Abstract:
Schizophrenia and other psychoses are among the most severe mental disorders. There are few general population surveys of psychotic disorders. Most epidemiological studies have focused on schizophrenia and bipolar I disorder, while data of many other specific psychotic disorders are scarce. This study investigated the lifetime prevalence and epidemiological features of different psychotic disorders in the adult Finnish general population.
The data were derived from the Health 2000 Study, a comprehensive general population survey of Finnish adults aged 30 years and over (N=8028). In the Psychoses in Finland study, the Health 2000 Study sample was screened for psychotic disorders. Those selected by the screens were invited for a mental health interview. Final best-estimate DSM-IV diagnoses were based on systematic evaluation of the interview and the case note data.
The lifetime prevalence 3.5% of psychotic disorders was higher than has been estimated in most recent general population studies. The most common disorder was schizophrenia with lifetime prevalence 1%. Substance-induced psychotic disorders were common among working aged men and psychotic disorder due to general medical condition among women aged 65 years or over. Psychotic disorders were generally associated with socioeconomic disadvantage like being unmarried, pensioned or unemployed; having low income or education level. The highest lifetime prevalence of psychotic disorders was found in northern and eastern parts of Finland. The region of birth was a more important determinant of the risk of psychotic disorders than the region of residence, and most marked in schizophrenia. Alcohol-induced psychotic disorders were common in middle-aged men and associated with high morbidity and mortality. Clinical features of delusional disorder were different from schizophrenia. Disorganized schizophrenia was a schizophrenia subtype associated with poor outcome.
With a high lifetime prevalence exceeding 3%, psychotic disorders are a major public health concern. The high and unevenly distributed prevalence should be taken into account when resources are allocated to health care.Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt kuuluvat vaikeimpiin mielenterveyshäiriöihin. Psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä on tehty vain vähän väestötutkimuksia. Useimmat epidemiologiset tutkimukset ovat keskittyneet skitsofrenian ja tyypin I kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Monista muista psykoottisista häiriöistä on vain vähän väestötason tietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden elämänaikaista esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä piirteitä suomalaisessa aikuisväestössä.
Tutkimusaineisto perustuu kattavaan Terveys 2000 väestötutkimukseen yli 30 -vuotiaiden suomalaisten terveydentilasta (N = 8028). Psykoosit Suomessa -jatkotutkimuksessa Terveys 2000 aineistosta kutsuttiin tutkittavia tarkempaan mielenterveyshaastatteluun käyttämällä tutkimusta varten kehitettyä psykoosiseulaa. Mielenterveyshäiriöt diagnosoitiin DSM-IV -tautiluokituksen mukaisilla diagnostisilla kriteereillä hyödyntäen sekä haastattelu- että potilaskertomustietoja.
Kaikkien psykoottisten häiriöiden elämänaikainen esiintyvyys oli 3.5 %. Yleisin psykoosi oli skitsofrenia, jonka elämänaikainen esiintyvyys oli 1 %. Päihdepsykoosit olivat yleisiä työikäisillä miehillä ja yleissairauteen liittyvät psykoosit yli 65-vuotiailla naisilla. Psykoottiset häiriöt olivat yhteydessä matalaan sosioekonomiseen asemaan. Erityisesti ei-mielialaoireiseen psykoosiin sairastuneet olivat useammin naimattomia, työttömiä ja eläkeläisiä tai alhaisten peruskoulutuksen ja tulotason omaavia kuin yleisväestö. Syntymäpaikka oli asuinpaikkaa tärkeämpi psykoottisen häiriön ja erityisesti skitsofrenian riskiin vaikuttava tekijä. Alkoholiin liittyvä psykoottinen häiriö oli erityisen yleinen keski-ikäisillä miehillä ja siihen liittyi runsas samanaikaissairastuvuus sekä korkea kuolleisuus. Harhaluuloisuushäiriön kliiniset piirteet erosivat skitsofreniasta. Hajanaisoireiseen skitsofrenian alatyyppiin liittyi huono ennuste verrattuna muihin alatyyppeihin.
Tässä tutkimuksessa psykoottisten häiriöiden esiintyvyys yli 3 % oli korkeampi kuin useimmissa viimeaikaisissa väestötutkimuksissa. Psykoottiset häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Psykoottisten häiriöiden korkea ja epätasaisesti jakaantunut esiintyvyys tulisi huomioida hoitojärjestelmien resursoinnissa
