluvat kirpat (Phyllotreta spp.) ovat merkittäviä kasvintuhoojia keväällä kylvettävillä rypsillä ja rapsilla Suomessa. Kirppojen pieniin taimiin kohdistamaa vioitusta pyritään vähentämään viljelykierrolla ja kylvöajan säätelyllä. IPM-viljelyssä voidaan viljelyksellisten keinojen ohella torjua kirppoja öljykasvipelloilta insektisideillä ruiskuttamalla. Lisäksi kylvön yhteydessä voidaan käyt-tää etukäteen insektisidipeitattua kylvösiementä, joka vähentää taimien houkuttelevuutta kirppoja vastaan. Kevätkylvöisten rypsin ja rapsin viljelyssä on Suomessa poikkeusluvalla voitu käyttää kylvösiemenen peittauksessa neonikotinoidivalmisteita Elado FS 480 ja Cruiser OSR viimeksi keväällä 2018. Usean vuoden ajan on ollut tarvetta saada käyttöön tehokas ja pölyttäjille neonikotinoideja turvallisempi peittausaine.
EU:ssa on vuonna 2018 haettu hyväksymistä käyttötarkoitukseen flupyradifuronia 10.42 ml/kg sisältävälle Buteo Start FS 480 -valmisteelle, jonka tehoa ja käyttökelpoisuutta kevätrypsillä ja -rapsilla Luonnonvarakeskus (Luke) vertasi neonikotinoidivalmisteisiin Etelä-Suomessa maatiloille järjestetyillä koealoilla kasvukausina 2017 ja 2018. Koealat olivat yhteensä vähintään kaksi hehtaaria kutakin maatilaa kohti. Luken tutkijat tekivät havaintokäynnit koealoille öljykasvien taimettumisen ja kukinnan aikaan. Hankkeen rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriön Makera ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Tässä raportissa esitetään tulokset vuosilta 2017 ja 2018. Tulosten perusteella Buteo Start FS 480 ja Elado FS 480 -valmisteet eivät tehokkuuden osalta juurikaan eronneet toisistaan vuonna 2017. Vuonna 2018 oli kirppojen aiheuttamia vioituksia rypsien ja rapsien taimissa Buteo Start -valmisteella peitatuilla siemenillä kylvetyillä koealoilla keskimäärin vähemmän verrattuna neonikotinoidi-käsittelyihin. Viljelijät arvioivat syksyllä puinnin jälkeen, että vertailtavien koealojen sadot olivat keskenään samansuuruisia.
Kylvön jälkeinen sää vaikuttaa merkittävästi piensiemenisten kasvilajien kuten öljykasvien menestymiseen. Kasvukaudella 2017 sää oli öljykasvien taimettumisen aikaan sateista ja viileää ja taimettuminen oli nopeaa, ja kirppoja oli silloin yleisesti vähän. Vuonna 2018 kevät oli erittäin kuiva ja lämmin eikä kaikilla koealoilla ollut riittävästi kosteutta, jotta siemenet olisivat itäneet kunnolla. Taimettuminen oli tällöin monilla Etelä-Suomen öljykasvipelloilla hidasta ja kirppoja oli paikoitellen runsaasti. Pölyttäjien havainnointia tehtiin koealoilla kumpanakin vuotena kukinnan aikaan. Mehiläisiä ja kimalaisia oli selvästi enemmän runsaasti kukkivilla rypsi- ja rapsilohkoilla kuin heikommin kukkivissa kasvustoissa. Eri peittauskäsittelyillä ei havaittu eroa pölyttäjien määrään. Raportissa ei oteta kantaa peittauksen tarpeellisuuteen tai valmisteiden mahdollisiin muihin vaikutuksiin peltoekosysteemissä.201
