Kauppinen, T.

Kurenniemi, M.

Tapaninen, A.

Julkari

Pitääkö kaikissa yhteistiloissaolla puolapuut ?Voiko yhden talon kerhohuoneensijasta olla kaupunginosanasukastalo ?Missä meillä voi järjestää5- tai 50 vuotisjuhlat ?Mitäs kun mopoa ei saakunnostaa pihalla ?Asuntoalueen yhteistilat ovat tärkeitä asukkai-den viihtymiselle ja yhteistoiminnalle. Kun  jul-kiset palvelut ja asukkaiden vapaaehtoistyö toi-mivat yhteisissä tiloissa, ne täydentävät toisi-aan, muodostavat lähiverkoston.Aikanaan on rakennettu yhteistoimintaa vartenseurojentaloja ja työväentaloja, myöhemminovat tulleet seurakuntatalot ja toimintakeskukset.Asukas- eli kerhotalot ovat uusin tapa tehdävapaa-ajan tiloja asukkaiden käyttöön. Asukas-taloja on rakennettu mm  Helsingin uusille asuin-alueilla. Tässä kuvataan tarkemmin Itä-Helsin-gissä sijaitsevan Kallahden uudisalueen asukas-taloja.Vanhalla alueella asukastalon toteuttaminenvaatii erilaisen organisoinnin kuin uudisalu-eella. Lähiöparannus voi synnyttää asukas-talon toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön.Asukastalojen ajatus?"Tutkimuksen mukaan uusilla asuinalueilla onsiemen sosiaalisiin ongelmiin ja levottomuuteen.Uudet asukkaat muuttavat alueelle nopeassatahdissa tuntematta etukäteen toisiaan. Kukintuo mukanaan aiemman asuinympäristönsä,joka pikku hiljaa väistyy, kun tutustuu uuteen alu-eeseen ja naapureihin.""Asukastalot ovat eräs yritys muodostaa yhteyk-siä eri taloissa asuvien asukkaiden välille. Ei olenäet mitään "idioottivarmaa" konstia, jolla positii-viset yhteydet syntyisivät ja että asuinympäris-tö sen jälkeen kehittyisi viihtyisäksi. Asukas-talojen odotetaan luovan rakentavia kontaktejaasukkaiden välille, sillä juuri ne lievittävät asuk-kaiden välisiä jännitteitä." (Mietteitä Kallahdesta)MEIDÄN  YHTEINEN  -  OLOHUONE  JA  KEITTIÖGabron luonnos (Arkkit. Sakari Laitinen)YHTEISTILAT IIKaupunginosan kerhotalojaSTAKES                 IDEAKORTTI 2/96Perhejuhlan valmistelua Vietto-talossa. Kuva ArhiPäivärinta.Perinteisesti on talokohtaisesti rakennettu yhteis-tiloja, joihin on kuulunut saunojen ja säilytystilojenlisäksi  kerho- ja askarteluhuoneita. Tilat on useinsijoitettu kellarikerrokseen. Syynä tilojen vähäiseenkäyttöön on usein se että:- tilat ovat ikkunattomia ja epäviihtyisiä- ne ovat huonosti varusteltuja- kulku on hankalaa, esim. kellarikäytävästä- melu kuuluu asuntoihin ja rajoittaa käyttöä- tiloja saa käyttää vain oman talon väki.Kun tilojen käyttö on jäänyt vähäiseksi, ne onsaatettu ottaa muuhun käyttöön.Kallahden malli - asukastalotKallahdessa yhteistiloja rakennettiin tavanomai-nen määrä,  2% asuntokerrosalasta. Puolet tilas-ta sijoitettiin asuintaloihin, puolet erillisiin asukas-taloihin. Asukastalojen ideoinnissa olivat mukanakaupunginosan järjestöt, vanhat asukkaat ja kau-pungin virkamiehet. Myöhemmin mukaan tulivatalueen uudet asukkaat.Alueen paikoitusyhtiöt rakensivat ja kalustivatasukastalot ja ne valmistuivat yhtaikaa asuntojenkanssa. Kullakin talolla on oma toimintaideansaja yhdessä ne muodostavat monipuolisen koko-naisuuden, jota voi nimittää monitoimitaloksi.Neljä erilaista taloaVietto-talo keskittyy askarteluun. Siellä on- puutyöverstas; koneiden käyttö opetetaan- kankaankudonta- ja ompelutila- takkatupa kerhoja, kokouksia ja juhlia varten.Ensimmäisen toimintavuoden aikana takkatuvas-sa järjestettiin 100 erilaista tilaisuutta   kuten nimi-ja syntymäpäiviä, kastejuhlia ja häitä. Keittoko-merossa on 60 hengen astiasto, jota voi lainata.Gabro-talo on musiikkitalo, jossa on:- pianosali; salia käyttää myös musiikkiopisto- kerhohuoneita- tupakeittiö astioineen.Talossa toimii aerobic-ryhmiä, atk- ja kivikerhosekä "aikuisten naisten" ryhmä. Kalustukseenkuluu myös biljardipöytä.Kerhotalo Parkki on verstas ja "melutalo", jossa:- autojen ja polkupyörien korjausverstas- bändien harjoitteluhuoneita- sali ja hyvin varustettu keittokomero- kallahtelaisten oma kirpputori.Stakes/YMP IDEAKORTTI 2/962HallintaJokaista taloa hallinnoi asukkaiden muodostamahallintaryhmä. Siihen kuuluu taloyhtiöiden edus-tajia ja toimitusjohtaja, eri tilojen yhdyshenkilötsekä yhdyskuntatyöntekijä. Vastuu toiminnastakuuluu talon hallintaryhmälle.Vastuu erikoistiloista on vapaaehtoisilla yhdys-henkilöillä. Asukkaat ottavat suoraan heihin yh-teyttä tarvitessaan tiloja tai tietoja kerhoista.Asukkaat osallistuvat myös kerhojen vetäjinä. Erialojen harrastajia kootaan yhteen ja tarvittaessajärjestetään sopivaa koulutusta. Tällöin apua saa-daan esimerkiksi työväenopistolta tai kulttuuri-ja nuorisoasiainkeskukselta.KäyttömaksutOsan asukastalojen kustannuksista asukkaatmaksavat asuntojen hinnoissa, yhtiövastikkeissatai vuokrissa. Asukastalojen aiheuttama lisäkus-tannus asuntoa kohti vastaa vajaata neliötä pin-ta-alasta. Erikoistilojen käytöstä peritään käyttö-maksua. Ulkopuolisilta maksu on korkeampi.Saseka-talo on vanha tehtaan ruokala, joka onsaneerattu kokous- ja juhlataloksi (n. 1000 m2).Osasta taloa huolehtii Mannerheimin Lastensuo-jeluliiton Vuosaaren osasto, joka ideoi ja kehittäätoimintaa asukkaiden kanssa. Talossa on:- Saseka-sali 150:lle, piano ja Av-laitteet- avointa toimintaa ja kerhoja lapsille- päivähoitoa ja puistotäti- taideseuran taidekursseja ja -näyttelyitä- pimiö valokuvauskerholaisille- elintarvikekioski- pitopalvelun kahvila- sauna.Omistus ja käyttöoikeusKallahden neljä paikoitusyhtiötä omistavat asu-kastalot. Asukastalojen säännöt on laadittu si-ten, että kaikki Kallahden asukkaat saavat käyt-tää taloja mielenkiintonsa mukaan. Asukkaatovat yhtä lailla käyttäjiä riippumatta siitä, asu-vatko he omistus-, asumisoikeus-, osaomistus-vai vuokra-asunnossa. Kallahtelaiset ovat pääs-seet heti muutettuaan mukaan asukastalojensuunnitteluun ja toimintaan.Viettotalon hallintamalli perustuu palkallisen ja vapaaehtoistyön yhteensovitukseen. Asukkaiden omista-ma pysäköintiyhtiö hallinnoi asukastaloja ja käyttöä koordinoi asukkaista koostuva  ryhmä. Kuva ArhiPäivärinta.Stakes/YMP IDEAKORTTI 2/96 3Yhteystiedot Stakes/Ympäristö ja  hyvinvointi  Erikoissuunnittelija Marja Kurenniemi, PL 220, 00531HELSINKI, puh 09-39671, fax  09-3967 2007,  marja.kurenniemi@stakes.fiTutustu muihin ideakortteihin http://www.stakes.fi/hyvinvointi/ymp/ideakortti          ISSN 1456-4475Kerhotalojen erityyppiset,eri tavoin kalustetuttilat ja talojenyhteensovitetut säännötmahdollistavat monipuolisen,ajan myötä joustavan,asukkaiden elinkaarenja tarpeiden mukaan muuttuvan,eri intresseistälähtevän toiminnan.Kallahti pähkinänkuoressaKallahti on Helsingin kaupungin Vuosaaren kau-punginosan keskeinen alue, jossa 1995 oli noin5.000 asukasta ja vuosituhannen lopussa n 7.200asukasta. Kaikkien Vuosaaren uusien alueidenvalmistuttua noin vuonna 2003 alueella osuu n35.000 asukasta.  Päätös sataman rakentamises-ta tulee nostamaan työpaikkojen määrää aikai-semmasta arvioista, joka on ollut 2.700 työpaik-kaa.Lisätietoja:Asukkaiden Kallahti, raportti asukkaiden tulevaisuudenverstaasta10.10.-17.11. 1994Jormanainen, Marja-Leena: Vietto, Parkki, Gabro, Saseka, Kallah-den asukkaille, artikkeli Uuso 6/95Asukasesitteitä: Kerhotalo SASEKA, Vietto -pienalueen yhteistilatKallahdessa, Parkki, Kallahden viihtyisä asuntoalue kohoaa merenrantaan. Esite. Helsingin kaupunginkanslia, tammikuu 1993Kallahden kolmas kerhotalo valmistuu odottamaan asukkaita, leh-distötiedoteKaivonkatsojantien kerhotalo, irtokalusteet ja varusteet, Satoark-kitehdit/Heikki Tuovinen Helsinki 1994 sekä: logot, arkkitehtitoi-misto Heikki Tuovinen 1994Levón Bengt-Vilhelm: Kaikille soveltuva asuinympäristö, Helsinginkaupungin sosiaaliviraston julkaisusarja A 5/1989Varonen Minna-Kaisa: Vuosaaren maankäytön suunnittelusta vuo-sina 1980-1994. Helsingin kaupungin tietokeskuksen muistioita1995:5Viirkorpi Paavo: Suunnitteluyhteistyötä yksin, yhdessä ja erikseen.Hyvä-Vuosaari-projektin ja Kekkola-projektin seurantatutkimus.Asuntohallitus 18:1993Viirkorpi, Paavo: Hyvä-Vuosaari-projektin seurantatutkimus. Väli-raportti. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarja A 9/1988Vuorela-Wiik, Maarit: Arki uudella asuinalueella. Kallahden asumis-tyytyväisyys. Helsingin kaupungin tietokeskuksen muistioita1995:3.Vuosaaren aluerakentamisprojekti, Kallahden toteuttamisohjelma1994, Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 9/1994 (toteut-tamisohjelmat 1990, 1992)Kallahden asukastalojen takana on pitkäjänteistätyötä, jota on tehnyt  "Hyvä Vuosaari"-projekti. So-siaalitoimi käynnisti tämän monihallintokuntaisenhankkeen 1985.  Asukastalot ovat toimineet hie-man yli vuoden. Toiminta näyttää  löytäneen muo-tonsa ja asukkaat ovat olleet asukastaloihinsa tyy-tyväisiä. Projekti  jatkuu toisaalta jälkiseurantana,toisaalta Vuosaaren uudempien alueiden toteut-tamisessa.

Yhteistilat II : Kaupunginosan kerhotaloja

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77258/ideakortti2_96.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yhteistilat II : Kaupunginosan kerhotaloja

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari