Ahlström, Salme

Julkari

Miehet ovat perinteisesti olleet alkoholitutki-muksen pääkohde. Esimerkiksi käsityksemmejuomiskulttuureista ovat perustuneet havaintoi-hin miesten juomisesta ja empiiriset tiedotkinovat olleet miesten keräämiä (Ahlström 1995).Aikaisemmin tutkimusten kohteena oli mel-kein pääsääntöisesti mies. Kun 1960-luvulla tut-kittiin pohjoismaisten pääkaupunkilaisnuortenalkoholin käyttöä, kohteena olivat vain pojat(Bruun & Hauge 1963). Alkoholistien parane-mista tutkittiin vain miespopulaatiossa (Bruun& Markkanen 1961). Suomen ensimmäisenjuomatapatutkimuksen otokseen otettiin vain yk-si nainen kolmea miestä kohti (Mäkelä 1971).Valinnat kertovat todellisuudesta: tyttöjä ja naisiaei kannattanut tutkia, koska heistä niin harvakäytti alkoholia.Kaikkialla maailmassa naisten osuus kaikestajuodusta alkoholista jää edelleen alle yhden kol-masosan. Osuus on kasvanut teollistuneissa län-simaissa viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana.Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole teoriaa, joka sel-keästi selittäisi tämän yleismaailmallisen eron(Wilsnack & Wilsnack 1997).Miksi sitten naisten alkoholin käytöstä ollaannyt kiinnostuneempia kuin aikaisemmin? Ensin-näkin naisten alkoholin käyttö on nyt monissamaissa yleisempää kuin aikaisemmin (ks. esim.Wilsnack & Wilsnack 1995), mutta niin onmiestenkin. Erityisesti meillä Suomessa suku-puolten väliset erot juoduissa määrissä ovat ka-ventuneet niin aikuisten (Bloomfield & al. 1999)kuin nuortenkin (Ahlström & al. 1999) keskuu-dessa. Suomen tytöt ovat alkoholijuomien käy-tössä Euroopassa tasa-arvoisimpia (Hibell & al.1997).Naisten juomisesta on kiinnostuttu myös siksi,että havaittiin runsaan juomisen olevan mahdol-linen riski seuraavalle sukupolvelle (Fillmore1984; Plant 1997). Fetal Alcohol Syndrome(FAS) tunnistettiin Yhdysvalloissa 1970- luvulla,ja pian sen tunnusmerkistö otettiin käyttöönmeilläkin. Nyt jopa Ranskassa lääkärikunta neu-voo raskaana olevia naisia pidättäytymään koko-naan alkoholin juonnista. Vasta 80-luvun lopul-la käynnistyi myös tutkimuksia alkoholin käytönvaikutuksista kromosomien välityksellä sikiöön(Friedler 1987/1988). Naisten alkoholin käytön vaarat tuleville suku-polville tunnettiin jo antiikin Roomassa (Purcell1994). Siellä naisten ei sallittu juoda viiniä, kos-ka pelättiin sen houkuttelevan heidät avioliitonulkopuoliseen seksiin. Kolmas syy lisääntyneeseen kiinnostukseennaisten alkoholin käyttöä kohtaan on naisten tär-keä rooli sosialisaation agentteina teollistuneissalänsimaissa. Perheessä lasten kasvattaminen onedelleen pääosin äitien vastuulla. Monissa yhteis-kunnissa päiväkoti- ja kouluhenkilöstöstä valtaosaon naisia. Näissä ammateissa toimivien on edel-lytetty olevan hyviä esimerkkejä tuleville suku-polville. Siksi heidän alkoholin käyttönsä valvon-ta on ollut tarpeen.Huoli alkoholin kulutuksen kasvusta on olluthelppo kohdistaa epäitsenäisiin tai marginaalisiinväestöryhmiin, kuten nuoriin, naisiin, etnisiin vä-hemmistöihin (esim. Pittman 1982) tai työttö-miin (Temple & al. 1991; Mustonen & al. 1994).Julkiset tiedotusvälineet tai yhteiskuntatieteilijäteivät ole olleet kiinnostuneita siitä suuresta enem-mistöstä, joka kuluttaa valtaosan kaikesta alko-holista, nimittäin keski-ikäisistä työssä käyvistämiehistä.Kaikki kiinnostus naisten alkoholin käyttöön eikuitenkaan ole lähtöisin tarpeesta valvoa sitä. Fe-minismin nousu on lisännyt tutkijoiden kiinnos-tusta naisten elämään yleensä ja sitä myötä myösnaisten alkoholin käyttöön. Uusi näkökulma ontuonut esiin kiinnostavia eroja esimerkiksi samaasukupuolta olevien juomistilanteiden välillä. Kunnaiset juovat yhdessä, he eivät tavoittele irtautu-mista arkipäivän rooleista kuten miehet. Useat eu-rooppalaiset tutkimukset ovat osoittaneet naistenjuomistilanteiden sosiaalisuuden ja niiden ystä-vyys-, sukulaisuus- ja naapurisuhteita koossa pitä-vän tehtävän (ks. esim. Honkasalo 1989; Gefou-YHTEISKUNTAPOLITIIKKA65 (2000): 5447VERTAILEVA TUTKIMUSPROJEKTI SUKUPUOLTEN SUHTEISTA JA ALKOHOLISTASALME AHLSTRÖMMadianou 1992). Niin Irlannissa, Kreikassa kuinSuomessakin naiset korostavat näiden tilanteidenmerkitystä keskusteluareenana, jossa aiheet, ku-ten ihmissuhteet, lapset ja miehet, ovat tärkeäm-piä kuin itse juominen (Du Boulay 1976; Hon-kasalo 1989; Peace 1992). Suomalainen tutkimustoi esiin, että naisten keskinäisissä juomistilanteis-sa keskustellaan usein miesten alkoholiongelmista.Kiinnostavaa olisi tietää, onko tämä suomalainenerityispiirre vai yleismaailmallinen ilmiö.Myös rakenteelliset tekijät ovat myötävaikutta-neet tutkimustoiminnan vilkastumiseen. Vuonna1993 Kettil Bruun Societyn (KBS) vuosittaisessasymposiumissa Krakovassa Sharon ja RichardWilsnack kokosivat naisten alkoholin käytöstäkiinnostuneista tutkijoista verkoston, joka sai ni-mekseen the International Research Group onGender and Alcohol (IRGGA). Verkosto on siitälähtien kokoontunut joka vuosi ennen varsinais-ta KBS-symposiumia. Nykyään verkostoon kuu-luu 100 tutkijaa Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta,Latinalaisesta Amerikasta, Australiasta, Kanadas-ta, Israelista ja Yhdysvalloista.Kim Bloomfield saattoi hyödyntää IRGGA-verkostoa, kun hän kokosi Euroopasta tutkija-ryhmän ja haki Euroopan unionilta rahoitustaprojektille ”Alcohol Consumption and AlcoholProblems among Women in European Count-ries”. Nämä yhdeksää Euroopan maata käsittele-vät tulokset julkaistaan Substance Abuse -lehdes-sä tänä syksynä (Bloomfield & al. 1999).IRGGA-verkostossa tehdyt uusinta-analyysitosoittivat, miten tärkeää on saada vertailukelpoi-sella tavalla kerättyjä aineistoja analysoitavaksi.Sharon ja Richard Wilsnack ovat käynnistämässäIRGGA-verkoston avulla kansainvälistä tutki-musta (Multi-National Study on Gender andAlcohol, MNS), jossa kerätään uusia survey-ai-neistoja. Tällä hetkellä osallistujamaita on 17.Edustettuina tulevat olemaan Euroopan ohellaPohjois- ja Keski-Amerikan maat, mahdollisestimyös Israel ja Japani.Yhteinen kyselylomake sisältää ydinkysymyksetjuomatavoista, -tilanteista ja seurauksista sekä ky-symykset seuraavista seitsemästä osa-alueesta, joil-la on mahdollisesti yhteys juomiseen: juomisensosiaalinen tilanne, sosiaaliset suhteet ja sosiaali-nen tuki, työelämäkokemukset, sosiaaliset roolit,läheissuhteet, väkivalta ja uhriksi joutuminen se-kä terveys ja elämäntapa. Näiden yksilötasonmuuttujien lisäksi MNS-projekti tulee käyttä-mään analyyseissa kahta yhteisötason muuttujaa:sukupuolten tasa-arvoisuutta ja juomakulttuurinmärkyyttä. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteellatiedämme, että naisten juomiskäyttäytyminen onyhteydessä heidän läheistensä juomiskäyttäyty-miseen. Esimerkiksi Genevieve Knupfer (1964)osoitti, että Yhdysvalloissa yleinen normi on, et-tä vaimo ei saa juoda enempää kuin miehensä.Vuonna 1984 taas osoitettiin, että naiset juovatsamalla tavalla kuin miehensä tai kumppaninsa(Wilsnack & al. 1984). Marja Holmilan (1993)tutkimat suomalaiset, runsaasti alkoholia käyttä-vät naiset joivat erittäin harvoin enemmän kuinmiespuoliset kumppaninsa. Ruotsissa taas naistenjuomisen valvonta oli 1920- ja 1930-luvulla it-sestään selvä osa julkista alkoholipolitiikkaa(Bruun 1985), ja samoin Suomessa asetettiin ra-joituksia naisten juomiselle julkisissa tiloissa vie-lä 1960-luvun loppupuolella. Nuoriin avioparei-hin kohdistunut tutkimus on osoittanut, että vai-mot yrittävät useammin kuin miehet valvoa puo-lisonsa alkoholin käyttöä niin Virossa, Venäjälläkuin Suomessakin, joskin usein siinä onnistu-matta (Holmila 1987 & 1988). Myös Yhdysval-loissa naiset painostavat useammin kuin miehetkumppania juomaan vähemmän (Room 1991).Edellä esitettyjen tulosten valossa MNS-pro-jektin suunnittelu lähti siitä, että tutkimuksen tu-lee kohdistua sekä naisiin että miehiin. MarjaHolmila ja minä olemme erityisen kiinnostunei-ta niistä prosesseista, jotka säätelevät naisten jamiesten välisiä eroja alkoholin käytössä. Vas-taamme MNS- projektin perhe ja alkoholi -osios-ta. Viimeistelyvaiheessa olevassa tutkimussuun-nitelmassamme naisen ja miehen välinen suhdeon keskeisellä sijalla. Sukupuoli-ideologia, per-heinstituutio ja läheissuhteet tarjoavat uusia nä-kökulmia naisten alkoholin käytön tutkimiseen.Näiden projektien tuottamien tulosten  myötäon paremmat mahdollisuudet ymmärtää, kuinkayksilö- ja yhteisötason tekijät säätelevät naisten jamiesten alkoholin käyttöä (Room 1988). Mah-dollista kuitenkin on, että uusi tutkimus vahvis-taa aikaisemman tuloksen, jonka mukaan naisensuurin ongelma alkoholin suhteen on liian paljonjuova mies.Merkittävää on, että naisten alkoholin käyttöätutkitaan uudella vuosituhannella uusista ja laa-jemmista näkökulmista, mikä varmasti mahdol-listaa myös uusien juomista säätelevien teorioidenkehittelyn koko ihmiskunnan alkoholin käytönosalta.   YHTEISKUNTAPOLITIIKKA65 (2000): 5448KIRJALLISUUSAhlström, S.: Cultural differences in women’s drinking.Contemporary Drug Problems 22 (1995), 393–413Ahlström, S. & Metso, L. & Tuovinen, E. L.: Mitennuorten päihteiden käyttö on muuttunut vuodesta1995 vuoteen 1999? Yhteiskuntapolitiikka 64 (1999):5–6, 480–487Bloomfield, K. & Gmel, G. & Neve, R. & Musto-nen, H.: Investigating the gender gap in alcohol con-sumption in Finland, Germany, The Netherlands andSwitzerland: A repeated survey analysis. P. 127–151. In:Bloomfield, K. & Ahlström, S. & Allamani, A. & Cho-quet, M. & Cipriani, F. & Gmel, G. & Janin Jacquat,B. & Knibbe, R. & Kubicka, L. & Lecomte, T. &Miller, P. & Plant, M. & Spak, F.: Alcohol Consump-tion and Alcohol Problems among Women in Euro-pean Countries: Project Final Report, Chapter 5.Berlin: Institute for Medical Informatics, Biostatistics& Epidemiology, Free University of Berlin, 1999Bruun, K.: Kön och klass. S. 298–317. I: Bruun, K.& Frånberg, P. (red.): Den svenska supen: En historiaom brännvin, Bratt och byråkrati. Stockholm: Prisma,1985Bruun, K. & Hauge, R.: Drinking habits amongNorthern youth. A cross-national study of maleteenage drinking in the Northern capitalism. Alcoholresearch in the Northern Countries. The Finnish Foun-dation for Alcohol Studies, Vol. 12. Helsinki 1963Bruun, K. & Markkanen, T.: Onko alkoholismi pa-rannettavissa? Kokeellinen tutkimus nykyaikaisen al-koholistipoliklinikan hoitotuloksista. Väkijuomakysy-myksen tutkimussäätiö, Julkaisuja 11. Helsinki 1961Du Boulay, J.: Lies, mockery and family integrity. P.389–406. In: Peristiany, J. G. (ed.): Mediterraneanfamily structures. Cambridge: Cambridge UniversityPress, 1976Fillmore, K. M.: When angels fall: Women’s drink-ing as cultural preoccupation and as reality. P. 7–36. In:Wilsnack, S. C. & Beckman, L. J. (eds.): Alcohol prob-lems in women: Antecedents, consequences, and in-tervention. New York: Guilford, 1984Friedler, G.: Effects of future generations of paternalexposure to alcohol and other drugs. Alcohol World.Health and Research 12 (1987/1988), 126–129Gefou-Madianou, D. (ed.): Alcohol, Gender andCulture. London and New York: Routledge, 1992Hibell, B. & Andersson, B. & Bjarnason, T. & Kok-kevi, A. & Morgan, M. & Narusk, A.: The 1995 ES-PAD Report. Alcohol and Other Drug Use amongStudents in 26 European Countries. The EuropeanSchool Survey Project on Alcohol and Other Drugs.Stockholm 1997Holmila, M.: Young families and alcohol use in Fin-land and the Soviet Union. Contemporary Drug Prob-lems 14 (1987): 4, 649–672Holmila, M.: Wives, husbands and alcohol: A studyof informal drinking control within the family. TheFinnish Foundation for Alcohol Studies, Vol. 36.Helsinki 1988Holmila, M.: Heavy drinking women: Drinkingpatterns and resources for controlled drinking. Addic-tion Research 1 (1993), 119–130Honkasalo, M.-L.: ”Have the wives over for a saunawhen I go out with the men!” P. 76–96. In: Haavio-Mannila, E. (ed.): Women, Alcohol, and Drugs in theNordic Countries. NAD publication No. 16. Helsin-ki 1989Knupfer, G.: Female drinking patterns. P. 140–160.In: North American Association of Alcoholism Pro-grams, Selected papers presented at the 15th AnnualMeeting, September 27–October 1, 1964. Washing-ton, DC: NAAAP, 1964Mustonen, H. & Paakkanen, P. & Simpura, J.:Drinking habits among the employed and unem-ployed. Nordisk Alkoholtidskrift 11 (1994): (EnglishSupplement), 21–34Mäkelä, K.: Measuring the consumption of alcoholin the 1968–1969 alcohol consumption study. SocialResearch Institute of Alcohol Studies, No. 2. Helsinki1971Peace, A.: No fishing without drinking: The con-struction of social identity in rural Ireland. P. 167–180.In: Gefou-Madianou, D. (ed.): Alcohol, Gender andCulture. London and New York: Routledge, 1992Pittman D. J.: Primary prevention of alcoholism andalcoholism-related damage: New directions. Paper pre-sented at the 28th International Institute of the Pre-vention and Treatment of Alcoholism, July 5–9, 1982,Munich, GermanyPlant, M.: Women and Alcohol. Contemporary andHistorical Perspectives.  London/New York: Free As-sociation Books Ltd, 1997Purcell, N.: Women and wine in ancient Rome. P.191–208. In: McDonald, M. (ed.): Gender, Drink andDrugs. Oxford/Providence: Berg Publishers, 1994Room, R.: Cross-cultural research in alcohol studies:Research traditions and analytical issues. In: Towle, L.H. & Harford, T. C. (eds.): Cultural influences anddrinking patterns: A focus on Hispanic and Japanesepopulations. Research monograph No. 19. Rockville,MD: National Institute on Alcohol Abuse and Alco-holism, 1988Room, R. & Greenfield, T. K. & Weisner, C.: ”Peo-ple who might have liked you to drink less”: Changingresponses to drinking by U.S. family members andfriends, 1979–1990. Contemporary Drug Problems18 (1991): 4, 573–595Temple, M. T. & Fillmore, Kaye M. & Hartka, E. &Johnstone, B. & Leino, E. V. & Motoyoshi, M.: Ameta-analysis of change in marital and employmentstatus as predictors of alcohol consumption on a typi-cal occasion. British Journal of Addiction 86 (1991),1269–1281Wilsnack, S. &  Wilsnack, R.: Drinking and prob-lem drinking in US women: Patterns and recent trends.P. 29–60. In: Galanter, M. (ed.): Recent Developmentsin Alcoholism, Vol. 12. New York: Plenum Press, 1995Wilsnack, R. W. & Wilsnack, S. C.: Gender andAlcohol. Individual and Social Perspectives. NewBrunswick, New Jersey: Rutgers Center of AlcoholStudies, 1997Wilsnack, R. W. & Wilsnack, S. C. & Klassen A. D.:Women’s drinking and drinking problems: Patternsfrom a 1981 national survey. American Journal of Pub-lic Health 74 (1984), 1231–1238.YHTEISKUNTAPOLITIIKKA65 (2000): 5449

Vertaileva tutkimusprojekti sukupuolten suhteista ja alkoholista

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100381/005ahlstrom.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Vertaileva tutkimusprojekti sukupuolten suhteista ja alkoholista

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari