Vanhanen, Tatu

Julkari

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA67 (2002): 176Tutkimuspäällikkö Heikki Lan-kisen palautteessa toistuu yhteis-kunnalliseen keskusteluun liitty-vä selviö: asioilla on aina kään-töpuolensa ja näkemys oikeistatoimenpiteistä riippuu ratkaise-vasti tarkkailijan omista lähtö-kohdista. Olen kuitenkin Lan-kisen kanssa yhtä mieltä siitä, et-tä alkoholin kokonaiskulutusSuomessa tulee eniten lisäänty-mään alentamalla kotimaista al-koholiverotusta. Sosiaali- ja ter-veyspoliittisesti tämä on huo-noin vaihtoehto, mutta koti-maisille alkoholielinkeinoille setarjoaa selkeitä kasvumahdolli-suuksia. Tältä pohjalta on luon-nollista, että sosiaali- ja terveys-hallinnon virkamiehenä näen ti-lanteen eri tavalla kuin Lanki-nen elinkeinoelämän etujärjes-tön edustajana.Varsinainen tarkoitukseni eikuitenkaan ollut toimia tuoma-rina näiden kahden ajatusmaail-man välillä vaan osoittaa veron-alennusten tien ongelmallisuusmyös valtiontalouden kannalta.Veroja ei valitettavasti ole mah-dollista alentaa tavalla, jossaalennukset maahantuonnin vä-hentyessä lähellekään kompen-soituisivat. Siksi on kovin har-haanjohtavaa puhua matkusta-jien maahantuonnin aiheutta-mista valtion veromenetyksistä,kun nämä menetykset kasvavatoleellisesti kotimaista verotustaalentamalla. Sen sijaan olen tokisamaa mieltä Lankisen kanssasiitä, että naapurimaitammekorkeampi verotaso aiheuttaameille haitallisia lieveilmiöitä,joita on arvioitava suhteessa ve-rotulojen määrään ja alkoholinkulutuksen aiheuttamiin hait-toihin. En kuitenkaan usko, et-tä näissä lieveilmiöissä tapahtui-si niin dramaattisia muutoksiatuontikiintiöiden kasvaessa, et-teikö veropäätöksiä olisi aikaatehdä myöhemminkin tosiasioi-ta vertaillen eikä arvailujen poh-jalta hosuen.PENTTI KARHUVASTAUS HEIKKI LANKISELLELuin suurella mielenkiinnolla J.P. Roosin artikkelin roskatieteenvastaiskusta, jossa arvioinninkohteena on myös Yrjö Ahma-vaaran ja allekirjoittaneen viimevuonna ilmestynyt kirja ”Gee-nien tulo yhteiskuntatieteisiin”.Oli hauska kuulla arvossapide-tyn yhteiskuntatieteilijän pun-nittu näkemys kirjamme sisäl-löstä. Roos pitää kirjaamme roska-tieteeseen kuuluvana humpuu-kina, jonka julkaisemista Atena-kustannus saisi hävetä, muttatoisaalta hän sanoo pitävänsäevoluutioteorian ja geenien mer-kityksen pohtimista yhteiskun-tatieteissä erittäin ajankohtaise-na ja tärkeänä. Ehkä tästä voisipäätellä, että kirjan aihepiiri onoikea, mutta kirjoittajat sopi-mattomia.En puutu Roosin esittämiinmielipiteisiin enkä siihen, mitähän sanoo kollegastani Ahma-vaarasta, mutta haluan ottaa esil-le ne kohdat, joissa hän sanoojotain konkreettista omastaosuudestani. Aloitetaan Roosinepämääräisestä viittauksesta sii-hen, että tulokset voivat ollavain vääriä, ”koska ne sisältävätsekä selittävän että selitettävän,kuten esim. Vanhasen selittäessäkansantuloa per capita älyk-kyysosamäärällä”. Minun onvaikea ymmärtää, miten selittäväja selitettävä olisivat tässä sekoit-tuneet, kun selittävänä tekijänäkäytetään väestön keskimääräi-sessä älykkyydessä (IQ) oleviaeroja, jotka perustuvat valtaosal-taan populaatioiden välisiin ge-neettisiin eroihin, jotka ovatsyntyneet evoluution tuloksenatodennäköisesti jo kymmeniätu-hansia vuosia ennen tämän päi-vän kansantulossa esiintyviä eroja.Roos palaa samaan asiaan vä-KOMMENTTI J.  P. ROOSILLE77YHTEISKUNTAPOLITIIKKA67 (2002): 1hän myöhemmin, kun hän sa-noo: ”Vanhasen heikkoutenaovat myös älykkyystutkimukset:nollatulos siitä, että elintasolla jaälykkyydellä on maailman mi-tassa lähes täydellinen korrelaa-tio”. Tähän haluaisin huomaut-taa, että lähes täydellinen korre-laatio koskee regionaalistenmaaryhmien välisiä korrelaatioi-ta. Yksityisiä maita (183 valtio-ta) koskevat korrelaatiot ovatpaljon heikompia. Kirjan edelli-sellä sivulla kerrotaan, että ajan-jaksolla 1946–1997 vuosittaisetkorrelaatiot vaihtelevat 0.38:n ja0.68:n välillä. Nämäkin korre-laatiot ovat vahvoja ja kaukananollatuloksesta. Ehkä Roos tar-koittaakin, että kansakunnankeskimääräisen älykkyyden kau-saalinen vaikutus kansantuloonon yhtä olematon kuin ”jäätelönsyönnin vaikutus kesän lämpi-myyteen”, tai kenties hän viit-tauksella jäätelön syömiseen ha-luaa sanoa, että kansantulossamaiden välillä nykyään esiinty-vät erot ovat voineet yhtä hyvinaiheuttaa tuhansia ja kym-meniätuhansia vuosia sitten syn-tyneet populaatioiden väliset ge-neettiset erot kuin päinvastoin. Roos ihmettelee sitä, että suo-sittelen älykkyystasoltaan al-haisempien maiden auttamista,koska ne eivät muuten ikinäpääse samalle taloudelliselle ke-hitystasolle. Todellakin suositte-len keskimääräiseltä älykkyysta-soltaan heikompien maidensuurisuuntaista auttamista, mut-ta haluaisin lisätä, että saman ta-loudellisen kehitystason saavut-taminen ei ole todennäköistäedes massiivisen avustustoimin-nan avulla. Roos sanoo Vanha-sen toistavan niitä yleistyksiä jalatteuksia, joiden vuoksi evoluu-tioteoria on niin pahassa mai-neessa. Esimerkkeinä hän viittaamiesten yhteiskunnalliseen yli-valtaan ja sukupuolten väliseentyönjakoon. Hän pitää täysinperusteettomana väitettä, ettämiesten yhteiskunnallinen yli-valta olisi adaptiivista. Tähänhaluaisin sanoa, että evoluu-tiohistorian aikana miesten jon-kinasteinen yhteiskunnallinenylivalta on mitä ilmeisemmin ol-lut adaptiivista, sillä muuten oli-si vaikea selittää sen universaali-suutta, ei vain kaikissa nykyisis-sä yhteiskunnissa vaan myösmeitä edeltäneissä yhteiskunnis-sa jopa miljoonia vuosia taakse-päin, sillä miesten yhteiskunnal-linen ylivalta on tunnusomaistamyös muille kädellislajeille lähespoikkeuksetta. Näin ollen mi-nun tulkintani puolella ovat ih-missuvun tähänastinen historiaja lähisukulaisten evoluutiohis-toria; Roosin puolella hänenmielipiteensä. Tulevaisuudessatietysti kaikki voi muuttua evo-luution tuloksena. Evoluutio eiole ennalta määrätty.Roos näyttää otaksuvan, ettänykymaailman sukupuolten vä-linen työnjako ei ole missäänmäärin luonnollinen eikä adap-tiivinen. Haluaisin kiinnittäähuomiota ensinnäkin siihen, et-tä sukupuolten välinen työnjakoon paljon vanhempi ilmiö kuin”patriarkaatti”. Sukupuolten vä-lillä on ollut työnjakoa satojatu-hansia, ehkä jo miljoonia vuo-sia. Nykymaailmassa 70–80 pro-senttia työtehtävistä ja työpai-koista on sukupuolen mukaaneriytyneitä. Tuo prosenttiluku eiole ehkä paljonkaan muuttunutviimeksi kuluneiden kymme-nientuhansien vuosien aikana.Toiseksi, sukupuolten välinentyönjako on universaalista kai-kissa ihmisyhteiskunnissa. Voi-siko Roos tai joku muu mainitaedes yhden esimerkin yhteis-kunnasta, jossa sukupuolten vä-lillä ei ole työnjakoa?Työnjaon universaalisuus tu-kee olettamusta sen jonkinlai-sesta adaptiivisuudesta. Työn-jaon yksityiskohdat muuttuvat,mutta olennaista on se, että setulee esille yhä uudelleen ja uu-delleen kaikissa yhteiskunnissa.Sen vuoksi voisi olla järkeväm-pää hyväksyä sukupuolten väli-nen työnjako kuin haaveilla yh-teiskunnasta, josta sukupuoltenvälinen työnjako olisi hävinnyt.Ilahduttavaa Roosin kirjoituk-sessa on se, että hänkin toivootutkijoita, ”jotka ottavat evoluu-tiotulkinnat vakavasti ja pyrki-vät ymmärtämään yhteiskunnal-lisia säännönmukaisuuksia myösevoluution kannalta...”. TATU VANHANEN

Kommentti J. P. Roosille

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100882/021vanhanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kommentti J. P. Roosille

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari