Kirja-arvostelu: Teatteritaidearvostelu: aisten juomaa / Teatteri Jurkka. Jyväskylä, 2005

Ahlström, Salme

Julkari

112          YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 71 (2006):1Se on eksistentialistien käyttämä käsite, joka on kuitenkin olen-nainen osa iberialaista kulttuu-ria. Se on nostettu kansanperin-teestä tieteelliseen kieleen. Taval-laan se tarkoittaa, että on opitta-va päällä ja sydämellä. Jotta radi-kaali toimintatutkimus voisi tä-hän päästä, tutkittavia hyväksi käyttävä subjekti–objekti-suhde pitäisi korvata dialogilla.”Tästä sitaatista tutkimuksen kentältä paistaa sama eetos kuin Freirelläkin. Tutkija tai opetta-ja on oppimistilanteessa itsekin ja toimijoiden työnjako on yh-teistyötä. Yhteistyö merkitsee, ettei tutkija tai opettaja voi ol-la vain omalla asiallaan. Hänen on tuettava ”kansan” vaatimuk-sia. Neutraalisuus ei onnistu, kun asioihin liittyy voimakkai-ta sosiaalisia tai poliittisia risti-riitoja. Tässä mielessä Freiren te-os on motivaatioltaan eettinen ja poliittinen.Kuten alussa totesin, Freiren kirja kertoo paljon aikakautensa ilmapiiristä. Meidän ajastamme kertoo se, kuinka teosta nyt lue-taan. Toivottavasti ei siten kuin ulkomailla opiskellut ja oppinut ”edistyksellinen” tuttavani, jon-ka asenne Freireä kohtaan muis-tutti tarinan vanhaa maanviljeli-jää, joka viime sotien jälkeen nä-ki ensimmäisen kerran Valmetin kehittämän pikkutraktorin toi-minnassa. Traktori veti auraa va-kuuttavan oloisesti, mutta isän-tä ei antanut periksi: ”Näyttää se toimivan käytännössä, mutta toimiiko se teoriassa?” Freiren ”traktori” on toiminut pian neljäkymmentä vuotta.Teatteri ilmaisee vahvasti, huo-neteatteri vielä vahvemmin. Sii-nä ollaan niin lähekkäin. Se kos-kettaa syvästi. Vuorovaikutus tuntuu varpaissa saakka.Teatteri Jurkka on ”tehnyt teat-teria siitä, mistä ei voi puhua”, naisista ja alkoholista. Tavoitel-len vuoroin kome diaa, vuoroin tragediaa. Painopiste oli tragedi-assa. 13 kirjoittajaa on paneutu-nut aiheeseen perusteellisesti. Katselijalle välittyi tutkimus-tietoa ”lasisesta lapsuudesta”. Sen konkreettinen arjen kama-luus, lapsen solidaarisuus, äidin välinpitämättömyys. Koskettavinta oli katsoa äidin tuskaa kauan sitten tehdyn rat-kaisun seurauksista. Tämä äiti oli jättänyt lapsensa toisten hoi-toon, koska oli oivaltanut ole-vansa äidiksi kykenemätön – juomisensa vuoksi. Naisen hä-peistä kaikkein suurin!Toinen äiti ennakoi retkah-duksensa ja laittoi viikon ruu-at valmiiksi perheelleen. Tutki-musten mukaan juuri äidit yrit-tävät järjestää lastensa hoidon etukäteen, kun tuntevat, että ei-vät enää jaksa olla raittiina.  Katselijat nauroivat kyyneleet silmissä, kun teinitytöt mokaili-vat, sikailivat ja tekivät kolman-nelle kauhean kepposen. Minua ei naurattanut. Esitys oli kyl-lä upea. Perustunee valppaaseen havainnointiin?Eivät naurattaneet liioin työ-paikan eläkkeellesiirtymisjuhlissa sattuneet kauheudet. Jos itse on joskus ollut todistamassa vastaa-vanlaista, tietää, miten tuskallis-ta se on kaikille osapuolille. Nau-roiko katselija siksi, että ajatteli: ”en mä nyt sentään noin”?Nummisuutarin Eskon toilai-lut naurattavat kesäteatteriylei-söä, samoin marskin syntymä-päiväjuhlinta Tuntemattomassa sotilaassa. Ne on kirjoitettu vuo-sikymmeniä sitten. Nämä teks-tit oli varta vasten tilattu, ne oli-vat uusia, tarkoituksena oli ”an-taa ajattelemisen aihetta”, mut-ta osa yleisöstä nauroi tragedi-oillekin.Kyllä komedia toimi. Aidos-ti nauroin naisten tipattomalle tammikuulle, joka kaatui tira-Miksi meitä naurattaa?SALME AHLSTRÖMTeatteri Jurkka: Naisten juomaaOhjaus: Taru MäkeläTekstit: Irja Askola, Johanna Hartikainen, Gunilla Hemming, Anna-Leena Härkönen, Miira Karhula, Sussa Lavonen, Rosa Liksom, Tiina Lymi, Kirsti Nordin, Kati Outinen, Ilse Rautio, Liisa Ryömä ja Pirjo Toikkasivut loput.indd   112 21.2.2006   09:35:38          YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 71 (2006):1          113misuun. Se oli kostutettu Mar-sala-viinillä. Tekosyitä me olem-me kaikki hyviä löytämään. Mutta tässäkin oli opetus. Yksi pieni lipsahdus pitäisi antaa it-selleen anteeksi. En tiedä, oival-sivatko katsojat tätä. Kun katsoi sitä kaikkein kur-jinta naiskohtaloa, voi rauhas-sa taas ajatella, että ”eihän mul-la sentään noin huonosti mene”. Se olikin niin karmaisevan hurja, että menetti uskottavuutensa.     Haluan onnitella Teatteri Jurkkaa rohkeasta tärkeän asian esiin otosta! Toivon ja uskon, et-tä se antoi ajattelemisen aihet-ta. Lisää katsojia Vironkadulle, myös miehiä.Alkoholitutkimussäätiön apurahat 2005Alkoholitutkimussäätiön hallitus päätti kokouksessaan 24.11. vuoden 2005 apurahojen jaosta. Hakemuk-sia oli jätetty yhteensä 51, ja uusia apurahoja jaettiin 22. Lisäksi jatket-tiin 8 tutki mus sopimus projektin rahoittamista aikaisempien päätös-ten mu kai sesti. Myönnettyjen apu-rahojen summa vuodeksi 2006 on yhteensä 500 857 euroa. Apu rahoja on kahdenlaisia: varsinaisia ja tut-kimus sopimusapurahoja. Heikki Wariksen apurahan sai terveyst. maist. Hanna Lavikainen. Varsinaiset apurahatYhteiskunta- ja käyttäyty mis tie teel-linen sekä humanistinen tut ki mus:Valtiot. maist. Leena Kaila-Kan-gas 6 400 euroa: Työttömien ja työl-listen sairaalahoitoon johtanut sai-rastavuus Suomessa vuosina 1996 ja 2001. Alkoholisairastavuuden ero-jen tarkastelua suhteessa kaikkien isojen tautiryhmien aiheuttamaan sairastavuuteenTerveyst. maist. Hanna Lavikai-nen 19 200 euroa (Heikki Wariksen apuraha): Alaikäiset ja alkoholi. Al-koholinkäyttöön liittyvät käsitykset sekä kokemukset haitoista, riskeistä ja seurauksistaFil. toht. Samuli Ripatti 9 900 euroa: Tilastolliset menetelmät vas-tauskadon vaikutusten kor jaamiseksi juomatapojen muutoksia selvittäväs-sä paneelikyselytutkimuksessaYhteiskuntat. maist. Tuuk kaTammi 18 876 euroa: Huu me-politiikka liikkeessä – haittojen vä-hentämisen politiikka Suo messa ja maailmalla.Luonnontieteellinen, lääke tie teellinen ja kliininen tutkimus:Dos. Irma E. Holopainen ja fi l. toht. Sanna Soini 10 000 euroa: Etanolin vaikutukset kehittyvien aivojen hippokampuksessaPsykol. maist. Sini Koskinen 20 200 euroa: Kaksostutkimus nuo-ruuden alkoholinkäytön pitkittäis-vaikutuksista neurofysio logiaan sekä tämän yhteys neuropsykologiaanDos. Liisa Lehtonen, dos. Lee-na Haataja ja dos. Helena Lapinlei-mu 9 000 euroa: Sikiöaikaisen alko-holialtistuksen yleisyys keskosilla ja merkitys keskosten aivokomplikaa-tioiden etiologisena tekijänäFil. maist. Hanna Mali-nen 21 200 euroa: Aivojen endo-kannabinoidijärjestelmän mer ki tys alkoholin juomisen säätelyssäLääket. lis. Solja Niemelä 7 325 euroa: 18-vuotiaiden poikien päih-teiden käyttöön liittyvät tekijät lap-suudessa ja nuoruudessaLääket. lis. Roope Tikkanen 19 725 euroa: Alkoholiriippuvaisten (tyyppi II) antisosiaalisten väki val ta-rikollisten ennuste ja uusintaväki-valta.Laudaturtyöt:Psykol. maist. Sini Koskinen 1 000 euroa: Kaksostutkimus nuo-ruuden alkoholinkäytön pitkittäis-vaikutuksista aivotoiminnan jänni-tevasteisiinOwen F. Witesman, MA, 1 000 euroa: Finland, Alcohol and the EU: An Analysis of Changing Va-lues and Factors in Finnish Alcohol RegulationValtiot. yo. Minna Viuhko 1 000 euroa: Tavoitteena normaalius? Myllyhoidossa olevien asiakkaiden itsemäärittelyt ja normaaliudelle an-tamat merkitykset.TutkimussopimuksetAikaisempiin päätöksiin perus tuvat jatkorahoitukset:Prof. emer. Liisa Ahtee, farm. toht. Helena Gäddnäs, proviiso-ri Kristiina Marttila ja dos. Petteri Piepponen 21 100 euroa: ∆FosB:n merkitys päihderiippuvuudessa Fil. maist. Pia Bäckström 4 800 euroa: Retkahtamisen neurobiolo-ginen perustaValtiot. maist. Kimmo Herttua, dos. Pekka Martikainen ja valtiot. toht. Pia Mäkelä  16 400 euroa: Vuoden 2004 alkoholin verotukses-sa ja tuontilainsäädännössä tapah-tuneiden muutosten vaikutukset al-koholinkäytöstä aiheutuviin hait-toihin: ainutlaatuinen luonnollisen kokeen asetelmaYhteiskuntat. maist. KatjaKuu sisto 17 000 euroa: Tie toipumiseen. Tutkimus alko-holismista selviytyneiden päihde-ongelman kehittymisestä, ongelma-ajasta ja toi pumisreiteistäValtiot. maist. Antti Maunu 19 200 euroa: Sosiaalisuus, suku-puoli ja juominen. Etnografi nen tut-kimus nuorten aikuisten ravintola-käyttäytymisestäValtiot. maist. Jussi Perälä 20 200 euroa: Huumeet ja yhteiskunnalliset haitat Valtiot. maist. Riikka Perälä 19 200 euroa: Haittojen vähentämi-nen ja matala kynnys suomalaises-sivut loput.indd   113 21.2.2006   09:35:39

Miksi meitä naurattaa?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101089/061ahlstrom.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Miksi meitä naurattaa?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari