Kivijärvi, Pirjo

Jukuri

© Luonnonvarakeskus© LuonnonvarakeskusPirjo KivijärviLuonnonvarakeskuspirjo.kivijarvi@luke.fi040 828 8254OSMO vihannesryhmäLähipäivä 25.4.2018Viljelykierto vihannestilojen maan kasvukunnon hoidossa© LuonnonvarakeskusMaan kasvukunnon eri osatekijät2 26.4.2018Maan kasvukuntoFysikaaliset tekijätMihin näistä osatekijöistä viljelykierto vaikuttaa?© LuonnonvarakeskusViljelykierron merkitys maan kasvukunnolle• Eri kasvilajit vaikuttavat eri tavalla– Maan rakenteeseen: syväjuuriset <> matalajuuriset– Orgaanisen aineksen määrään maassa: maata kuluttavat <> orgaanista ainesta lisäävät– Ravinteiden käyttöön: ravinteiden tarve, ravinteiden ottorytmi– Maassa oleviin kasvintuhoojiin: rikat, taudit, tuholaiset3 26.4.2018Maan kasvukunnon ylläpito on monipuolisen tiedon yhdistämistä ja pitkäjänteistä toimintaaViljelykierto on vain yksi, mutta merkittävä osatekijä maan kasvukunnon hoidossa© Luonnonvarakeskus4 26.4.2018MaatakuluttavatOrgaanista ainesta lisäävätSyväjuuriset MatalajuurisetViljat Yksi- ja monivuotiset nurmetSyys- ja varastokaalitKevätviljatJuurekset Yksi- ja monivuotinen viherlannoitusPorkkana SipulitPeruna Aluskasvit Monivuotiset heinäkasvitSipulit Kerääjäkasvit Monivuotiset nurmipalkokasvitKaalikasvit KuminaViljelykierron merkitys maan kasvukunnolleRaHa-hankkeen julkaisema juuristotietopaketti:http://www.doria.fi/handle/10024/103454© Luonnonvarakeskus5 26.4.2018Eri kasvien juuristoaÖljy- Raiheinä           Valko- Hunaja-retikka                                       sinappi            kukkaHernePuna-apilaMuokkausretikkaHärkäpapu© Luonnonvarakeskus0200040006000800010000120001400016000180001 2 3 4 5 6kg kuiva-ainetta/hajuuret versot• Viherkesantojen kuiva-ainesadot (kg/ha) Jokioisten kokeissa vuosina 1989-1991.• 1 = yksivuotinen ruisvirna• 2 = yksivuotinen westerwoldin raiheinä• 3 = yksivuotinen westerwoldin raiheinän ja puna-apilan seos• 4 = kolmivuotinen timotei• 5 = kolmivuotinen timotein ja puna-apilan seos• 6 = kolmivuotinen vuohenherne• (Lähde: Känkänen, H.2000)Pirjo KivijärviPaljonko kasvimassaa on maanpinnan alapuolella?© Luonnonvarakeskus7 26.4.2018Kasviryhmä Vaikutus maan rakenteeseen Vaikutus kasvintuhoojiinViherlannoitusnurmi Hyvä, typpilannoitusvaikutus huomioitava, 1-vuotisilla nurmilla ei suurta vaikutusta rakenteeseenHyvä, muutamilla taudeilla lisääntymisen riski (mm. pahkahome)Apilainen heinänurmi Hyvä, typpilannoitusvaikutus huomioitavaHyvä, muutamilla taudeilla lisääntymisen riski (mm. pahkahome)Apilaton heinänurmi Hyvä Hyvä, paitsi seppäkuoriaisen toukkaViljat yleensä Kohtalainen Hyvä, ei yhteisiä kasvintuhoojiaÖljykasvit yleensä Hyvä Möhöjuuri ja pahkahome on riskiSaneerauskasvit, mm. sinappi, retikkaHyvä Sinapilla suuri möhöjuuririski. Pahkahome vältetään, kun murskaus viimeistään kukintavaiheessaPalkokasvit Hyvä, typpilannoitusvaikutus huomioitavaPahkahome on vähäinen riskiKumina Erinomainen Mustamätä porkkanallaViljelykierron merkitys maan kasvukunnolleTaulukko mukaeltu lähteestä: Terve peruna, https://www.proagria.fi/www/nettilehdet/terve_peruna/Terve_peruna.pdf© Luonnonvarakeskus8 26.4.2018lisää tautia,aiheuttaa sato- ja varastotappioitavoi lisätä tautia, sato- ja varastotappiot mahdollisiaei lisää tautiaSipul i , va lkos ipul i , purjo Kaa l ikas vi tKeräkaa l i , porkkana, s a laati tKeräkaal i , s ipul i , sa laati tKaal ikasvi t, s a laati t, juurekset JuureksetKaal ikasvi t, s a laati tSipulimätä Möhöjuuri Pahkahome HarmaahomeTaimipolte, tyvi- ja juuristotaudit VarastomädätSeittimädät (Rhizoctonia)Apilat (2v)Mailaset (2v)Mesikät (2v)VirnatHerneHärkäpapuSinapitRetikatHeinäkasvitKauraMuut viljatViherlannoitus/kerääjäkasvitViljelykierron merkitys maan kasvukunnolleLähde: Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannestuotannossahttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703011903Lisätietoa avomaavihannesten taudeista: www.luomu.fi/tietoverkko -> Asiantuntijatietoiskut© Luonnonvarakeskus9 26.4.2018Pirjo KivijärviHuomioitavaa:Monivuotisilla kasveilla koko kasvukauden sato, yksivuotisilla kasvuaikavain noin 2 kkErilaisten viherlannoituskasvustojen vaikutukset ravinnetalouteen© LuonnonvarakeskusErilaisten viherlannoituskasvustojen vaikutukset ravinnetalouteen• Monivuotiset palkokasvipitoiset seokset voivat tuottaa suuria kuiva-ainemassoja, joissa kokonaistypen määrä on suuri10 26.4.20180100200300400500600700050001000015000200002500030000N kg/haSato kg/haMonivuotisten kasvustojen kuiva-ainesadot ja sadon typpimäärä,Tuorla (T) ja Lepaa (L) 2017Kuivamassa kg/ha N kg/haTuorlan yli 2 metrinenvalkomesikkäkasvustoKuva: Terhi Suojala-Ahlfors© Luonnonvarakeskus• Palkokasveilla huomattava potentiaali typensidontaan, esimerkkejä kasvustoista vuonna 201711 26.4.201805010015020025030035002 0004 0006 0008 00010 00012 00014 000N kg/haSato kg/haYksivuotisten kasvien kuiva-ainesadot ja sadontyppimäärä, Mikkelissä (M) ja Lepaalla (L) 2017Kuivamassa kg/ha N kg/ha• Mikkeli: HtMr rm, pH 6,3, KVK 10• Lepaa: HeS rm, pH 6,0, KVK 23Erilaisten viherlannoituskasvustojen vaikutukset ravinnetalouteenYksivuotisia viherlannoituskas-vustoja Mikkelissä• Kasvustojen kylvö 8.6.• Kasvustonäytteet 11.9.© LuonnonvarakeskusTypen vapautuminen kasvimassasta12 26.4.2018Pirjo Kivijärvi• Maan hajottajamikrobisto tarvitsee lisääntymiseensä kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 %• Alhaisen typpipitoisuuden omaavilla kasveilla massan sisältämä kaikki typpi sitoutuu hajotustoimintaan © LuonnonvarakeskusPaljonko herne-sinappi-viherlannoitus tuo typpeä maahan laskennallisesti13 26.4.2018Pirjo Kivijärviherneen typpi-% = 3,0sinapin typpi-% = 1,9Esimerkkikasvustossa herneen osuus 58 % ja sinapin 42 % -> seoksen typpipitoisuus 2,5 %Herne-sinappiseoksen kuiva-ainesato 5 400 kg/ha -> 2,5 * 5 400 = 135 kg N/haHajotustoiminnan ”yli” jäävä typpi:2,5 % – 1,7 % = 0,8 %0,8 % * 5 400kg/ha = 43 kg N/ha (+ juurimassan sisältämä typpi)© Luonnonvarakeskus14 26.4.2018Viherlannoitus ja kerääjäkasvi: mitatut maan typpipitoisuudet• Sipulivuonna kokonaistypen määrä 7500 kg/ha (0-25 cm), 3300 kg/ha (25-50 cm) ja orgaanisen aineen pitoisuus 7,1 % (org. hiili 4,15 %)Kuiva-ainesato 5 400 kg/ha,kuiva-ainesadon sisältämätyppi 135 kg/haMaanpäällinen kuiva-ainesato 1 820 kg/ha, jossa N 45 kg/haJuurten kuiva-ainesato 915 kg/ha, jossa N 12 kg/haLisäys 49 kg N/haKerääjäkasvi (muokkausretikka) kylvetty kolmen viikon kuluttua viherlannoituskasvin muokkauksesta© Luonnonvarakeskus1-vuotisten viherlannoituskasvien jälkivaikutus taimisipulilla, Luke Mikkeli15 26.4.2018Viherlannoitus-kasvustoMassan typpipitoisuusHajotustyön vaatima typpipitoisuusVapautuva typpiMassan tuottoMassan sisältämä typpiLaskennallinen vapautuva typpi satokasville% % % kg/ha ka kg/ha kg/haVirnat 3,5 1,7 1,8 4095 142 72Herne-härkäpapu 2,2 1,7 0,5 7762 170 38Sinappi-herne 2,3 1,7 0,6 5453 127 341-vuotinen viherlannoituskasvusto 2016, muokattu maahan 1.11.2016Maanäytteestä mitatut arvot 2017 Satokasvi 2017Viherlannoitus-kasvustoTypen vapautumiskapasiteetti muokkauskerroksessa toukokuussaLiukoinen typpi muokkauskerrokses-sa heinäkuussaLiukoinen typpi muokkauskerrokses-sa lokakuussaSipulikasvus-ton ottama typpiSipulin kuivattu, kauppakelpoinen satokg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/haVirnat 54 49 38 52 26 762Herne-härkäpapu 52 57 39 61 28 962Sinappi-herne 52 52 33 60 26 523Viherlannoituskasvien tuottama typpi riitti hyvin sipulille© Luonnonvarakeskus16 26.4.2018© LuonnonvarakeskusAiheeseen liittyviä julkaisuja17 26.4.2018Pirjo KivijärviLöytyvät sähköisenä osoitteesta:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-%20037-0 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-993-5Tai Googlettamalla: Teho Plus© LuonnonvarakeskusAiheeseen liittyviä julkaisuja• Valkuaisfoorumi – yhdessä kohti suurempaa valkuaisomavaraisuutta:http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/valkuaisfoorumi/PublishingImages/Sivut/esitykset-ja-kirjoitukset/Valkuaisfoorumi_julkaisu.pdf• Palkokasveista on moneksi; valkuaista, viherlannoitusta, maanparannustahttp://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2016/08/palkokasvit_paino_2016.pdf• Viljelykiertojen monipuolistaminen (2015), ProAgria Keskusten Liitto• Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänähttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-423-6• Kerääjäkasvit – hyötyä viljelijälle ja ympäristöllehttp://www.doria.fi/handle/10024/10239518 26.4.2018© LuonnonvarakeskusKeskustelua pareittain:1) Mitkä asiat vaikuttavat kasvilajivalintoihin viljelykierrossa?2) Millä mittareilla arvioit viljelykierron vaikutuksia maan kasvukuntoon?19 26.4.2018Viljelykierron merkitys maan kasvukunnolle© LuonnonvarakeskusKiitos!26.4.201820KIITOS !© Luonnonvarakeskus21 26.4.2018Teppo Tutkija

Viljelykierto vihannestilojen maan kasvukunnon hoidossa

http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/542954/Esitys_Kivij%c3%a4rvi_OSMO_25042018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Viljelykierto vihannestilojen maan kasvukunnon hoidossa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri