Tässä opinnäytetyössä tutkittiin alkuperätodistusten käsittelyn sähköistymisen vaikutuksia Suomessa. Aihe on ajankohtainen, sillä digitalisaatio on vaikuttanut viime vuosien aikana jokaiseen toimialaan tuoden mukanaan suuria muutoksia menettelyihin ja toimintatapoihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia digitalisaation lisääntymisellä olisi alkuperätodistuksiin sekä millainen merkitys alkuperätodistuksilla on vienti-ja tuontimenettelyissä.
Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja empiirisestä tutkimuksesta. Teoreettinen viitekehys on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joissa avataan tutkimusaihetta ja sen kontekstia. Teoriakokonaisuudet ovat ulkokauppa, tullietuussopimukset sekä alkuperätodistukset. Teoreettiseen viitekehykseen käytettiin aineistona aihetta koskevaa kirjallisuutta ja elektronisia julkaisuja. Empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Haastatteluihin osallistui viisi alkuperätodistuksia työssään käsittelevää henkilöä, jotka toimivat käsittelyn eri vaiheissa joko viennissä tai tuonnissa.
Empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että alkuperätodistusten sähköistymisellä olisi myönteisiä vaikutuksia, koska se nopeuttaisi ja helpottaisi käsittelyä. Sähköistäminen olisi kuitenkin todella haasteellista, sillä se vaatisi tullietuussopimusten muuttamista. Erilaisten alkuperäilmoitusten käyttö tulee lisääntymään tulevaisuudessa, kun yhä useampi yritys hakeutuu valtuutetuksi viejäksi tai rekisteröidyksi viejäksi. Myös uudet tullietuussopimukset ja GSP-sopimuksen muutokset lisäävät alkuperäilmoitusten käyttöä. Alkuperätodistuksia siis tuskin tullaan sähköistämään, mutta on todennäköistä, että niiden käyttö tulee vähenemään tai jopa loppumaan tulevaisuudessa ja ne korvataan erilaisilla alkuperäilmoituksilla.This thesis researched the effects of digitalization of the certificates of origin from a Finnish perspective. The topic is current as digitalization has impacted every industry in recent years and caused major changes in many procedures. The aim of the research was to study what kind of impacts could the increasing digitalization have on to the certificates of origin and what kind of a role the certificates of origin have in the export and import procedures.
The thesis consists of a theoretical framework and empirical research. The theoretical framework is divided into three sections which introduce the research topic and its context. The theoretical sections discuss foreign trade, preferential agreements and certificates of origin. The empirical research was executed by using the qualitative research method and the research material was collected by conducting theme interviews. Five persons participated in the interviews and they all had handled certificates of origins in export or import in their work.
The empirical research showed that digitalization of certificates of origin would have positive effects on the process because it would make handling the certificates faster and easier. Digitalization would, however, be very challenging as it would require changes for the preferential agreements. The use of various origin declarations will increase in the future as more and more companies will be authorized as an approved exporter or a registered exporter. New preferential agreements and the changes in the GSP agreement will also increase the use of origin declarations. The certificates of origin are not likely to be digitalized but the use will probably decrease or even end in the future and certificates will be replaced by various origin declarations
