Kirja-arvostelu: Taistelu sosiaaliturvasta - ammattiyhdistysväen toiminta sosiaaliturvan puolesta 1957-1964 / Päivi Uljas. Helsinki, 2005

Heinonen, Jari

Julkari

578          YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 70 (2005):5Vuosina 1960–1964 Suomen eduskunnassa säädettiin sosiaa-livakuutusjärjestelmämme kes-keinen perusta ja päätettiin mm. 40-tuntisesta työviikosta. Tätä yhteiskuntamme nopeiden ja sy-vällisten uudistusten aikakautta on kyllä paljon tutkittu esimer-kiksi sosiaalipoliittisessa ja po-liittisen historian tutkimuksessa. Hallitseva tulkinta on kuiten-kin keskittynyt pääasiassa raken-teellisten tekijöiden ja erityises-ti Pekka Kuusen ”60-luvun sosi-aalipolitiikka” -ohjelman (1961) merkityksen pohtimiseen ja ana-lysoimiseen.  Suomen Elintarviketyöläisten Liiton työntekijä, ay-vaikuttaja Päivi Uljas on erinomai sessa kir-jassaan kääntänyt katseensa so-siaaliturvan tarvitsijoiden ja am-mattiyhdistysväen (erityisesti paikallisten ammattiosastojen) puoleen. Hän on käynyt läpi laa-jan nipun 1950-luvun lopun ja 1960-luvun alun sanomalehtiä, järjestöjen kirjeitä ja kannanot-toja sekä haastatellut koko jou-kon tuona aikana ammattiyh-distysliikkeessä toimineita ken-tän aktiiveja.Hän kysyy kirjassaan ”Taiste-lu sosiaaliturvasta”, mitkä teki-jät ja voimat saivat aikaan sen, että Suomesta juuri tuolloin 1960-luvun alussa tuli pohjois-maisen hyvinvointimallin mu-kainen maa. Ja edelleen: minkä-lainen merkitys tässä prosessis-sa oli kansalaisyhteiskunnan toi-minnalla, ns. ulkoparlamentaari-sella toiminnalla? Uljaksen tulkinnan mukaan muutosten taustalla oli useita toinen toistaan täydentäviä teki-jöitä. Näitä olivat tietenkin vuo-den 1956 yleislakko ja sen yhtey-dessä tapahtunut kansalaisyhteis-kunnan aktivoituminen, mut-ta ennen kaikkea vuonna 1958 saavutettu eduskunnan vasem-mistoenemmistö mobilisoi työ-väkeä ympäri maata. Vasemmis-to oli tosin kyllä tuolloin hyvin hajanainen, suorastaan yhteis-työkyvytön hallitustason yhteis-toimintaan, mutta historian dia-lektiikka on joskus aika kum-maa, varsinkin jos toimivat sub-jektit tuota dialektiikkaa tietoi-sesti avustavat. Vahva vasemmis-to pyrki Uljaksen tulkinnan mu-kaan oppositioenemmistöstään käsin vaikuttamaan sosiaalitur-vaan ja yhteiskuntapolitiikkaan laajemminkin. Samaan aikaan vasemmistopuolueiden kiihkeä keskinäinen puoluekilpailu ra-dikalisoi sosiaalidemokraatte-ja ennen muuta sosiaali- ja työ-poliittisissa kysymyksissä. Tä-tä prosessia avitti vahva SKP:n/SKDL:n kenttä työpaikoilla ja asuinalueilla. Sitä oli merkittä-västi vahvistanut aiemmin mm. naisten voittoon päättynyt lapsi-lisien puolustuskamppailu, jos-sa Suomen Naisten Demokraat-tisella liitolla (SNDL) oli ollut keskeinen rooli. Naisten poliitti-nen aktiivisuus ja osallisuus nou-sivat uusiin mittasuhteisiin. Sa-maan aikaan myös Maalaisliitos-sa tapahtui selvä vallankeikaus, kun Urho Kekkosen johdolla ns. K-linja kepitti vanhan oikeisto-suuntauksen. Tämä myös osal-taan mahdollisti hyvinvointival-tion perusratkaisujen läpiajami-sen ja heikensi merkittävästi oi-keiston ja suurtyönantajien uu-distuksia vastustavaa kokonais-voimaa. Uljaksen mielestä kaik kien näiden tekijöiden seuraukse-na suomalaiseen yhteiskuntaan syntyi kokonaan uusi tilanne, eikä oikeisto enää kyennyt patoa-maan sekä kansalaisyhteiskun-nassa että eduskunnassa vahvis-tunutta hyvinvointipolitiikkaa tukevaa mielipidettä. Hyvin-vointivaltiosta tuli hegemoni-nen projekti. Vasemmistoenem-mistön innostama, ennen muu-ta ammattiyhdistysväen organi-soima ulkoparlamentaarinen lii-kehdintä nousi valtaviin mitta-suhteisiin kaikkialla Suomes-sa, mutta erityisen vahvaa se oli Tampereella, Turussa ja Helsin-gin ja Uudenmaan alueella. Ih-miset alkoivat innostua ja toi-mia yhdessä. Saavutettavissa ole-vien tulosten näköala loi luotta-musta toimintaan. Seurauksena oli ennen näkemätön uudistus-aalto. Suomesta tuli pohjoismai-sen mallin mukainen hyvinvoin-tivaltio aivan muutamassa vuo-Työläisten miljoonaoptiotMiten Suomesta tuli pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio?JARI HEINONENPäivi UljasTaistelu sosiaaliturvasta – ammattiyhdistysväen toi-minta sosiaaliturvan puo-lesta 1957–1964Like, 2005sivut.indd   578 21.10.2005   12:50:40          YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 70 (2005):5          579dessa, ehkä noin puolessa vuo-sikymmenessä. Samalla työväki rakensi itselleen, perheilleen ja myös tuleville sukupolville koko elämänkaaren ajan kattavat mil-joonaoptiot, sosiaalisilta riskeil-tä suojaavan sosiaaliturvan vau-vasta vaariin. Työväen miljoona-optioilla Uljas tarkoittaa hyvin-vointivaltion takaamia kollektii-visia, yhteisöllisiä sosiaalisia oi-keuksia, jotka varovasti arvioi-den tarkoittavat noin 250 000 euron vararahastoa kutakin työ-läistä kohden. Päivi Uljaksen tulkinta on te-rävä ja tuore. Kirja on luettava, se imaisee lukijan hetkessä mu-kaansa. Sillä on myös vankka sanoma tähän päivään, hyvin-vointivaltion purkamisen, kil-pailuttamisen, ulkoistamisen ja tilaaja–tuottaja-mallien aikaan. Maailman syvällinen ja radikaa-li muuttaminen ei koskaan ole ollut eikä ole tänäänkään vain suurten ajattelijoiden, strategia-päälliköiden tai edustuksellisen poliittisen eliitin asia. Todelli-set syvät muutokset ovat sitten-kin aina sitkeän, taitavan kansa-laistoiminnan tulosta. Uljaksen kirja on erinomainen oppikirja tämänkin päivän kansalaistoi-minnalle, ihmisten pyrinnöille paremman maailman puolesta. Samalla se osoittaa vääjäämättö-män selkeästi, miten kauas ylä-tasolle linnoittautunut poliit-tinen eliittimme on etääntynyt maailman muuttamisen todelli-sista perusasioista.  Tutkimusmatkoja arjen teksteihinULLA VIERTOLAVesa Heikkinen (toim.)Tekstien arkiTutkimusmatkoja jokapäi-väisiin merkityksiimmeHelsinki: Gaudeamus, 2005326 s.Onkohan arki niin harmaa sen vuoksi, että sitä katselee musta-valkoisten silmälasien läpi? Jo-kapäiväisten rutiinien vastapai-noksi kuvittelemme jotakin ko-konaan muuta ja erilaista olevan olemassa. Tuttuja ovat sanapa-rit arki ja pyhä tai arki ja juh-la. Myös virallinen tai julkinen ovat jotakin muuta kuin arkea; ei tuntuisi mukavalta joutua jat-kuvasti tekemisiin esimerkik-si oikeusviranomaisten kanssa. Toisaalta julkisuudessa on mo-nien mielestä houkutteleviakin puolia: olisi hienoa olla juonta-jana telkkarissa tai joku laulava ja näyttelevä huippumalli. Sil-loin ei olisi tavis eikä eläisi arkea ollenkaan.Arjen määritteleminen ei ole helppoa. Elämän monimutkai-suus särkee usein rutiinit ja tuot-taa monia erilaisia arjen tiloja: joskus arkikin voi olla yhtä juh-laa, ja varsinkin raskaiden koke-musten jälkeen jotkut meistä ta-viksista tuntevat olevansa perä-ti arjen sankareita. Suomen kie-li tuntee myös käsitteen ”arki-pyhä”, joka edelleen hämärtää mielikuvaa jyrkästä kahtiajaosta. Kuitenkin kaikilla meillä on jo-kin käsitys siitä, mitä suomalai-nen arki on ja millaisista osasis-ta se muodostuu. Tuskinpa ”ar-kijärkinen” kansalainen kuiten-kaan kutsuisi näitä osasia ”kult-tuurisiksi elementeiksi”, ja sa-manlaista ajanhaaskausta olisi pysähtyä analysoimaan niitä ar-kisia tekstejä, jotka tänä päivänä kaikkialla ympäröivät meidät; kohtaamme ja ohitamme niitä liikenteessä, juomme ja syöm-me niiden seurassa ja ne kuulu-vat osana työhön tai harrastuk-siin. Vesa Heikkisen toimittama kirja Tekstien arki sisältää tutki-musmatkoja jokapäiväisiin mer-kityksiimme, polkuja arjen usein itsestään selviltä vaikuttaviin, tekstien kuvastamiin ja teksteil-lä tuotettuihin rakenteisiin. Kir-jan tarkoitus on kertoa arjen ja tekstien liitosta: arkiteksteistä ja tekstien arjesta, siitä miten arki välittyy tekstien kautta.Tämä arkitekstien tutkimus on osa Kotimaisten kielten tut-kimuskeskuksen hanketta. Ar-kitekstipiirissä on ollut mukana kolmisenkymmentä tutkijaa eri aloilta. Heikkisen oman panok-sen lisäksi kirjassa esiintyy vii-sitoista muuta kirjoittajaa. Ar-tikkelit jakautuvat kahdeksaan sivut.indd   579 21.10.2005   12:50:40

Työläisten miljoonaoptiot : miten Suomesta tuli pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101460/055heinonen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työläisten miljoonaoptiot : miten Suomesta tuli pohjoismaisen mallin mukainen hyvinvointivaltio?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari