Forsman, Maria

Julkari

458          YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):4Tieteellisten aikakauslehtien laadun arvioinnissa on usei-den vuosien ajan käytetty laa-jan, kansainvälisen ja monitie-teisen Web of Science (jatkossa WS) -tietokannan aineistoon pohjautuvaa nk. vaikuttavuus-kerrointa (Impact Factor).1 Näi-tä lehtien vaikuttavuuskertoi-mia on käytetty muun muassa useissa tieteellisissä kirjastoissa aineiston valintaa pohdittaessa. Kertoimet pohjautuvat sii-hen, miten WS-tietokantaan si-sältyvissä artikkeleissa on tiet-tynä ajanjaksona (esim. 2 tai 5 vuoden aikana) viitattu toisiin saman tietokannan lehtiin. Ole-tuksena on, että lehti, jossa il-mestyneisiin artikkeleihin vii-tataan usein, on tiedeyhteisössä arvostettu. Lääketieteen ja mo-nien luonnontieteiden alalla tä-mä onkin hyvin perusteltavis-sa, koska myös tutkijat seuraa-vat näitä vaikuttavuuskertoimia ja kirjoittavat hyvin suunnitel-mallisesti oman alansa parhai-siin lehtiin.  Humanistis-yhteis-kuntatieteellisillä aloilla tilanne on kuitenkin toinen.Yliopistojen ja tutkimuslai-tosten tutkimuksen arvioinnis-sa on sekä kansainvälisellä et-tä kansallisella tasolla käytetty erilaisia bibliometrisia menetel-miä, ja usein analyysit on teh-ty juuri WS-tietokantaa käyttä-en. Samalla on kuitenkin haet-tu laadullisempaa näkökulmaa. 1  http: / / thomsonreuters .com/ products_services/science/science_products/a-z/web_of_scienceTätä tarvitaan erityisesti huma-nistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joilla tapahtuvasta jul-kaisutoiminnasta WS-tietokan-taan perustuvat perinteiset viit-tausanalyysit eivät anna riittä-vää kuvaa. Yhtenä syynä tähän on se, että tietokanta ei kata riit-tävän hyvin varsinkaan muilla kuin englannin kielellä julkais-tuja humanistis-yhteiskuntatie-teellisiä lehtiä. Toinen syy on se, että näillä tieteenaloilla jul-kaistaan paljon monograﬁoita ja monograﬁa-artikkeleita, joita tietokantaan ei sisälly ja joihin viittaamista ei voida näin tutkia. Yksi tapa arvioida julkaisun merkitystä on tutkia, missä leh-dissä jokin artikkeli on julkais-tu tai mikä kustantaja on tämän kirjan julkaissut. Norjassa kehi-teltiin viime vuosikymmenellä aikakausjulkaisujen ja kustan-tajien ranking-listoja, joita on käytetty hyväksi tutkimuksen arvioinnissa ja myös rahoituk-sessa. Vastaavanlaisia listoja on myös Australiassa ja Tanskassa. Suomen vastikään julkistettu Julkaisufoorumi-luokitus kul-kee samoja jalanjälkiä.Julkaisufoorumi ja YPSuomessa Tieteellisten seurain valtuuskunta toteutti vuosina 2010–2011 Julkaisufoorumi-hankkeen (www.tsv.ﬁ/julkaisu-foorumi). Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa tieteel-listä julkaisutoimintaa voidaan arvioida määrän lisäksi myös laadullisesti. Julkaisufoorumi-järjestelmän perustana on jul-kaisukanavien eli tieteellisten lehtien, sarjojen ja kirjakustan-tajien tasoluokitus. Luokituk-sen ovat tehneet 23 tieteena-laa kattavan asiantuntijapanee-lin 120 jäsentä. Hankkeen oh-jausryhmä on valinnut paneeli-en jäsenet yliopistojen, valtion tutkimuslaitosten, tieteellisten seurojen ja tiedeakatemioiden ehdotusten perusteella.Ensimmäinen Julkaisufooru-mi-luokitus valmistui vuonna 2011, ja se kattaa yhteensä noin 19 500 lehteä ja sarjaa sekä noin 1200 kirjakustantajaa. Tieteelli-set lehdet ja sarjat on luokiteltu kolmelle tasolle. Taso 1 kattaa eri tieteenalojen keskeisimmät kotimaiset ja ulkomaiset lehdet ja sarjat, jotka täyttävät tieteel-lisen julkaisukanavan määritel-män. Taso 2 kattaa eri tieteen-alojen johtavat tieteelliset leh-det ja sarjat. Lisäksi arviointipa-neelit ovat voineet valita tason 2 lehdistä ja sarjoista korkeatasoi-simmiksi katsomansa tasolle 3. Ensimmäisessä versiossa ta-solle 2 luokiteltiin vain harva kotimainen tieteellinen lehti. Tiedeyhteisö kuitenkin otti asi-aan näkyvästi ja kriittisesti kan-taa. Niinpä paneelit ovat kevään 2012 aikana arvioineet julkaisu-ja uudelleen ja nostaneet tasol-le 2 kaikkiaan 19 suomenkielis-tä ja kaksi ruotsinkielistä lehteä ja sarjaa. Tasolle 2 nostettuja lehtiä ovat muun muassa Kult-tuurintutkimus, Naistutkimus, Oikeus, Politiikka, Psykologia, Sosiologia – ja Yhteiskuntapo-litiikka (YP). Tarkempi luette-Julkaisufoorumi tarjoaa laadullisen näkökulman tieteellisten lehtien arviointiinMARIA FORSMANYHTEISKUNTAPOLITIIKKA 77 (2012):4          459lo tasolle 2 luokitelluista lehdis-tä on koottu Julkaisufoorumin verkkosivulle. Uusia tieteelli-siä julkaisukanavia lisätään Jul-kaisufoorumiin vuosittain ta-solle 1. Tasoluokitukset arvioi-daan uudelleen kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuon-na 2014. Julkaisufoorumin verkkosi-vuilla ohjeistetaan ranking-lis-tojen käyttöä seuraavasti: ”Jul-kaisufoorumi-luokitus soveltuu tutkimuksen arvioinnin työvä-lineeksi suurten julkaisumääri-en tasolla. Luokituksen on tar-koitus toimia yliopistojen koko tieteellisen julkaisutuotannon laadun indikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön käyttä-mässä yliopistojen valtiorahoi-tusmallissa vuodesta 2015 alka-en.” Tärkeä tarkennus on myös se, että ”luokitus ei sovellu tie-teenalojen väliseen vertailuun, eikä se voi korvata julkaisujen sisältöön perustuvaa vertaisar-viointia yksittäisten tutkijoi-den tai tutkimusryhmien arvi-oinnissa”. Tutkimuksen arviointiin on näin saatu sitaattien määriin perustuvien mittareiden rin-nalle uusi laadullinen näkökul-ma. Se varmasti antaa myös tut-kijoille osviittaa siitä, mitä jul-kaisukanavia tiedeyhteisö pi-tää korkeatasoisina ja millä foo-rumeilla näin ollen kannattaisi julkaista. Luokituksen painoar-voa ja uskottavuutta lisää se, et-tä Julkaisufoorumin paneeleissa on mukana tiedeyhteisön itsen-sä valitsemia ja arvostamia asi-antuntijoita.Osmo Soininvaara kirjoitti vuonna 1998 Suomen Kuvaleh-teen artikkelin nimeltä Perus-tulon aika. Neljätoista vuot-ta myöhemmin tiedämme, että Soininvaaran kirjoituksessa oli aimo annos optimismia. Perus-tulo ei sanottavalla tavalla eden-nyt vuosituhannen vaihteen jäl-keen. Viimeisen vuoden aika-na kuhina perustulon ympäril-lä on kuitenkin lisääntynyt mer-kittävästi. Poliittisessa kentässä on alkanut löytyä yhä enem-män reformin ymmärtäjiä. Ai-emmin skeptisesti suhtautunei-den keskustan ja kokoomuksen piiristä tulleet ulostulot ovat ta-soittaneet tietä perustulolle uu-della tavalla. Lisäksi Suomeen perustettu perustuloverkosto BIEN Finland on aloittanut ni-mien keräämisen perustuloa koskevaan kansalaisaloitteeseen. Kaikki merkit antavat viitteitä ruusuisesta tulevaisuudesta pe-rustuloprojektille. Heikki Hii-lamon sanoin: ”tietty momen-tum on olemassa”. Perustulon tulevaisuutta ovat lähteneet kartoittamaan BIEN Finlandissa vaikuttavat Johanna Perkiö ja Kaisu Suopanki.  Hei-dän toimittama pamfletti Perus-tulon aika ilmestyi kauppoihin kuluvan vuoden toukokuussa ilmeisenä tarkoituksena herät-tää keskustelua kansalaisaloit-teen ympärille. Julkaisu on ter-vetullut avaus perustulon maa-ilmaan, koska aiheesta on edel-leen kirjoitettu Suomessa yllättä-vän vähän. Julkaisu koostuu 11 pienestä artikkelista. Pamfletissa luvataan esitellä perustulon vai-kutuksia työllisyyteen sekä sosi-aalipolitiikkaan yleisesti. Lisäk-si luvataan muun muassa ruotia erilaisia visioita tulevaisuuden perustuloyhteiskunnasta. Perustulo on monien väärin-käsitysten käsite. Julkisessa kes-kustelussa esiintyy jatkuvasti virheellisiä oletuksia esimerkik-si perustulon taloudellisista vai-kutuksista. Pamfletissa oikais-taan oletuksia esittelemällä mik-rosimulaatiomallilla tehtyjä las-kelmia. Esimerkiksi Pertti Hon-kasen artikkelissa muistutetaan brutto- ja nettokustannusten erosta. Vaikka perustulon brut-tokustannukset ovat hyvin suu-ret, niin todelliset nettokustan-nukset voivat olla (mallista riip-puen) nykyisen järjestelmän ta-soiset.Jonkinlaisena punaisena lan-kana 13 kirjoittajan pamfletis-Perustulon kahdet kasvot JUSSI PYYKKöNEN Johanna Perkiö &  Kaisu Suopanki (toim .) Perustulon aika  Into Kustannus, 2012 

Julkaisufoorumi tarjoaa laadullisen näkökulman tieteellisten lehtien arviointiin

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103014/forsman.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Julkaisufoorumi tarjoaa laadullisen näkökulman tieteellisten lehtien arviointiin

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari