Kauppinen, T.

Kurenniemi, M.

Tapaninen, A.

Finnish

Julkari

YHTEISTILATAsuminen - palvelutSTAKES                                                                      IDEAKORTTI  1/96Kaupunginosassa, kylässä ja korttelissa on yh-teisiä tiloja. Asukkaat eivät useinkaan tiedä niis-tä, eivät myöskään viranomaiset. Jokapäiväi-sessä arkisessa selviämisessä niistä voisi ollamonille, niin lapsiperheille, yksinäisille kuin ikään-tyvillekin hyötyä ja iloa. Yhteistilat voisivat ollaoleellinen voimavara erilaisten lähipalveluidenjärjestämiselle. Ne voisivat luoda puitteet myössosiaali- ja terveyspalveluille, joiden rakenneuudistuu. Julkiset palvelut ja epävirallinen toi-minta voisivat yhteisissä tiloissa kohdata ja täy-dentää toisiaan sekä parhaimmillaan verkostoi-tua.Tässä ideakortissa tuodaan paremmin näkyviinmahdollisuuksia, jotka harvoin ovat täyspainoi-sesti käytössä ilman tavoitteellista ja tietoistapyrkimystä.Yhteistiloista ja niiden antamista mahdollisuuksis-ta on tarkoituksenmukaista luoda vaihtoehtoisiaratkaisuja ja yhdistelmiä. Taustalle tarvitaan ta-voitteen asettelu siitä, mihin tähdätään. Samoinon selvitettävä kulloisenkin toiminnan tarpeita.Tavoitteilla arvioidaan em vaihtoehtoja.* Ensimmäinen askel on selvittää, mitä yhteis-käyttöisiä tiloja tarkasteltavalla alueella on.* Toiseksi kannattaa inventoida mahdollisuudet,mitkä muut tilat soveltuisivat tai olisivat hyö-dynnettävissä yhteiseen monipuoliseen käyt-töön.* Eri tilojen ja toimintojen mahdollisuuksia voitarkastella yhtaikaa kokonaisuuksina. Ratkai-suilla voi tietoisesti edistää arjessa selviämistäja palveluiden verkostoitumista.* Lopuksi tulee työstää tarvittavat tilojen korjaus-toimenpiteet.Missä asukkaat voivat kokoontua?Missä nuoret voivat harrastaa?Entä olla vain?Voivatko perhepäivähoitajat käyttääjoitakin talonyhtiön sisätiloja?Voidaanko aterioita valmistaa tai tarjota kerhotiloissa vanhuksille?Minne voi tehdä treffit?YHTEISTILOJA ON - OTETAAN NE KÄYTTÖÖN!Kerrostalojen yhteistiloja (Ylinen 1995).ERILAISIA YHTEISTILOJATässä kortissa yhteistiloilla tarkoitetaan erilaisiaasukkaiden käytössä olevia kokoontumis- ja har-rastustiloja ja esitellään esimerkein1. asuintalojen yhteistiloja,2. alueellisista yhteistiloja ja3. julkisia palvelutiloja.Näistä kerrotaan perusteellisemmin erillisissäideakorteissa.1. Asuintalojen yhteistilatAsuintalojen yhtiökohtaisia yhteistiloja ovat esi-merkiksi porrashuoneet, saunat, jätehuoltotilatja pihat. Tärkeä voimavara ovat kerhotilat, joitavoitaisiin hyödyntää useinkin huomattavasti ny-kyistä monipuolisemmin paitsi talokohtaisestimyös korttelikohtaisesti, jopa laajemmin (perhe-päivähoidon leikkipaikka, rospuuttotila, alueel-listen työntekijöiden tukikohta, ateriointi, van-husten ateriapalveluiden järjestäminen yhteise-nä tapahtumana, verstas, nuorten työpaja jne)kunhan käytännön järjestelyjen haasteet hoide-taan.Keravan Killassa valmisteltiin alueellista perus-korjausta mm inventoimalla ko korttelien asuin-talojen yhteistilat sekä lisäksi Killan lähiössä jalähistöllä olevat palvelutilat. Samanaikaisesti luo-tiin hankkeelle tavoitteet kriteeristöksi.Kirjattiin kolme erilaista käyttövaihtoehtoa, jois-sa oli mukana myös sosiaali- ja terveystoimenpalveluita. Kaupungin työryhmä valitsi yhdenvaihtoehdon jatkotyön pohjaksi.Vaihtoehto tilojen käytölle Keravan Killassa.Kuvassa ensimmäiseksi korjattavia asuintalojakoskeva vaihtoehto "Uudet asumisratkaisut", jo-hon liittyy uusia asumisratkaisuja, pyörätuolistan-dardi, pihalle uudisrakennuksena varastotilojajne.Selostuksesta: "Käytetään aktiivisesti hyväksiläheisen terveyskeskuksen palveluita, luodaanryhmäasumispalveluja, muutetaan kaikki yhteis-tilat yhteiseen käyttöön tai asumiseen soveltu-vaksi verkostoksi, aluetyöntekijöillä ja asukkaillanäkyvä rooli palveluiden tuotannossa. Aktiivinenliikkumisesteettömyyteen pyrkiminen......Kokoalueen yhteistilat muodostavat kokonaisuuden,jossa yhteistilojen käyttö määräytyy tilan sijainninja tilallisten mahdollisuuksien mukaan..." (Kaup-pinen 1995).Stakes/YST  IDEAKORTTI 1/962Eskolan kylätalo. Esko-lan kylään Kannuksessavalmistui vuonna 1987entiseen veturitalliin kokokylän yhteinen kylätalo.Kylätalossa on monitoimi-sali, keittiö, puu- ja savi-työtilat, kudontahuone, toi-mistohuone sekä sauna-ja pesutilat. Talo tarjoaakyläläisille harrastusmah-dollisuuksia ja huolenpito-palveluja. Kylätalossa toi-mii kaksi sosiaalitoimenkodinhoitajaa, jotka huo-lehtivat ateriapalvelusta jatekevät myös muita tuki-palveluja (siivous, pyykin-pesu, kylvetys). Lisäksitalolla on säännöllisesti ko-tisairaanhoidon ja sosiaa-lityöntekijän vastaanotto.(Kopomaa 1988).Alueen julkiset ja vapaa-ajantilat sekä toiminnotvoivat yhdessä muodostaa"MONITOIMITALON"Stakes/YST  IDEAKORTTI 1/96 32. Alueelliset yhteistilatAsuinalueella saattaa olla paljonkin taloyhtiö-kohtaista tilaa, jota ei hyödynnetä ja samanaikai-sesti vapaa-ajantiloista pulaa. Eräänä ratkaisu-na tähän pulmaan uusissa lähiöissä on luotutaloyhtiöiden yhteisesti hallinnoimia asukastiloja(esim. Vuosaari, Ruoholahti ja Pikku HuopalahtiHelsingissä). Tilat on toteutettu esimerkiksi pai-koitusyhtiön hallinnoimina. Asukkaat maksavatkäyttökustannukset vuokrissa tai yhtiövastikkeis-sa, mutta saavat osan vuokratuloina takaisin.Suomessa on toistaiseksi vain muutamia asuin-yhteisöjä (esim Tuulenkylä Jyväskylässä), joi-den asumisen muotoon kuuluu sekä yksityistätilaa että koko asuinyhteisön yhteistä tilaa.Maaseudun kylissä yhteistiloina voivat olla työ-väentalot, kylätalot (esim Eskola Kannuksessa),nuorisoseurantalot, seurakuntatalot, toimintakes-kukset (esim Iljala Ilomantsissa) jne.3. Julkiset palvelutilatAsukkaiden käyttöön on suunniteltu erilaisia mo-nitoimitiloja ja -taloja pihoineen. Suunnittelunperiaatteena on ollut moni-, vuoro- ja yhteiskäyt-töisyys ja joustavuus. Hankkeissa on vastuullisi-na useita osapuolia ja tavoitteena eri-ikäistenmahdollisuudet yhdessä tai erikseen.Muut julkiset tilat on yleensä suunniteltu ja toteu-tettu tiettyyn tarkoitukseen. Kuitenkin melkeinmikä tahansa julkinen tila voisi olla pääasiallisenkäyttötarkoituksensa lisäksi monitoiminen. Ken-ties jokin osa siitä voitaisiin saattaa asukkaidenyhteistilaksi. Kenties talo tai tila voisi avautualähipalveluksi: alueellisten työntekijöiden tuki-kohdaksi tai vastaanottotilaksi, pienimuotoiseksipalvelukeskukseksi tai päivähoitopaikaksi niinlapsille kuin vanhuksille, keskustelupiirien ko-koontumispaikoiksi, kuntoilulle jne. Saattaisikokunnantalon tai sosiaalikeskuksen aula, kokous-ja neuvottelutila olla illalla tai lauantaina lä-hiasukkaiden käytössä, millä ehdoilla ja toimen-piteillä?LISÄTIETOJAHelsingin kaupungin rakennusvirasto 1978. Korttelitaloselvitys. Ta-loussuunnitteluosasto, Esisuunnittelutoimisto, no 9/5.10.1978.Helsingin kaupungin rakennusvirasto 1981. Monitoimitalojen seuran-ta, 1. Yleinen osa: tavoitteet, johtopäätökset, suositukset. Taloussuun-nitteluosasto, esisuunnittelutoimisto 2/1981 1.-4..Helsingin kaupunki 1991. Monitoimitalojen hallinto. Monitoimitalotyö-ryhmä, Työryhmäraportti 31.3.1991.Jormanainen, Marja-Leena 1992. Merirastilan palveluraami. Vuosaa-ren palvleumallil merirastilan työkunta. Muistio 26.8.1992.Kauppinen Tapani 1995. Luonnos kaupungin tavoitteista ja ratkaisu-vaihtoehdoista Killan perusparannuksessa. Muistio. Stakes.Kopomaa, Timo 1988. Eskolan kylätalo -koerakennusprojekti, Yhtei-söllisyyttä ja vanhusten omaehtoista arkiselviytymistä tukeva asuinym-päristö, Tutkimusraportti 1. TTK, Arkkitehtiosasto, Rakennetun ym-päristön tutkimuslaitos, julkaisu B 6. Otaniemi.Korhonen, Erkki & Niska, Ari 1994. Meri-Rastila - kaupunkikylä.Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 1994:15.Penttilä, Pentti 1989. Asuntojen yhteiset vapaa-ajan tilat. Asuntohalli-tus, tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 2:1989.Pirhonen, Seppo 1993. Koulu kyläyhteisössä. Maaseudun palvelupro-jekti, Sisäasiainministeriö, Helsinki.Ruoholahden Kanava nrot 1-4/94 ja 1-2/95. Ruoholahden asukasyh-distyksen julkaisema paikallislehti.Saavola Kaarina 1997. Selvitys asukastalojen verkostosta. Asukasta-lojen verkosto Helsingin kaupungin TAarve kaupunki -projekti Kultuu-riasianinkeskus, Tietokeskus. Luonnos 5.2.1997Sankkila, Ilona 1995. Yhteistilat lähipalveluverkostossa. Muistio, Sta-kes 25.8.1995.Tammivaara, Pirjo 1991. Kerrostalojen yhteiset harrastustilat. Työte-hoseuran julkaisuja 321. Helsinki.Tapaninen, Annikka 1989. Sosiaalitoimen alueellinen palvelumalli ti-lastrategia. Helsingin kaupunki, Sosiaalivirasto, julkaisusarja C.Tapaninen, Annikka & Sammalkorpi, Hilkka 1991. Terveys- ja sosiaa-litoimien alueellinen palvelumalli ja tilastrategia, Johtopäätösosa31.5.1991. Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto, Sosiaalivi-raston julkaisusarja A 12/1991.Viirkorpi, Paavo 1988. Hyvä-Vuosaari -projektin seurantatutkimus,Väliraportti. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarja A 9/1988.Ylinen, Helena 1995. Mutta kun ei oletilaa Yhteistilat sisällä ja ulkonaEspoon Kivenlahdessa. Stakes. Aiheita 38/1995.Mikkanen, Raili: Yhteistiloissa uutta ajattelua, Uuso 4/1994.TOIMINTA YHTEISTILOISSA -YHTEISTOIMINTAYhteistilojen käyttöön vaikuttaa mm. tilojen laatuja sijainti (pimeä kellaritila, portaat), varusteluta-so,  asuinyhteisön rakenne ja aktiviteetit, asumi-sen perinne, lähialueen muut palvelut, tilojenhallintamuoto ja käytön organisointi (kenen hal-lussa on avain).Yhteistilat voisivat mahdollistaa monipuolisen jaajan myötä muuttuvan toiminnan. Tämä ei tar-koita sitä, että jokaisen tilan on sovelluttavakaikkeen mahdolliseen toimintaan. Paljokaan"yleistila" ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Sen-sijaan helppo saavutettavuus ja liikkumisesteet-tömyys ovat ensisijaisia.Erilaiset ja erityyppiset alueella sijaitsevat tilat jatoiminnot yhdessä voivat muodostaa monipuoli-sen ja monin tavoin käytettävän lähipalveluiden"monitoimitalon".Korttelitalo Merirasti (kuva: Jormanainen1992). Helsingin Vuosaaressa korttelitalo Me-rirastin perustajajia olivat koulu- ja sosiaalivi-rasto, nuorisoasiainkeskus, kulttuuriasiainkes-kus ja seurakunta. Talon toiminta muodostaayhden kokonaisuuden. Esimerkiksi pienet kou-lulaiset tulevat aikaisin aamulla päiväkodin puo-lelle, siirtyvät sieltä kouluun ja menevät iltapäi-väksi mukaan nuorisokeskuksen toimintaan.Koulu on kansainvälinen, siellä on paljon so-malilapsia. Päiväkodissa on kehitysvammaisialapsia ja nuoria, jotka liikkuvat pyörätuoleillaanrakennuksessa. Iltaisin koulun käsityönope-tustilat ovat aktiivisessa käytössä. Tietokone-ohjelmoidut avainkortit, joiden koodin saa yksivastuuhenkilö kerrallaan ja pääsee tiettyihintiloihin tiettynä aikana, turvaavat toiminnan,vaikkei vahtimestari paikalla olisikaan. Nuori-sotalon puolella on teatteria ja erityylistä mu-siikkia, urheilutiloihin tulevat somalinuorukai-set ympäri kaupunkia. Korttelitalon läheisyy-dessä on asukaskahvila Fokka, jossa monetpistäytyvät.Lisätietoja  Stakes/Ympäristö ja hyvinvointi Erikoissuunnittelija Marja Kurenniemi, PL 220, 00531 HELSINKI,puh 90-39671,  00530fax fax 3967 2007, marja.kurenniemi@stakes.fiTutustu muihin ideakortteihin http://www.stakes,fi/hyvinvointi/ymp/ideakortit.html ISSN 1456-4475

Yhteistilat : Asuminen - palvelut

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari