Autti-Rämö, Ilona

Mäkelä, Marjukka

Saalasti-Koskinen, Ulla

Julkari

KERTTULI KORHONENKuulon seulonta vastasyntyneilläILONA AUTTI-RÄMÖ, ULLA SAALASTI-KOSKINEN, MARJUKKA MÄKELÄTERVEYSTEKNOLOGIAN KUVAUSOtoakustinen emissio (OAE) perustuu sisäkorvan tuottamaan ääneen. Seulonta-OAE:ssa korvakäy-tävään lähetetään ääniärsyke ja takaisin tuleva ”kaiku” eli sisäkorvan tuottama ääni on mitat-tavissa lähes kaikilta normaalikuuloisilta vasta-syntyneiltä. OAE-seulontatutkimus tulisi tehdä aikaisintaan 24 tuntia syntymän jälkeen, sillä liian aikainen tutkimus lisää väärien positiivisten tulos-ten määrää (1,2). Aivorunkovasteen mittauksella (auditory brainstem response, ABR) mitataan ää-niärsykkeen kulkua kuulohermosta keskiaivoihin. Tälle tutkimukselle on käytössä useita lyhenteitä, yleisimpinä AABR (automatisoitu ABR) ja BAEP (brainstem auditory evoked potentials). AABR:ssä ja kuulokynnys-BAEP:ssa voidaan etsiä lisäksi kuulokynnystä. Seulonta voidaan toteuttaa myös Vastasyntyneiden kuulon seulontaan on tullut uutta teknologiaa, jota synnytyssairaalat ovat ottamassa käyttöön. Katsaukseen on koottu tutkimustietoa uusien menetelmien herkkyydestä ja spesifi syydestä sekä kuvattu Suomen nykytilannetta ja seulontamenetelmän muutoksessa huomioon otettavia näkökohtia. Kuulovian varhainen diagnoosi ja kuntoutuksen aloittaminen hyödyttää keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaisia lapsia. Varhain aloitetulla kuntoutuksella voidaan vähentää kuulovammaisen lapsen kielenkehitykseen ja sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin liittyviä ongelmia. Seulonnan vaikutukset terveydenhuollon toimintaan riippuvat tavoitteesta. Tieto käytössä olevien seulontalaitteiden soveltuvuudesta vastasyntyneiden yleiseen seulontaan on puutteellista, joten vuosittain jatkotutkimuksiin lähetettävien lasten määrä voi olla suurempikin kuin tässä arvioitu 670–2200. kaksivaiheisena (esim. ensin OAE, sitten ABR), minkä on todettu vähentävän väärien positiivisten määrää (2). Tutkimukset kestävät noin 5 minuuttia ja edellyttävät lapsen sopivaa asentoa ja liikku-mattomuutta. Seulonnan voi toteuttaa lastenhoita-ja tai kätilö, joka analysoi tuloksen välittömästi. VOIMASSA OLEVAT SÄÄDÖKSETKuulon seulonta ei ole lakisääteistä. Neuvola-ohjeistus suosittelee lasten kuulon seulontaa synnytyssairaalassa ja neuvolassa 8 kk iässä (pie-noisaudiometria), 2–3-vuotiaana (paikantamisvas-te) ja 5-vuotiaana (audiometria). Vastasyntyneen seulonta synnytyssairaalassa on STM:n uudessa ohjeessa suositeltu tehtäväksi emissiolaitteella tai aivorunkovastemittauksella. (3) Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön FinOHTAn julkaisuja. NOPEA KATSAUS 1/2005 NOPEAKATSAUS2FinOHTAn julkaisuja. NOPEA KATSAUS 1/2005 KOHDERYHMÄ Noin yhdellä vastasyntyneellä tuhannesta on keskivaikea tai vaikea kuulovamma. Isompiakin ilmaantuvuuslukuja on esitetty. Vastasyntyneillä vamman syynä ovat perinnölliset kuuloviat ja sikiökauden infektiot. Syntymän jälkeen kuulovau-rioita aiheuttavat mm. aivokalvo- tai aivotulehdus sekä korvatulehdus.      Kuulovamma viivästyttää puheen kehitystä ja oppimista (1). Aikainen kuulovamman löytymi-nen ja hoidon varhainen aloittaminen näyttäisi edistävän puheen kehittymistä (4). Kaikkien vas-tasyntyneiden kuuloseulonta uusilla laitteilla on yleistynyt (mm. USA, Iso Britannia ja Australia), mutta useimmissa maissa ei ole sovittua käytäntöä seulonnan toteuttamiseksi (2).KÄYTÄNTÖ SUOMESSAPerinteisesti synnytyssairaalat ovat seuloneet kuu-loa kellolla, torvella tai helistimellä. Pyysimme kuudelta yliopistolliselta synnytyssairaalalta ja viideltä korvaklinikalta tietoja vastasyntyneiden kuulon seulontakäytännöistä. Saimme vastaukset viideltä synnytyssairaalalta ja kahdelta korva-klinikalta. Kaksi yliopistosairaalaa seuloo kaikki vastasyntyneet OAE:lla. Kolmessa sairaalassa vastasyntyneiden kuulo tarkastetaan perinteisillä menetelmillä ja riskilapset seulotaan OAE:lla tai ABR:lla. Näissä sairaaloissa kuitenkin suunnitellaan siirtymistä laiteseulontaan vuosina 2005–2006. Jatkotutkimukset tehdään yliopistosairaalan korva-klinikalla diagnostisella OAE:lla tai ABR:lla; lisäksi käytetään äänikenttämittauksia, stapediusrefl ekse-jä ja tympanogrammeja.      Lapset kutsutaan jatkotutkimuksiin noin 2 kuukauden ikäisinä. Tiedot kuulovamman totea-misiästä vaihtelevat. Perinteisin menetelmin seu-lovassa sairaalassa todetaan lievä kuulovamma (kuulokynnys 20dB) keskimäärin 3.6 vuoden ja keskivaikea (kuulokynnys 40 dB) tai vaikea (kuu-lokynnys 70 dB) 2.1 vuoden iässä. OAE-seulontaa käyttävä sairaala arvioi vaikean kuulovamman toteamisiäksi 1 vuotta.      Kuulovammaiset saavat kuulokojeen heti kuulo-vamman toteamisen jälkeen. Vaikeissa kuulovam-moissa sisäkorvaistute asennetaan aikaisintaan 3–6 kuukauden kuulokojekokeilun jälkeen. Sisä-korvaistuteleikkauksia on tehty vuodesta 1997 ja tällä hetkellä istutetta käyttäviä lapsia on noin 150.      Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä OAE-seulontaa on toteutettu vuodesta 2001. Seulontaan osallistuvat lähes kaikki alueen vastasyntyneet. Äänen antotasona on 35 dB. Tavoitteena on todeta molemminpuoleinen vaikea ja keskivaikea kuulo-vamma alle 6 kuukauden ikäisenä. Jatkotutkimuk-siin lähetetään noin 1,2 %. Jos myös yhden kor-van poikkeava löydös tutkittaisiin tarkemmin, olisi noin 4 % lapsista lähetettävä jatkotutkimuksiin. TESTIEN OMINAISUUDETHaimme systemaattisia kirjallisuuskatsauksia HTA-tietokannasta termillä neonatal hearing screening.  Katsausten laatuarvioinnin perusteella käytimme tämän nopean katsauksen pohjana tasokkainta tuoretta lähdettä, saksalaisen arviointiyksikön (DIMDI) systemaattista kirjallisuuskatsausta vuo-delta 2004 (1). Joitakin yleistietoja otettiin male-sialaisesta raportista (2).     Tulokset vaihtelivat hieman laitteiden välillä. Seulontakäyttöön soveltuvista laitteista oli tutkittu AABR:n osalta ALGO ja Evofl ash ja  OAE:n osalta Echoscreen, Echosensor, Otoclass. OAE-seulon-talaitteen herkkyys oli hieman ABR-menetelmää parempi (96–100% vs. 89–100%), mutta ABR oli spesifi mpi kuin OAE (96–98% vs. 77–96%). Tutkimuksissa käytettiin 35 dB:n kuulokynnystä. Tutkittuja lapsia oli ABR-tutkimuksissa 153–214 ja OAE-tutkimuksissa 11–267. Kaikissa tutkimuksissa ei ollut mitattu vastasyntyneen molempia korvia.Seulontalaitteiden herkkyys ja spesifi syys on määritetty pienissä aineistoissa. Seulontatulosta ei kaikilta lapsilta ollut käytettävissä molempi-en korvien osalta ja osalla oli tutkimus jouduttu uusimaan. Seulontatutkimukset on mahdollisesti tehnyt vain yksi henkilö. Spesifi syys saattaa täten olla laajassa vastasyntyneiden seulonnassa edellä esitettyjä huonompi. Seulonnan aloitusvaiheessa spesifi syys voi myös olla hieman huonompi kuin toiminnan vakiintuessa.      Suurissa seulonta-aineistoissa saatiin tulkittavis-sa oleva seulontatulos heikoimmillaan vain 82 %:lta vastasyntyneistä (1). Puuttuvien tulosten syitä ei DIMDIn raportissa kerrota eikä käytettyä seulonta-menetelmää ilmoiteta. Positiivisia seulontatuloksia oli vastaavasti näissä tutkimuksissa 0.6-3.4 %, ääri-tapauksessa jopa 15.5 % kun ääniärsyke oli 30dB.HAITTAVAIKUTUKSETHaittana seulottaville on väärien positiivisten tulosten tuottama ahdistus, joita asiallinen neu-vonta voi vähentää. Huoli lapsen mahdollisesta sairaudesta voi vaikuttaa vauvan ja vanhempien kiintymyssuhteeseen. Yhteiskunnan kannalta on-gelmaksi voi nousta väärien positiivisten tulosten ja jatkotutkimusten suuri määrä, joka voi viivästyt-tää muiden kuulovikojen tutkimista ja hoitoa. 3FinOHTAn julkaisuja. NOPEA KATSAUS 1/2005KUSTANNUKSET Seulonnan kustannukset koostuvat laitehankinta-kuluista, henkilökunnan jatkuvasta koulutuksesta, vanhempien neuvonnasta, seulontaan käytetystä ajasta ja jatkotutkimuksien sisällöstä.  Suomessa laitteiden veroton hinta vaihtelee 3000 €:sta (OAE) 13000 €:oon (OAE/ABR kombinaatiolaite). Kus-tannuksiin sisältyy henkilökunnan koulutus. Tässä katsauksessa ei ole tarkemmin arvioitu muita, esim. jatkotutkimuksista tai vanhempien neuvon-nasta aiheutuvia kustannuksia.      DIMDIn raportissa saatiin mallintamalla 100 000 vastasyntyneen yleisen seulonnan kustannuk-seksi Saksassa 2.0 milj. euroa. Riskilasten seulon-nan ja ei-systemaattisen seulonnan kustannukset olivat 1.1 milj. euroa ja 0.7 milj. euroa.MENETELMÄMUUTOKSEN VAIKUTUS SUOMEN TERVEYDENHUOLLOSSA Harkittaessa vastasyntyneiden kuuloseulontaa OAE- tai ABR-laittein Suomessa on keskeistä sopia seulonnan tavoitteesta. Jos pyritään molempien korvien keskivaikean tai vaikean kuulovamman diagnoosiin ja hoidon aloitukseen alle 6 kk iässä, tulee jatkotutkimuksiin nykyisellä syntyvyydellä arviolta 670 lasta vuodessa. Jos tavoitteena on myös toispuoleisten kuulovammojen varhainen tunnistus, tulee jatkotutkimuksiin noin 2200 lasta. Koska tieto käytössä olevien seulontalaitteiden spesifi syydestä vastasyntyneiden yleisessä seulon-nassa on puutteellista, voivat luvut poiketa näistä arvioista paljonkin.     Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon seuraavat seikat: • Henkilökunnan kouluttaminen, jotta seulonta onnistuu kaikkina viikonpäivinä. • Yhtenäinen seulontaohje ja neuvonta koko  terveydenhuollossa.• Seulonnan laadunhallinta, henkilökunnan  jatkuva koulutus, jatkotutkimusten järjestämisen viipeet, kuntoutuksen järjestäminen ja väärien positiivisten edellyttämä tuen tarve.TOIMINTAVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSETJos seulontaa ei aloiteta, todetaan keskivaikea tai vaikea synnynnäinen kuulovamma keskimäärin 2 vuoden iässä, jolloin kielellisen kehityksen ennus-te on intensiivisen kuntoutuksenkin jälkeen huo-nompi kuin varhain aloitetun hoidon tuloksena. Kuulovamma voi myös vaikuttaa pysyvästi lapsen sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin. Neuvolan kuu-loseulasta nouseva epäily kuulovammasta herää kiintymyssuhteen kannalta vähemmän herkässä vaiheessa kuin vastasyntyneellä, ja varmuus tulok-sesta saadaan nopeammin. Neuvolassa 8 kk iässä toteutettavan kuuloseulonnan merkitys keskivai-keasti ja vaikeasti kuulovammaisten lasten tunnis-tamisessa nykytilanteeseen pysyy suurena.         Jos seulonta aloitetaan, parantaa varhainen diagnoosi ja kuntoutuksen aloitus alle 6 kk iässä keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaisen lap-sen kielellisen ja sosiaalisen kehityksen ennustet-ta. Näyttöä varhaisen kuulonkuntoutuksen vaiku-tuksesta aikuisiän toimintakykyyn ei toistaiseksi ole. Vastasyntyneiden kuuloseulonta ei korvaa neuvolassa nykyään tehtävää kuuloseulontaa. Lisätiedon tuottaminen seulonnan tuloksista ja vaikutuksista on tarpeen.LÄHTEET1. Hörscreening für Neugeborene. Ein Health Technology Assessment der medizinischen Effektivität und der ökonomischen Effizienz. Deutsches Institut fur Medizinische Dokumentation und Information (DIMDI) 2004.2. Screening for hearing loss in infants. Malaysian Health Technology Assessment Unit (MHTAU) 2004.3. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. STM Oppaita 2004:14.4. Universal newborn hearing screening – early assessment briefs (Alert). Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU) 2004.Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikköFinnish Offi ce for Health Technology AssessmentFinOHTAPostiosoite Stakes/FinOHTA , PL 220, 00531 Helsinki, Käyntiosoite Lintulahdenkuja 4, 00530 HelsinkiPuhelin (09) 39 671 (vaihde), Faksi (09) 3967 2278, Sähköposti etunimi.sukunimi@stakes.fi Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. FinOHTAn perustehtävä on edistää hyvien, näyttöön perus-tuvien menetelmien käyttöä Suomen terveydenhuollossa ja siten kehittää terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta.Arviointiyksikkö on perustettu vuonna 1995 ja se toimii Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesissa. Toimintaamme ohjaavat periaatteet:• Riippumattomuus• Luotettavuus• Merkittävien päätösten tukeminen• Käyttökelpoisuus• Yhteistyö• MenetelmätukiLisätietoja FinOHTAsta verkko-osoitteessa www. stakes.fi /fi nohtaTämän nopean katsauksen on tuottanut Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö FinOHTA. Nopea katsaus perustuu tavallisesti ulkomaisiin arviointiraportteihin, joiden tietoja arvioidaan kriittisesti ja sovelletaan Suomen oloihin. Tavoitteena on tarjota terveydenhuollon päätösten perustaksi muutaman viikon varoitusajalla paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö ja samalla tuoda esiin muita keskeisiä päätöksenteossa varteen otettavia näkökohtia. Tiukan aikataulun ja tiiviin ilmaisutavan vuoksi ei kaikkia tietolähteitä ole käyty kattavasti läpi, ja katsauksesta voi puuttua merkittäviäkin seikkoja.  FinOHTA ei anna suosituksia eikä tee päätöksiä menetelmien käyttöönotosta.

Kuulon seulonta vastasyntyneillä

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75121/nk_2005_01.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuulon seulonta vastasyntyneillä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari