Hakio, Nora

Mattila, Soile

Rautiola, Anna-Mari

Theseus

         Please note! This is a self-archived version of the original article. Huom! Tämä on rinnakkaistallenne.       To cite this Article / Käytä viittauksessa alkuperäistä lähdettä: Hakio, N., Rautiola, A-M. & Mattila, S. 2017. Simulaatio-opetus akuuttihoitotyön oppimisen tukena. Teoksessa. Tuomi, J., Joronen, K. & Huhdanpää, A. 2017 (toim.) Taito2017: Oivaltamisen iloa. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 12-21.        DOI / URL: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/Muut/Taito2017-oivaltamisen-iloa.pdf                         TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kuntokatu 3, 33520 Tampere  |  www.tamk.fi  |  p. 03 245 2111 Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8129 101.1 SIMULAATIO-OPETUS AKUUTTIHOITOTYÖN OPPIMISEN TUKENAHakio Nora, TtM, tuntiopettaja, Tampereen ammattikorkeakouluRautiola Anna-Mari, TtM, lehtori, Tampereen ammattikorkeakouluMattila Soile, sairaanhoitaja (AMK), koulutuskoordinaattori, Tampereen ammatti-korkeakouluJohdantoSAIRAANHOITAJIEN AMMATILLINEN pätevyys, hoitamisen tai-dot ja erityisesti valmistuvien sairaanhoitajien kliiniset taidot ovat olleet useiden tutkimusten kohteina viime vuosikymmeninä (mm.  Knight ym. 2000; Meretoja ym. 2004; Brosnan ym. 2005; Paakkonen 2008; Laine 2010; Kajan-der-Unkuri 2015). Paakkosen (2008) ja Laineen (2010) tutki-musten mukaan vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kliininen osaaminen on ollut puutteellista. Käytännön taitojen kehittä-mistä voidaankin pitää yhtenä keskeisimmistä asioista hoitotyön koulutuksessa (Brosnan ym. 2005).Kajander-Unkuri (2015) on tarkastellut sairaanhoitajaopiske-lijoiden ammatillisen pätevyyden osa-alueita Euroopassa ja arvi-oinut valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden amma-tillista pätevyyttä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Hänen tutkimustulostensa perusteella sairaanhoitajaopiskelijoiden am-matillinen pätevyys koostuu ammatillisista ja eettisistä arvoista ja toiminnasta, hoitotyön taidoista ja interventioista, vuorovaiku-tustaidoista, tiedollisista ja kognitiivisista kyvyistä, arvioinnista ja hoitotyön laadun parantamisesta, ammatillisesta kehittymisestä, Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8139 10johtamis- ja yhteistyötaidoista, opetus- ja ohjaamistaidoista sekä tutkimustiedon hyödyntämisestä. Kajander-Unkurin (2015) mu-kaan yksi merkittävistä ammatilliseen pätevyyteen yhteydessä ole-vista tekijöistä on sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet sairaanhoitajana toimiselle.Hoitotyön opetukseen tarvitaan innovatiivisia, kustannus-tehokkaita ja ennen kaikkea vaikuttavia opetusmetodeja. Yksi mahdollisuus on uuden teknologian hyödyntäminen opetuksessa esimerkiksi simulaation avulla. Simulaatiolla voidaan harjoitella hoitotyötä kokonaisvaltaisesti ja turvallisesti. Se kehittää teknisten taitojen lisäksi myös ongelmanratkaisutaitoja ja päätöksentekoa, kriittistä ajattelua sekä tiimityöskentely- ja vuorovaikutustaitoja. (Pakkanen ym. 2012.) Näitä taitoja opetetaan myös TAMKissa hoitotyön opiskelijoille simulaation avulla. Simulaatio akuuttihoitotyön oppimisessaSimulaatio on opetusmenetelmä, joka mahdollistaa oppimisen monimutkaisessa, mutta kontrolloidussa ja riskittömässä ympä-ristössä vahingoittamatta oikeaa potilasta (Kuznar 2007; Wolf 2008; Wolf & Gantt 2008). Simulaation etuna on, että sen avulla voidaan harjoitella hätätilanteita ja tilanteita, joita ei tule kliini-sessä hoitotyössä usein yksittäisen työntekijän kohdalle (Stanford 2010). Varsinkin pienissä sairaaloissa elvytyksiä tai muita äkilli-siä tilanteita tulee yksittäisen hoitotyöntekijän kohdalle harvoin eikä henkilökunnalle tule riittävästi käytännön kokemuksia, jotta taidot karttuisivat tai pysyisivät ajan tasalla. Sainion ym. (2008) tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä tapahtuneissa elvytysti-Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8149 10lanteissa elvytyksen laadussa esiintyi puutteita, jotka ilmenivät liian nopeana painelutaajuutena ja rintakehän vaillinaisena pa-lautumisena paineluiden välillä. Nämä puutteet ovat korjattavis-sa koulutuksella, mutta vaativat tutkijoiden mukaan elvytyksen laadun arviointia, seurantaa sekä palautetta suorituksista. (Sainio ym. 2008.) Systemaattinen simulaatioharjoittelu on käytännössä ainoa keino tähän. Hätätilanteiden harjoittelun lisäksi simulaation etuja ovat myös mahdollisuus välittömään harjoitustilanteen jälkeen annet-tuun arviointiin ja reflektointiin (Issenberg 2005; Stanford 2010), mahdollisuus saman harjoitustilanteen toistamiseen tarvittaessa niin monta kertaa kuin on tarpeen sekä mahdollisuus erehtyä ja tehdä virheitä ilman, että siitä aiheutuu potilaalle todellista vaaraa tai haittaa (Issenberg ym. 2005). Potilasturvallisuuden näkökul-masta on siis parempi harjoitella toimenpiteitä, ja niiden teknistä suorittamista, potilassimulaattorin avulla kuin oikealla ihmisellä.Potilaan hoitamisen ja hoitoimenpiteiden lisäksi simulaatiossa on tärkeää harjoitella tiimityöskentelytaitoja sekä ei-teknisiä tai-toja, sillä ryhmän toimiessa huonosti, voivat teknisesti taitavatkin ammattilaiset saada aikaan sekasortoa. Hyvin toimiva ryhmädy-namiikka puolestaan kompensoi ryhmänjäsenten vaillinaisia tai-toja ja auttaa tiimiä pääsemään hyvään lopputulokseen. (Hoppu ym. 2014.)  CRM (crew resource management) on ilmailusta lähtöisin oleva tiimityöskentelyyn keskittyvä konsepti virheiden hallin-taan. CRM-ajattelu on levinnyt ilmailusta myös muihin korkean Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8159 10riskin ympäristöihin, kuten akuuttihoitotyöhön. Se pohjautuu pyrkimykseen parantaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden tiedostamisella ja tehokkailla strategioilla olemassa olevien re-surssien käyttämiseen. (Carhart 2016.) CRM:n perusajatuksena on siis pyrkiä ottamaan kaikki olemassa olevat resurssit mahdol-lisimman hyvin käyttöön. Käytettävissä oleviin resursseihin lu-keutuvat muiden muassa kaikki paikalla olevat ihmiset sekä hei-dän tietonsa, taitonsa ja asenteensa. Tärkeää on huomioida myös kyseessä oleviin resursseihin liittyvät puutteet. CRM:n avulla pyritään parantamaan potilasturvallisuutta varautumalla, enna-koimalla ja suunnittelemalla toimintaa mahdollisimman hyvin jo etukäteen ennen haastavaa hoitotyön tilannetta. (Rall & Dieck-mann 2005.) OppimiskeskusteluVarsinaisen simulaatioharjoituksen jälkeen pidettävä oppimiskes-kustelu kuuluu olennaisena osana simulaatio-oppimiseen. Oppi-miskeskustelun tulee olla opiskelijalähtöistä, mutta koulutetun vetäjän kontrolloimaa. Käytännössä merkittävin oppiminen ta-pahtuu oppimiskeskustelun reflektoinnissa. Sen avulla voidaan maksimoida oppiminen ja saada aikaan muutosta niin yksilölli-sellä kuin järjestelmänkin tasolla. (Handolin & Väisänen 2007.) Ryoon & Han (2015) mukaan oppimiskeskustelu lisää opiske-lijoiden itsearviointia sekä kliinisen hoitotyön osaamista, niin teknisten kuin ei-teknisten taitojen osalta. Oppimiskeskustelun merkitys simulaatiossa tapahtuvan oppimisen kannalta on kiista-ton, kunhan oppimiskeskustelun vetäjänä toimii siihen koulutet-tu henkilö. (Ryoo & Ha 2015.)Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8169 10Dieckmannin ym. (2009) mukaan simulaation vetäjällä on monenlaisia tärkeitä rooleja istunnon aikana. He jakavat Har-denia ja Cosbya (2000) mukaellen oppimiskeskustelun vetäjän roolin kuuteen eri osa-alueeseen, joita ovat tiedontuottaja (in-formation provider), roolimalli (role model), johtaja (facilitator), arvioija (assessor), suunnittelija (planner) sekä resurssivastaava (resource developer). (Dieckmann ym. 2009.) Simulaatioharjoit-telu tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella käytännön taitoja, kun taas oppimiskeskustelu mahdollistaa tiedon jäsentä-misen niin, että se voidaan palauttaa mieliin todellisessa tilan-teessa (Lusk & Fater 2013).Simulaatio-workshop Taito-konferenssissaWorkshopissa on tarkoitus demonstroida akuuttihoitotyöhön liittyvä simulaatioharjoitus, jossa toimijoina on Tampereen am-mattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoita sekä Tampereen yli-opiston lääketieteen opiskelijoita. Tavoitteena on havainnollistaa yhdenlainen toteutustapa akuuttihoitotilanteen harjoitteluun moniammatillisessa tiimissä. Simulaatioskenaariona on tilanne, jossa valvontaosastolla olevan potilaan vointi romahtaa johtaen elvytystilanteeseen.Simulaatioharjoituksessa pyritään mahdollisimman autent-tiseen tilanteeseen ja ympäristöön. Harjoitustilanteessa potilaa-na toimii potilassimulaattori (kuva 1) ja hänen omaisenaan on hoitotyön opiskelija, jonka toimintaa ohjataan kuulokeyhteyden avulla. Harjoituksen kesto on noin 15 minuuttia, jonka aikana toimijat (3–5 opiskelijaa) hoitavat potilasta tilanteen mukaan. Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8179 10Loput ryhmästä seuraavat harjoitusta toisesta tilasta kamerayhte-yksien avulla ja kommentoivat harjoituksen tapahtumia matka-puhelimen tai tabletin välityksellä. Kuva 1. PotilassimulaattoriMobiilisti tapahtuvan kommentointisovelluksen (kuva 2) tavoit-teena on, että myös simulaation katselijat saataisiin seuraamaan skenaariota aktiivisesti ja arvioimaan toimijoiden toimintaa kriit-tisesti ja rakentavasti. Lisäksi katselijat saadaan mukaan harjoi-tuksen jälkeen pidettävään oppimiskeskusteluun käymällä läpi heidän kirjoittamiaan kommentteja. Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8189 10Kuva 2. Kommentointisovelluksen yleisnäkymäOppimiskeskustelu on tavallisesti kestoltaan noin 45 minuuttia, mutta demonstraatiossa lyhyempi. Oppimiskeskustelussa käy-dään läpi harjoituksessa tapahtuneet asiat ja syyt niiden taustal-la. Lisäksi oppimiskeskustelussa käydään läpi seuraajien aiemmin kirjoittamia kommentteja, joita täydennetään ja tarkennetaan tar-vittaessa, sekä katsotaan tarkoin valittuja kohtia videotallenteelta. Oppimiskeskustelun pääosassa ovat opiskelijat, jotka reflektoivat omaa toimintaansa opettajan ollessa enimmäkseen keskustelun suunnan antaja. Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8199 10LopuksiSimulaatioharjoittelusta on tullut oleellinen menetelmä hoi-totyön koulutuksessa näytön lisääntyessä ja käytäntöjen kehit-tyessä. Hoitotyön koulutuksessa odotetuimmat tulokset ovat potilastyytyväisyys, hoidon laatu sekä potilasturvallisuus. Si-mulaation avulla näihin tuloksiin voidaan päästä turvallisesti. (Radhakrishnan ym. 2013.) Simulaatio on hyödyllinen ope-tusmenetelmä, jossa tiedot, taidot, turvallisuus ja itseluottamus vahvistuvat. Tosin lisää tietoa tarvitaan vielä siitä, miten simu-laatio-opetuksen avulla opitut elementit todellisuudessa siirtyvät käytännön hoitotyöhön. (Norman 2012.)LähteetBrosnan, M., Evans W., Brosnan, E. & Brown, G. 2005. Implementing objective structured clinical skills evaluation (OSCE) in nurse registration programmes in a centre in Ireland: A utilization focused evaluation. Nurse Education Today 26(2), 115–122.Carhart, E. 2016. Applying crew resource management in EMS. An interview with Capt. Sully. It´s helped reduce errors and improve safety in aviation – can it do the same for EMS? EMS World 45(11), 32–37.Dieckmann, P., Molin, F.S., Lippert, A. & Ostergaard, D. 2009. The art and science of debriefing in simulation: Ideal and practice. Medical Teacher 31(7), 287–94.Handolin, L. & Väisänen, O. 2007. Traumatiimin simulaatiokoulutus – kuinka harjoitella ryhmätyönä suoritettua kriittistä hoitotapahtumaa. Suomen Lääkärilehti 62(11), 1163–1166.Hoppu, S., Niemi-Murola, L. & Handolin, L. 2014. Simulaatiokoulutus potilasturvallisuuden parantajana – oppia tiimityöstä. Duodecim 130, 1744–1748.Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8209 10Issenberg, S.B., McGaghie, W.C., Petrusa, E.R., Gordon, D.L. & Scalese, R.J. 2005. Features and uses of high-fidelity medical simulations that lead to effective learning: a BEME systematic review. Medical Teacher 27(1), 10–28.Kajander-Unkuri, S. 2015. Nurse competence of graduating nursing students. Department of Nursing Science, Faculty of Medicine, University of Turku, Finland Annales Universitatis Turkuensis, Sarja D, osa 1158. Turku; Painosalama Oy.Knight, M., Moulue, P. & Desbottes, Z. 2000. The grid that bridges the gap. Nurse Education Today 20(2), 116–122. Kuznar, K.A. 2007. Associate degree nursing students’ perceptions of learning using a high-fidelity human patient simulator. Teaching and Learning Nursing 2(2), 46–52.Laine, P. 2010. Verenpaineen mittaamisen opettaminen sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille. Turun yliopiston julkaisuja, Sarja C, osa 295.Lusk, J.M. & Fater, K. 2013. Postsimulation debriefing to maximize clinical judgment development. Nurse Educator 38(1), 16–19.Meretoja, R., Leino-Kilpi, H. & Kaira, A-M. 2004. Comparison of nurse competence in different hospital work environments. Journal of Nursing Management 12, 329–336.Norman, J. 2012. Systematic review of the literature on simulation in nursing education. ABNF Journal 23(2), 24–28.Paakkonen, H. 2008. Päivystyspoliklinikkasairaanhoitajien kliiniset taidot nyt ja tulevaisuudessa. Asiantuntijoiden näkemykset Delfoi-tekniikalla. Kuopion yliopiston julkaisuja E, Yhteiskuntatieteet, no 163.Pakkanen, J., Stolt, M. & Salminen, L. 2012. Potilassimulaatio sairaan-hoitajaopiskelijoiden hoitotyön taitojen oppimisessa. Hoitotiede 24(2), 163–174. Radhakrishnan, J., Balachandran, S., Venkatesaperumal, R. & D’Souza, M.S. 2013. Simulation: a teaching strategy in nursing education for safe practice. International Journal of Nursing Education 5(1), 251–255. Sisällys 1 2 3 4 5 6 7 8219 10Rall, M. & Dieckmann, P. 2005. Safety culture and crisis resource management in airway management: General principles to enhance patient safety in critical airway situations. Best Practice & Research Clinical Anaesthesiology 19(4), 539–557.Ryoo, E.N. & Ha, E.H. 2015. The importance of debriefing in simulation-based learning: comparison between debriefing and no debriefing. CIN: Computers, Informatics, Nursing. 33(12), 538–545.Sainio, M., Hoppu, S., Heino, A., Olkkola, K.T. & Tenhunen, J. 2008. Sairaalan sisäisen- ja ulkopuolisen elvytyksen laatu simuloidussa elvytystilanteessa. Finnanest 41(4), 368.Sanford, P. 2010. Simulation in nursing education: A Review of the research. The Qualitative Report 15(4), 1006–1011.Wolf, L. 2008. The use of human patient simulation in ED triage training can improve nursing confidence and patient outcomes. Journal of Emergency Nursing 34(2), 169–171.Wolf, L. & Gantt, L. 2008. The use of human patient simulation in ED triage training can improve nursing confidence and patient outcomes. Journal of Emergency Nursing 34, 169–171.

Simulaatio-opetus akuuttihoitotyön oppimisen tukena

http://www.theseus.fi/bitstream/10024/141412/1/Hakio_Rautiola_Mattila.pdf

Simulaatio-opetus akuuttihoitotyön oppimisen tukena

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Theseus