Borodulin, Katja

Jousilahti, Pekka

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   3   ●     MARRASKUU 2012   Suomalaisten tupakointi vähenee                                                       Päälöydökset  • Sekä miesten että naisten tupakointi on vähentynyt Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana. • Vuonna 2012 25−64 -vuo-tiaista miehistä 25,2 % ja naisista 17,9 % tupakoi säännöllisesti. • Tupakointi väheni 25−54 - vuotiaiden ikäryhmässä, mutta lisääntyi 55−64 –vuo-tiailla. • Vähiten koulutetut tupa-koivat eniten, mutta tupa-kointi väheni kaikissa koulu-tusryhmissä. • Tupakoinnin alue-erot ovat vähäisiä miehillä. • Myös naisilla erot tupa-koinnissa maan eri osien vä-lillä ovat vähäiset, mutta Itä-Suomessa naisten tupa-kointi on yleisempää Poh-jois-Karjalassa kuin Pohjois-Savossa.   JOHDANTO  Tupakointi on tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja. Maailman-laajuisesti tupakointi aiheuttaa noin 5 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuo-dessa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain 4000-6000 henkeä. Tupakointi on merkittävä syöpä-, hengitys- ja verenkiertoelimis-tön sairauksien ja niistä johtuvien kuolemien aiheuttaja. Vähäinenkin päivittäi-nen tupakointi ja satunnaistupakointi lisäävät sairastuvuutta verrattuna niihin, jotka eivät tupakoi. Samoin altistuminen ympäristön tupakansavulle (passiivi-nen tupakointi) lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.   Tupakoinnin aloittamisen ja jatkamisen taustalla on useita tekijöitä, kuten pe-rintötekijät, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät, ympäristö sekä näiden tekijöiden yhteisvaikutukset. Suomessa tyypillisin ikä tupakkakokeiluille on 13-15 vuotta.  Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen liitty-vät voimakkaasti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Aikuisilla nikotiiniriippu-vuuden kehittyminen on merkittävin tupakoinnin jatkamiseen vaikuttava teki-jä. Tupakoinnin haluaisi lopettaa kuusi kymmenestä tupakoijasta, ja neljä kymmenestä on yrittänyt lopettamista viimeisen vuoden aikana. Tupakoinnin lopettaminen vähentää sairastumisen riskiä kaikenikäisillä. Sepel-valtimotaudin riski puolittuu vuodessa. Parinkymmenen vuoden tupakoimat-tomuus pienentää riskin lähes samalle tasolle kuin niillä, jotka eivät ole kos-kaan tupakoineet. Keuhkosyövän ja muiden syöpien vaara pienenee tupakoin-nin lopettamisen myötä, mutta hitaammin kuin sydäntautiriski. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa myönteisesti myös monien muiden sairauksien vaa-raan (astma, hengitystieinfektiot, tyypin 2 diabetes, psoriasis, erektiohäiriöt, jne.) ja parantaa haju- ja makuaistia sekä yleistä suorituskykyä. Lopettaminen 30-vuotiaana palauttaa ennenaikaisen kuoleman riskin lähes tupakoimattoman tasolle, ja vielä 50-vuotiaanakin lopettaminen puolittaa sen.      TULOKSET Suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt erittäin merkittävästi viimei-sen 40 vuoden aikana. Vuonna 1972 puolet itäsuomalaisista työikäisistä mie-histä tupakoi. Vuonna 2012 tupakoivien miesten osuus oli enää neljännes (tau-lukko 1). Vuonna 2007 suomalaisista 25−64 -vuotiaista miehistä 27,8 % tupa-koi. Vuonna 2012 tupakoivien osuus oli 25,2 % (p=0.055). Tupakoinnin alue-erot olivat miehillä pieniä.      Taulukko 1. Tupakointi Suomessa alueittain 1972-2012, 30−59 -vuotiaat miehet. vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/ Loimaa Helsinki/ Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/ Kainuu 1972 52,2 49,5    1977 43,9 44,2    1982 35,7 42,0 39,2   1987 35,5 41,0 38,2   1992 32,3 37,1 39,1 35,9  1997 31,5 31,2 33,7 33,2 32,0 2002 33,4 37,7 34,5 40,4 34,0 2007 31,4 29,8 30,9 31,0 26,6 2012 27,5 26,0 28,0 25,8 27,6         Kirjoittajat:  Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL  Katja Borodulin Dosentti, THL         Pekka Jousilahti, Katja Borodulin  Suomalaisten tupakointi vähenee          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2012   2                                Vuonna 1972 noin 10 % itäsuomalaisista naisista tupakoi. Naisten tupakointi lisääntyi 90-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen nousu tasaantui ja kääntyi laskuun. Vuonna 2007 suomalaisista 25−64 -vuotiaista naisista 20,4 % tupakoi ja vuonna 2012 tupakoivien osuus oli 17,9 % (p=0,025). Myös naisilla erot tu-pakoinnissa maan eri osien välillä ovat pienet, mutta Itä-Suomessa naisten tupakointi on yleisempää Pohjois-Karjalassa kuin Pohjois-Savossa.  Taulukko 2. Tupakointi Suomessa alueittain 1972-2012, 30−59 -vuotiaat naiset. vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/ Loimaa Helsinki/ Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/ Kainuu 1972 9,6 10,7    1977 9,3 11,3    1982 14,2 14,6 21,9   1987 14,9 14,1 22,3   1992 16,4 17,8 22,3 30,2  1997 15,4 16,3 21,6 26,4 19,3 2002 21,9 19,6 25,1 26,8 20,6 2007 17,7 21,7 19,5 24,8 20,6 2012 23,1 13,8 18,2 18,0 18,8          Tupakointi vähenee nuorimmissa ikäryhmissä  Sekä miehillä että naisilla tupakointi oli yleisintä nuorimmassa 25−34 –vuotiai-den ikäryhmässä (kuvio 1). Viimeisen viiden vuoden aikana tupakointi väheni 25−54 -vuotiailla, mutta lisääntyi hieman 55−64 -vuotiailla. Tupakoinnin aloit-taminen vähenee edelleen, mutta samalla tupakoinnin lopettaminen on vä-hentynyt ainakin vanhimmissa ikäryhmissä. 01020304050601997 2002 2007 2012%Miehet25-3435-4445-5455-64 01020304050601997 2002 2007 2012%Naiset   25-3435-4445-5455-64 Kuvio 1.  Tupakoivien osuus ikäryhmittäin 1997-2012.       Pekka Jousilahti, Katja Borodulin  Suomalaisten tupakointi vähenee          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2012   3                                Näin tutkimus tehtiin  THL toteuttaa kansallisen FINRIS-KI-tutkimuksen viiden vuoden välein. Tutkimussarjan tarkoituk-sena on seurata sydän- ja verisuo-nitautien ja muiden yleisimpien kansantautien riskitekijätasoja ja niiden muutoksia Suomessa.   Tutkimuksen 40-vuotiset juuret ovat vuonna 1972 tehdyssä Poh-jois-Karjala projektin perustutki-muksessa. Tutkimus aloitettiin vuosina 1972-1977 Pohjois-Karja-lan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Uusia alueita on otettu mukaan paremman maantieteellisen kat-tavuuden saavuttamiseksi: Turun ja Loimaan kaupungit sekä ympä-ryskunnat (vuodesta 1982), Hel-singin ja Vantaan kaupungit (vuo-desta 1992), sekä Pohjois-Pohjan-maan ja Kainuun maakunnat (vuodesta 1997).   Tutkimusväestönä ovat olleet kullakin alueella asuvat miehet ja naiset, jotka on poimittu ositetulla satunnaisotannalla väestörekiste-rikeskuksen Väestötietojärjestel-mästä. Tutkittavien ikäjakauma oli alkuvuosina 30-59 vuotta ja myö-hemmin 25-74 vuotta.   Uusimman kansallisen FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen otosko-ko oli 9905 henkilöä ja heistä tutkimukseen osallistui 6424 (65 %). Otoskoot ja osallistumisaktiivi-suus ovat vaihdelleet tutkimus-vuosittain.  Tutkittavat kutsuttiin kirjeitse osallistumaan terveystarkastuk-seen ja täyttämään kyselylomake.  Tupakoijiksi luokiteltiin ne osallis-tujat, jotka raportoivat tupa-koivansa säännöllisesti ja olivat tupakoineet viimeisen kuukauden aikana ennen tutkimusta.  Tupakoinnin muutokset on rapor-toitu 40 vuoden aikatrendinä 30−59 -vuotiaille ja 15-vuotistren-dinä 25−64 -vuotiaille. Pitkät aikatrendit on ikävakioitu ja lyhy-emmät aikatrendit on ikävakioin-nin lisäksi painotettu tutkimusalu-eiden väestömäärillä.  Koulutusryhmien välisissä eroissa hienoista pienenemistä  Tupakointi on voimakkaasti yhteydessä koulutustasoon. Vähiten koulutetuilla tupakointi on yli kaksi kertaa yleisempää kuin eniten koulutetuilla (kuvio 2). Vaikka miehet tupakoivat keskimäärin useammin kuin naiset, tupakoivat vähän koulutetut naiset selvästi enemmän kuin koulutetut miehet. Aiemmin 70- ja 80-luvuilla tupakointi oli selkeästi yhteydessä sukupuoleen, miehet polttivat selvästi naisia useammin. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana tupakoin-nista on tullut enenevässä määrin koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä ilmiö. Vuosina 2007-2012 tupakointi väheni kaikissa koulutusryhmissä ja naisilla väheneminen näyttäsi olleen suurinta vähiten koulutetuilla.   01020304050601997 2002 2007 2012%MiehetAlinKeskiYlin  01020304050601997 2002 2007 2012%NaisetAlinKeskiYlin Kuvio 2.  Tupakoivien osuus koulutusryhmittäin 1997-2012.             Pekka Jousilahti, Katja Borodulin  Suomalaisten tupakointi vähenee          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 3/2012   4                                KIRJALLISUUTTA   Doll R, Peto R, Boreham J, Suther-land I. Mortality in relation to smoking: 50 years’ observations on male British doctors. Br Med J 2004;328:1519.  Helakorpi S, Pajunen T, Jallinoja P, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymi-nen ja terveys, kevät 2010. Raport-ti 15/2011, Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), www.thl.fi/avtk.  Heloma A, Ollila H, Danielsson P, Sandström P, Vakkuri J (toim.). Kohti savutonta Suomea. Tupa-koinnin ja tupakkapolitiikan muu-tokset. Teema 16/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).  Käypä hoito -suositus. Tupakka-riippuvuus ja tupakasta vieroitus. www.kaypahoito.fi       Tämän julkaisun viite:  Jousilahti P, Borodulin K. Suoma-laisten tupakointi vähenee. Tutki-muksesta tiiviisti 3, marraskuu 2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.                 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-245-791-2 (verkko) ISSN 2323-5179  www.thl.fi/finriski JOHTOPÄÄTÖKSET  Suomalaisten miesten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisen 40 vuoden aikana. Naisten tupakointi oli 70-luvulla harvinaista. Naisten tupakointi lisääntyi 90-luvun puoliväliin saakka ja sen jälkeen nousu tasaantui. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sekä miesten että naisten tupakointi on vähentynyt. Kuitenkin joka neljäs työikäinen mies ja lähes joka viides työikäinen nainen tupakoi edelleen.  Miehillä alueiden väliset erot tupakoinnissa ovat olleet ver-rattain pienet. Naisten tupakointi oli vielä 90-luvulla pääkaupunkiseudulla ja Lounais-Suomessa selvästi yleisempää kuin Itä-Suomessa. Vuonna 2012 näiden alueiden välillä ei ollut enää eroa. Itä-Suomessa pohjoiskarjalaisten naisten tupakointi oli kuitenkin yleisempää kuin naisten Pohjois-Savossa. Ero saattaa ainakin osin selittyä pienehköstä otoskoosta johtuvasta satunnaisvaihtelusta. Nuoremmat ikäluokat tupakoivat vanhempia enemmän. Viimeisen viiden vuo-den aikana 25−54 -vuotiaiden tupakointi väheni, mutta lisääntyi 55−64 –vuo-tiailla. Tupakointimuutokset selittyvät sekä tupakoinnin aloittamisen vähenty-misellä että tupakoinnin lopettamisella. Vanhimmassa ikäryhmässä lopettami-nen näyttää kuitenkin vähentyneen aiemmista vuosista. Tupakointi väheni kaikissa koulutusryhmissä, mutta vähiten koulutetut tupakoivat edelleen sel-västi enemmän kuin korkeammin koulutetut.   Kohti savutonta Suomea  Tupakoinnin vähentämisessä tulee panostaa sekä tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn että tupakoinnin lopettamisen edistämiseen. Nuorten tupakoinnin aloittamisen vähenemisen terveyshyöty näkyy pääosin vasta vuosien kuluttua. Tupakoinnin lopettamisen terveyshyödyt näkyvät verrattain nopeasti. Sydän- ja verisuonitautien riski pienenee merkittävästi muutamassa vuodessa. Myös syöpäriski pienenee, mutta hitaammin.  Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavat yksilön perintö- ja psyykkiset tekijät, ystäväpiirin ja vanhempien tupakointi, tupakointiin liittyvät normit ja asenteet, sekä tupakan hinta ja saatavuus. Lakisääteisistä keinoista olennaisia tupakoin-nin aloittamista ehkäiseviä toimenpiteitä ovat sisä- ja ulkotilojen tupakointi-kiellot, tupakkatuotteiden hinta ja myynnin ikäraja sekä mainontakielto. Nuor-ten tupakointi onkin vähentynyt Suomessa kiitettävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Vuosituhannen vaihteessa noin 30 % 16-vuotiaista pojista ja tytöistä tupakoi. Vuonna 2011 tupakoivien nuorten osuus oli laskenut 20 %:iin. Toki tämäkin luku on liian korkea. Koulutusryhmien väliset erot näkyvät selvästi myös nuorten tupakoinnissa. Ammattikoulutuksessa olevat nuoret tupakoivat 3-4 kertaa useammin kuin lukiolaiset.  Tupakoijista 80 % sanoo olevansa  huolissaan tupakoinnin aiheuttamista terveys-haitoista. Vaikka suurin osa tupakoijista haluaa lopettaa, harva onnistuu ilman tukea. Tehokkaita apukeinoja tupakoinnin lopettamiseen on kuitenkin olemas-sa. Tupakasta vieroitus kuuluu osaksi jokaisen tupakoivan potilaan hoitoa. Kunnilla on terveydenhuoltolain nojalla velvoite taata tupakasta vieroituspal-veluiden saatavuus. Toimiva tupakasta vieroituksen hoitoketju yhdistää perus-terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yksityisen ja kolmannen sektorin toi-mivaksi potilaan hoitoketjuksi. Käypä hoito -suosituksen tuntemus ja tervey-denhuollon henkilöstön osaamisen kehittäminen ovat vieroitustyössä keskei-siä. Nikotiiniriippuvuuden lääkehoidon sairausvakuutuskorvattavuus edistäisi tupakasta vieroitusta. Sekä tupakoinnin aloittamisen ehkäisyssä, että tupakas-ta vieroituksen tuessa tulee kiinnittää erityistä huomiota koulutusryhmien välisten erojen pienentämiseen.    

Suomalaisten tupakointi vähenee

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90884/TutkimuksestaTiiviisti3_tupakka.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomalaisten tupakointi vähenee

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari