Lammi-Taskula, Johanna

Julkari

202 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :2Naisten ja äitien palkkatyö on Suomessa ollut osayhteiskuntaa useamman vuosikymmenen ajan.Raija Julkunen (1994) kutsuu tätä palkkatyö-sopimukseksi, jonka piirteitä ovat naisten talou-dellinen itsenäisyys ja toimiminen miesten kans-sa samoilla julkisilla elämänalueilla, mutta myöskaksoistyö eli vastuu kotitöistä ansiotyön ohella.Naisten palkkatyötä normalisoivan sukupuoli-sopimuksen yhteiskuntapoliittisena perustanaovat olleet yhtäältä yksilöverotus, toisaalta hyvin-vointivaltion palvelut ja tulonsiirrot, ansiosidon-naisen päivärahan turvin pidettävät äitiys- ja van-hempainvapaat sekä pienten lasten korkeatasoi-nen, julkinen päivähoito, jotka tukevat ansiotyönja perhe-elämän yhteensovittamista. Samaan ai-kaan kun on edistetty äitien mahdollisuutta työs-säkäyntiin, on perheille tarjottu vaihtoehtona jul-kiselle päivähoidolle myös mahdollisuus hoitaaitse lapsia kotona kotihoidon tuen turvin. Vaikka valintoja lasten päivähoidon ja kotihoi-don välillä on usein pidetty elämänarvojen tai yk-silöllisen suuntautuneisuuden ilmentyminä (esim.Hakim 2003), ne ovat vahvasti sidoksissa myöstyömarkkinoiden rakenteisiin ja taloudellisiinsuhdanteisiin. 1990-luvun lamavuosina tapahtu-neen naisten työmarkkina-aseman heikentymisen(ks. esim. Naiset ja …, 2003) seurauksena yhäsuurempi osa perhevapaalla olevista äideistä oli1990-luvun loppupuolella ollut ennen lapsen saa-mista työttömänä tai määräaikaisessa työsuhtees-sa, ja perhevapaiden jälkeenkin tarjolla oli työn-hakua ja pätkätöitä. Kun vielä 1980- ja 1990-lu-vun vaihteessa noin puolet alle 1-vuotiaiden äi-deistä oli äitiys- tai vanhempainvapaalla voimassaolevasta työsuhteesta, pahimmillaan vuonna 1995työsuhteesta vapaalla olevien osuus oli vain vii-desosa (Sauli & Savola & Haataja 2000). Vuonna1997 noin kuudesosalla äideistä ei ollut vanhem-painvapaata edeltäviä ansiotuloja, eli he olivat ol-leet työttömiä lapsen syntyessä (Salmi & Lammi-Taskula 1999, 95–96), ja työttömistä 25–34-vuo-tiaista naisista joka neljäs oli ollut kotona hoita-massa lasta ennen (virallisesti) työttömäksi tulo-aan (Savola 2000, 50).Samanaikaisesti kun vakinaista työtä – tai työ-tä ylipäänsä – ei ollut riittävästi tarjolla, yhäuseammat perheet turvautuivat kotihoidon tu-keen, joka mahdollisti lapsen hoitamisen kotona3-vuotiaaksi saakka (Kansaneläkelaitoksen …,2002). Tätä on tulkittu jopa niin, että Suomessayleistyi palkkatyöäitiyden rinnalle kotiäitimalli(Sipilä & Korpinen 1998). Sen lisäksi, että suurinpiirtein kaikki äidit pitävät äitiys- ja vanhem-painvapaata (Rissanen 1998), varsin suuri osa hoi-taa lasta kotona vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin.Enimmillään kotihoidon tuen saajia oli vuonna1995 noin 83 000 (Salmi 2000). Vaikka talou-dellinen suhdanne 1990-luvun loppupuolella pa-rani ja yhä useammalla alle 3-vuotiaan äidillä olijonkinlainen työsuhde (Sauli & Savola & Haata-ja 2000), vain noin kymmenesosa äideistä palasityöhön heti vanhempainvapaakauden päättymi-sen jälkeen, ja 1–2-vuotiaiden lasten äideistäkintyössä oli vain noin puolet (Haataja & Nurmi2000, 37). Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa 1-vuotiaista lapsista vain neljäsosa oli hoidossa ko-din ulkopuolella (Perhepoliittinen …, 2003).Tarkastelen tässä artikkelissa pienten lasten äi-tien asemaa 2000-luvun alun työmarkkinoilla jasen yhteyttä perhevapaiden – äitiys-, vanhempain-ja hoitovapaan – käyttöön. Miten työtilanne onvaikuttanut naisten mahdollisuuksiin käyttää per-hevapaita ja miten perhevapaalla olo puolestaanvaikuttaa naisen asemaan työelämässä? Väitän, et-tä suomalaisilla äitien työmarkkinoilla on näky-vissä ”kahden kerroksen” malli, jossa osalla äi-deistä ura etenee melko vakaana kohtuullisen pit-kistä perhevapaista huolimatta, kun taas osallaÄidit työmarkkinoilla –kahden kerroksen väkeä?JOHANNA LAMMI-TASKULAYHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :2 203suhde työmarkkinoihin on katkonainen ja epä-varma pätkätyön, pitkien perhevapaiden ja työt-tömyyden vuorotellessa.Perhevapaakysely: äitejä työssä, vapaalla ja kotonaSelvitän äitien asemaa työmarkkinoilla ja sen suh-detta perhevapaisiin vuodenvaihteessa 2001/02kerätyn perhevapaakyselyn äitiaineiston pohjalta(isäaineistosta ja miesten isyys- ja vanhempainva-paiden käytöstä ks. Lammi-Taskula 2003). Kyse-lyyn vastasi 3 295 äitiä, joilla on vuonna 1999syntynyt – vastaushetkellä parivuotias – lapsi.Keski-ikä aineistossa on 32 vuotta ja valtaosalla(44 %) vastaajista on kaksi lasta, yhden lapsen äi-tejä samoin kuin kolmen tai useamman lapsen äi-tejä on reilu neljäsosa. Vastaajat edustavat koulu-tuksen ja työssäkäynnin suhteen varsin hyvin sa-manikäistä naisväestöä. Yleisin koulutustausta onammatillinen opisto tai ammattikorkeakoulu (46%). Korkeakoulukoulutus on yhdellä kuudesta,mikä on saman verran kuin vuonna 2001 naisillaikäryhmässä 25–39-vuotiaat (Naiset ja …, 2003).Lähes puolet (46 %) äideistä kertoo vastaushet-kellä olevansa ansiotyössä toisen palveluksessa taiyrittäjänä; suunnilleen samansuuruinen osuus 2-vuotiaista lapsista oli vuonna 2001 kodin ulko-puolella päivähoidossa (Perhepoliittinen ..., 2003).Vakinainen työsuhde on kolmella neljästä työssäkäyvästä vastaajasta samoin kuin kaikista 25–39-vuotiaista palkansaajanaisista vuonna 2002 (Naisetja …, 2003).Hieman yli puolet (53 %) kyselyyn vastanneis-ta äideistä ilmoittaa hoitavansa vastaushetkellälapsia kotona. Osa näistä kotiäidiksi ilmoittautu-neista on kuitenkin virallisesti työttömiä tai lastenkotihoidon opiskeluun tai osapäivätyöhön yhdis-täviä. Enemmistö tästä ryhmästä (42 %) on ko-tona lapsen kanssa kotihoidon tuen turvin ilmanvoimassa olevaa työsuhdetta. Varsinaisella hoito-vapaalla työstä on vain 23 prosenttia ja äitiys- taivanhempainvapaalla uuden vauvan kanssa kol-mannes (32 %) lasta kotona hoitavista. Neljäsosa vastaajista ei ole pitänyt lainkaan hoi-tovapaata, lähes puolet kertoo olleensa kotona ai-nakin jonkin aikaa vanhempainvapaan jälkeen.Keskimäärin äidit ovat olleet kotona siihen asti,kun lapsi oli puolitoistavuotias; näin on tehnyt lä-hes puolet (44 %) hoitovapaalla tai kotihoidontuella kotona olleista. Hoitovapaata on mahdol-lista pitää myös osittaisena eli lyhentää päivittäis-tä tai viikoittaista työaikaansa lapsenhoidon ta-kia. Vain neljä prosenttia äideistä on pitänyt osit-taista hoitovapaata vanhempainvapaan jälkeen.Osittainen hoitovapaa on kestänyt keskimäärinsiihen asti, kun lapsi oli 2 v:n 3 kk:n ikäinen.Työtilanne ennen perhevapaata ja sen jälkeen Kolmella viidestä vuonna 1999 lapsen saaneestaäidistä on ollut työpaikka – vakituinen tai määrä-aikainen – ennen lapsen syntymää. Muut ovat ol-leet joko kotiäitinä aiemmin syntyneen lapsenkanssa, työttömänä tai opiskelijana.1 Lasta edel-tänyt työmarkkina-asema on yhteydessä sekä äi-din ikään että hänen ammatilliseen koulutuk-seensa: nuoremmilla ja vähemmän koulutetuillaon muita harvemmin ollut työtä. Pelkän perus-koulun suorittaneista puolella ja alle 30-vuotiais-ta äideistä alle puolella (40 %), mutta päälle kol-mekymppisistä, akateemisen tutkinnon suoritta-neista lähes 80 prosentilla oli työpaikka ennenlapsen syntymää.Äidin työssäkäynti ennen lapsen syntymää jou-duttaa paluuta työelämään vanhempainvapaanjälkeen. Ne, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata,ovat jääneet pidemmäksi aikaa hoitamaan lastakotiin kotihoidon tuen turvin. Pitkään kotonaoleminen on yleisempää samassa ryhmässä, jossalasta edeltävät työsuhteet ovat harvinaisempia:nuorempien ja vähemmän koulutettujen äitienkeskuudessa. Ilman ammatillista koulutusta ole-vista parikymppisistä äideistä 60 prosenttia kertoovastaushetkellä olevansa kotona hoitamassa lapsia,akateemisesti koulutetuista kolmekymppisistä al-le kolmasosa. (Taulukko 1.)Osa ennen lasta ilman työtä olleista äideistä onperhevapaan jälkeen siirtynyt työelämään. Heilläon kuitenkin enemmän ns. epätyypillisiä (määrä-aikaisia, osa-aikaisia tai satunnaisia) työsuhteitakuin jo ennen lasta työelämässä olleilla ja vainkolmannes on lapsen syntymän jälkeen saanut va-1Näiden jakauman tiedämme vain vastaushetkellä ko-tona lasta hoitamassa olevien kohdalta: heistä oli olluttyöttömänä ennen lasta neljännes, kotiäitejä toinenneljännes ja opiskelijoita alle kymmenesosa, näiden li-säksi muu syy työsuhteen puuttumiseen oli viidesosal-la. Työhön palanneista äideistä ei valitettavasti ole tie-dossa muuta kuin se, oliko heillä ennen lapsen synty-mää työpaikka vai ei.204 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :2kinaisen, kokopäiväisen työpaikan. (Taulukko 2.)Koulutus ei takaa turvallista työsuhdetta, silläerityisesti akateemisen tutkinnon suorittaneilla äi-deillä on määräaikaisia työsuhteita. Vakinainentyöpaikka on yleisempi alemmilla toimihenkilöil-lä ja esimiesasemassa olevilla, kun taas työntekijä-asemassa tai asiantuntijatehtävissä olevilla äideil-lä on muita useammin määräaikainen työsuhde.Nuorista, alle 30-vuotiaista työelämään lasta hoi-tamasta palanneista tai siirtyneistä äideistä vainpuolella on vakinainen, kokopäiväinen työ, kunnelikymppisistä sellainen on suurella enemmis-töllä (81 %).Osa-aikatyö voi liittyä osittaisen hoitovapaankäyttöön, jolloin kokopäivätyöstä on siirrytty ti-lapäisesti osa-aikatyöhön, tai työ voi olla alun pe-rinkin organisoitu osa-aikaisuuden pohjalta, eikäsitä ole tarkoitus tehdä kokopäiväisesti. Osa-ai-katyötä tekevät eniten työntekijäasemassa olevat javailla ammatillista koulutusta olevat äidit, muttaosittaista hoitovapaata ovat pitäneet eniten kor-keasti koulutetut toimihenkilöt.Vakinaisessa työsuhteessa olevat olivat pitäneetyleisemmin osittaista hoitovapaata kuin määrä-aikaisessa työsuhteessa olevat. Toki myös työnluonne vaikuttaa mahdollisuuksiin pitää osittais-ta hoitovapaata: esimerkiksi opetusalalla työsken-televät äidit olivat pitäneet keskimääräistä vä-hemmän osittaista hoitovapaata, terveydenhoi-don/sairaanhoidon alalla työskentelevät puoles-taan keskimääräistä enemmän. Yksityisen ja jul-kisen sektorin työpaikkojen välillä ei ole eroa osit-taisen hoitovapaan käytön suhteen.Tulevaisuuden suunnitelmat pitkän perhevapaan jälkeenVastaushetkellä kotona parivuotiasta lasta hoita-massa olevilta äideiltä kysyimme tulevaisuudensuunnitelmia: mitä he aikoivat tehdä sitten, kunlapsi täyttäisi kolme vuotta ja hoitovapaa ja/taikotihoidon tuki loppuisi. Noin 70 prosenttia äi-deistä aikoi palata työelämään, reilu neljännes en-tiseen työpaikkaan ja lähes puolet hakemaan uut-ta työpaikkaa. Uudelle äitiyslomalle oli jäämässäyksi kymmenestä ja kotiäidiksi ilman kotihoidontukea yli kolmevuotiaan kanssa seitsemän pro-senttia kotona olevista äideistä.Kotona olevista, ansiotyöhön palaamassa ole-vista äideistä yksi kuudesta aikoi työskennellä osa-aikaisesti. Neljäsosa olisi halunnut osa-aikatyötä,mutta ei pitänyt sitä mahdollisena taloudellisesti,työn luonteen takia tai koska osa-aikatyötä eiomalla alalla ollut tarjolla. Vajaa kymmenesosakotona olevista äideistä ei ollut tietoisia osittaisenhoitovapaan mahdollisuudesta. (Taulukko 3.)Valtaosa niistä, joilla oli ollut työpaikka – jokovakinainen tai määräaikainen – ennen lapsen syn-tymää, oli palaamassa joko entiseen työpaikkaantai hakemassa uutta työtä. Ilman työtä ennen lap-sen syntymää olleista puolestaan suurempi osa olijäämässä edelleen kotiin joko uuden äitiysrahanturvin tai ilman kotihoidon tukea, käytännössäpuolison tulojen varassa.Työttömyyden ennen lasta kokeneille työvoi-matoimistoon ilmoittautuminen oli tutumpaa,kun taas määräaikaisia töitä tehneillä oli useam-min tarkoituksena itse hakea uutta työpaikkaa.Ilman ammatillista koulutusta olevista vain jokaTaulukko 1. Äidin työmarkkina-asema ennen1999 syntynyttä lasta ja pääasiallinen toimintalapsen ollessa parivuotias, %Pääasiallinen toiminta Työpaikka ennen 1999vuodenvaihteessa 01/02 syntynyttä lastaEi Oli% %Hoitaa lapsia kotona 56 35On ansiotyössä 21 51On yrittäjä 2 4On työtön 7 2Opiskelee 10 4On eläkkeellä tai pitkä-aikaisesti sairas 0 0Tekee muuta 5 3Yht. (N) 101 (1 179) 99 (1 830)X2 = 347,7 Sig. = ,000Taulukko 2. Äidin työmarkkina-asema ennen1999 syntynyttä lasta ja nykyisen työsuhteenluonne, %Työpaikka ennen 1999 syntynyttä lastaEi Oli% %Vakinainen kokopäivätyö 32 76Määräaikainen kokopäivätyö 32 10Vakinainen osapäivätyö 9 9Määräaikainen osapäivätyö 12 2Satunnainen työsuhde 8 1Jokin muu 8 3Yht. (N) 101 (339) 101 (1 528)X2 = 334,7 Sig. = ,000YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :2 205kymmenes aikoi jatkaa opintoja kotihoidon tuenpäättyessä.Syventääkö perhepolitiikka äitien kahtiajakoa?Edellä esitetyn valossa näyttää siltä, että mahdol-lisuus niin kotihoidon tukeen kuin osittaiseenhoitovapaaseenkin merkitsee eri naisryhmille eriasioita. Kotihoidon tuen tarkoitus on tarjota per-heelle mahdollisuus valita vanhempainvapaanpäätyttyä kunnallisen päivähoidon ja lapsen koti-hoidon välillä. Osittaisen hoitovapaan tarkoituson antaa pienten lasten vanhemmille mahdolli-suus lyhentää tilapäisesti työaikaansa lapsen hoi-don takia.Korkeasti koulutetuille ja helpommin työllis-tyville äideille nämä perhepoliittiset järjestelmätantavat lisää liikkumavaraa. Heillä on halutessaanmahdollisuus olla hoitovapaalla ja/tai tehdä jon-kin aikaa osa-aikatyötä ja palata sen jälkeen teke-mään työtä kokoaikaisesti. Ne äidit, joilla on työ-suhde voimassa tai uusi työpaikka tiedossa, valit-sevat kuitenkin muita harvemmin kotiin jäämisenainakaan lapsen kolmanteen syntymäpäiväänsaakka. Vaikka osittaisen hoitovapaan käyttö onvähäistä, korkeasti koulutetut äidit pitävät sitäkuitenkin jonkin verran muita enemmän.Vähemmän koulutetuilla ei useinkaan ole sa-manlaisia mahdollisuuksia tehdä valintoja työs-säkäynnin suhteen. Jos naisella ei ennen lapsensyntymää ole ollut työpaikkaa, on todennäköi-sempää, että hän jää kotihoidon tuen turvin pi-demmäksi aikaa kotiin lasta hoitamaan. Kotihoidon tuki toimii siten paitsi vaihtoeh-tona päivähoitopalvelun käytölle myös vaihto-ehtona työttömyydelle. Työttömyyden riski eikuitenkaan poistu perhevapaan myötä, pikem-minkin päinvastoin. Pitkän kotonaolon jälkeenon vähäisellä koulutuksella vaikea löytää ainakaanvakituista kokopäivätyötä.Taulukko 3. Kotona hoitovapaalla/kotihoidon tuella olevien äitien suunnitelmat työmarkkina-aseman mu-kaan, %Työsuhde Määräaikainen työ- Oli työtön ennen Oli kotiäitivoimassa suhde päättynyt lapsen syntymää ennen lapsen% % % syntymää%Palaa entiseen ansiotyöhön kokopäiväisesti 52 1 0 1Palaa entiseen ansiotyöhön osapäiväisesti 18 1 0 0Hakee uutta, kokopäiväistä työpaikkaa 4 19 16 8Hakee uutta, osa-aikaista työpaikkaa 1 4 5 4Ilmoittautuu työnhakijaksi työvoimatoi-mistoon 0 19 31 18Jatkaa opintoja 2 4 4 3Jää uudelle äitiyslomalle 7 12 12 12Jää kotiin hoitamaan lasta ilman kotihoidontukea 2 7 4 18Muuta 4 5 5 7Usea valinta 10 30 23 29Yht. (N) 100 (339) 102 (139) 100 (170) 100 (163)X2 = 618,3 Sig. = ,000KIRJALLISUUSHAATAJA, ANITA & NURMI, KAARINA: Työnjako 1990-luvulla. Naiset työelämässä – ja sen ulkopuolella.Tasa-arvon työraportteja 2000:3. Tasa-arvoasiainneuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö,2000HAKIM, CATHERINE: Models of the Family in ModernSocieties: Ideals and Realities. Ashgate 2003JULKUNEN, RAIJA: Suomalainen sukupuolimalli –1960-luku käänteenä. Teoksessa: Anttonen, Anne-li & Henriksson, Lea & Nätkin, Ritva (toim.):Naisten hyvinvointivaltio. Tampere: Vastapaino,1994KANSANELÄKELAITOKSEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA2002LAMMI-TASKULA, JOHANNA: Isät vapaalla. Ketkä pitävätisyys- ja vanhempainvapaata ja miksi? Yhteiskun-tapolitiikka 68 (2003): 3, 293–298206 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :2NAISET JA MIEHET SUOMESSA 2003. Sukupuolten tasa-arvo 2003. Tilastokeskus, 2003PERHEPOLIITTINEN STRATEGIA. Linjauksia ja taustojaperhepolitiikan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveys-ministeriö, 2003RISSANEN, TAPIO: Perhevapaiden käytön rekisteripoh-jainen tilastoselvitys. Julkaisematon käsikirjoitus1998SALMI, MINNA: Kotihoidon tuki ja naisten asema: tut-kimushaasteita ja tulkintaongelmia. Yhteiskunta-politiikka 65 (2000): 1, 46–56SALMI, MINNA & LAMMI-TASKULA, JOHANNA: Parentalleave in Finland. In: Moss, Peter & Deven, Fred(eds.): Parental Leave: Progress or Pitfall? Researchand Policy Issues in Europe. NIDI CBGS Publica-tions 1999SAULI, HANNELE & SAVOLA, LOTTA & HAATAJA, ANI-TA: Käyvätkö äidit töissä vai eivät? Hyvinvointikat-saus 2000:1. Tilastokeskus, 2000SAVOLA, LOTTA: Naiset Suomen työmarkkinoilla 1990-luvulla. SVT, Työmarkkinat 2000: 4. Tilastokes-kus, 2000SIPILÄ, JORMA & KORPINEN, JOHANNA: Cash versusChild Care Services in Finland. Social Policy &Administration 1998: 3.

Äidit työmarkkinoilla - kahden kerroksen väkeä?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101542/204lammitaskula.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Äidit työmarkkinoilla - kahden kerroksen väkeä?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari