Kirja-arvostelu: Yhdestä puusta : maskuliinisuuksien rakentuminen populaarikulttuureissa / Arto Jokinen (toim.). Tampere, 2003

Lammi-Taskula, Johanna

Julkari

”Miehen mallia” kaipaavat ny-kyään monet yksinhuoltaja-äitien, päiväkodin tätien ja kou-lun naisopettajien kasvattamistalapsista huolestuneet tahot. Aja-tukseen miehen mallista sisältyyse käsitys, että miehet olisivat”yhdestä puusta”, että olisi ole-massa jokin miehisyyden ydin,jonka vaikutuspiirissä lasten kas-vu ja kehittyminen olisi hyvää jatervettä. Miehenä olemisen ta-poja on kuitenkin monenlaisia,ja ne muuttuvat ajassa ja paikas-sa. Vuonna 1999 Arto Jokinentoimitti antologian ”Mies jamuutos” (Tampere UniversityPress), jossa miehisyyttä tarkas-teltiin erityisesti seksuaalisuuden,isyyden sekä väkivallan näkökul-mista. Uudessa ”Yhdestä puus-ta” -antologiassa maskuliinisuuk-sien rakentumista lähestytäänpopulaarikulttuurin kautta.Kirjan johdantoartikkelissaArto Jokinen esittelee maskulii-nisuuden teoriaa viiden erilaisenmaskuliinisuuden määritelmänkautta. Persoonallisuuteen jaruumiillisuuteen viittaavien piir-teiden kategoriana ymmärretys-tä maskuliinisuudesta hän ete-nee maskuliinisiin ideaaleihin jamaskuliinisuuteen aika- ja paik-kasidonnaisena sosiaalisena pro-sessina, joka pakottaa tai hou-kuttelee miehiä omaksumaantiettyjä olemisen tapoja. Masku-liinisuutta voidaan  ymmärtäämyös diskursseissa eli puhe- jaajattelutavoissa tuotettuna ”to-tuutena”. Kun tähän lisää toimi-juuden eli tekemisen ja toista-misen näkökulman, maskuliini-suus määrittyy sinä, miten kult-tuurin jäsenet ”merkitsevät,merkityksellistävät ja represen-toivat tekoja, eleitä, asioita ja il-miöitä maskuliinisiksi”.Elina Mikola tarkasteleeomassa artikkelissaan rulla- jalumilautailukulttuuria ja siihenliittyviä käsityksiä miehuudestalautailulehtien kielellisten käy-täntöjen valossa. Mikolan mu-kaan lautailukulttuuri etsii rat-kaisua kahden identiteetin risti-riitaan: poikamaisen huoletto-muuden ja auktoriteettien vas-tustamisen rinnalla kulkee ko-rostettu miehisyys, jossa painot-tuvat vaara, vapaus, liike ja elä-myksellisyys. Vastapainoksi tasa-arvon ja sukupuolineutraaliudenleimaamalle valtavirtaretoriikallelautailukulttuurissa korostetaansukupuolieroa, mutta aina ei voiolla varma siitä, missä kulkeekonservatiivisuuden ja parodianraja.Sukupuolieroa korostetaanmyös Slitz-miestenlehdessä, jon-ka ensimmäisiä vuosikertoja Ar-to Jokinen analysoi. Jokisen mu-kaan naisten ja miesten välinensuhde perustuu Slitzin diskurs-sissa vastakohtaisuuteen: mieson kaikkea sitä, mitä nainen eiole, ja päinvastoin. Ero perustel-laan biologialla ja siitä seuraa ky-vyttömyys yhteisymmärrykseenja yhteistyöhön. Miehen ja nai-sen suhde ei perustu läheisyy-teen, vaan se on tekniikkalaji, jo-hon liittyviä välineellisiä ”pano-miehen” vinkkejä lehti lukijoil-leen tarjoilee. Naisen välineellis-tämisen ohella maskuliinisuuttarakennetaan nimeämällä ”oi-kealla tavalla miehisiä” tuotteita,joita miehen tulisi kuluttaa.Näitä eivät ole vain perinteisettekniset laitteet, vaan myös tren-divaatteet ja kosmetiikka, joitaaiemmin on pidetty naisten elä-mään kuuluvina. Ilmeisesti tren-dikkäitä panomiehiä – tai sellai-sista kiinnostuneita – ei Suo-mesta löytynyt riittävästi, koskalehteä ei enää julkaista suomen-kielisenä.Niklas Vainio ja Markku Soik-keli käsittelevät maskuliinisuut-ta tiettyjen, kulttuurisissa teks-teissä esiintyvien  mieshahmojenkautta: Vainio kirjoittaa VeikkaGustafssonista (”Veikka on ra-tionaalinen, heteroseksuaalinen,suomalainen ja isänmaallinensankarimies”) ja Soikkeli Rauli”Badding” Somerjoesta (”hänenpaikkansa poika–mies-akselillaon tukevasti määrittymätön”).Heli Perkkiö ja Hans Wesselskirjoittavat maskuliinisuudestahevirockissa ja popmusiikissa.Perkkiö kuvaa, miten perinteisetmiehen merkit yhdistyvät hevis-sä kapinaan yhteiskuntaa vas-taan. Suurella äänenvoimakkuu-della, voimakkaalla mustalla vä-rillä ja teatraalisella liikehdinnäl-lä luodaan kuvaa miehisestä val-lasta samalla, kun perinteistämieskuvaa ilkutaan meikkaami-sen, pitkien hiusten ja korujenvälityksellä. Wessels toteaa, ettäsuosittujen miespoppareidenmahdollisuus ylittää perinteisiäsukupuolirajoja liittyy lopultaYHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :1 105Pojista miehiä?JOHANNA LAMMI-TASKULAArto Jokinen (toim.)Yhdestä puustaMaskuliinisuuksien ra-kentuminen populaari-kulttuureissaTampere UniversityPress, 2003248 s.maskuliinisuuden hegemoniseenpositioon, toisin sanoen siihen,että miehillä on enemmän val-taa ja sitä kautta suurempi va-paus tehdä musiikkimarkkinoil-la rahaa ”erilaisuudella”.Pasi Salonen analysoi huumo-ria ja maskuliinisuutta Pietarin-kadun Oilers Go Go -radio-oh-jelmassa ja Kanerva Eskola mie-hiä Rocky Horror Picture Show-elokuvassa ja sen katsojakun-nassa. Rocky Horror -elokuvaanliittyy kulttimaineeseen yltänytkatsojaosallistuminen: katsomopukeutuu elokuvan hahmojentapaan, toistaa katsomossa elo-kuvan tapahtumia ja dialogia,elävöittää elokuvaa erilaisten esi-neiden avulla (esimerkiksi heit-telee riisiä hääkohtauksen yhtey-dessä) ja muuttaa elokuvatekstiävälihuudoin. Eskola purkaa elo-kuvan mieshahmojen asetelmaa,jossa kamppailevat luonnollinenja kulttuurinen, oleminen ja te-keminen. Jännitteet heteronor-matiivisen ja queerin välillä sa-moin kuin karnevalistinen fani-kulttuuri antavat Eskolan mie-lestä mahdollisuuden leikkiä su-kupuolella, nähdä sukupuolimonitulkintaisena rakennelma-na ja unohtaa ainakin hetkeksisen normatiivisuus.Tämä Arto Jokisen toimitta-ma antologia esittelee poikien jamiesten osa- ja vastakulttuureitaja erilaisia tapoja olla mies. Yh-teistä kirjan artikkeleille on kriit-tinen asenne: se kysyy, johtavat-ko hallitsevan maskuliinisuudenvastustaminen ja miehisyydenmoninaistuminen miesten vallanyleisempään kyseenalaistami-seen. Vastaus on ei. Vastakult-tuureina näyttäytyvät maskulii-nisuudet eivät uhkaa hegemo-nista maskuliinisuutta vaan pi-kemminkin uusintavat ja vahvis-tavat sitä. Sukupuolten välisiäsopimuksia ei kirjoiteta uusiksi,vaikka marginaalisemmat mas-kuliinisuudet tekisivätkin hie-man pilkkaa valtaa pitävistä mie-hisyyksistä. Ympäröivä kulttuurisiis pitää kyllä huolen siitä, ettäpienillä pojilla riittää miehenmallia, eikä maskuliininen valtakatoa minnekään naisvaltaisestakasvatusympäristöstä huolimat-ta. Ehkä se olisikin uhattuna vas-ta sitten, jos hoivaavien miestenvastakulttuuri alkaisi nostaa pää-tään?106 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 69 (2004) :1

Pojista miehiä?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100270/104lammitaskula.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pojista miehiä?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari