Kommentti Juha Hännisen kirjoitukseen SLL 71(21):1508-1509, 2016Non peer reviewe

Antikainen, Riitta

Strandberg, Timo

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Maarit GockelLT, fysiatrian erikoislääkäriTaloudelliset intressit saattavat mennä potilaan edun edelle, kun magneettikuvaukseen pääsee ilman lääkärin lähetettä ja vastaukset lähetetään suoraan potilaalle.Potilaani kertoi kauhistuneensa lukiessaan selkänsä magneettitutkimuksesta suoraan itsel-leen saamansa lausunnon. Potilaani totesi, että jos en olisi etukäteen kertonut, kuinka yleisiä selän ikääntymismuutokset ovat ja kuinka  aikaisin näitä muutoksia ilmenee (välilevyrap-peuman merkit ovat jo teini-iässä yleisiä ja pul-listumiakin on oireettomilla keski-ikäisillä ylei-sesti), hän olisi joutunut lausuntoa lukiessaan ihan paniikkiin. Potilaani kertoi purkaneensa tätä ”rappeutuneisuuttaan” kuitenkin lukuisten puhelinkeskusteluiden aikana ystävilleen ja oli vielä vastaanotolla ahdistunut. Löydöstaso oli hyvin iän mukainen, eikä merkittävää hermo-kudosta ahtauttavaa onneksi löytynyt. Sain poti-laan rauhoitettua vastaanotolla ja aktivoitumaan oman kuntonsa kohentamiseen. Tätä potilasta oli jäänyt mietityttämään, olisiko mahdollinen syöpälöydöskin ilmoitettu kirjeessä, jos sellai-nen olisi ilmennyt. Kun magneettitutkimuksen hinta on laske-nut, kuvauksiin meno onnistuu ilman lähe-tettäkin eikä Kelan korvauksen osuus ole poti-laalle enää kovin merkittävä. Myös diagnostii-kassa voidaan joutua hakoteille. Selvittelin  vasta  iäkkään henkilön polven vaivaa puheli-messa. Fysioterapeutti oli  suositellut mag-neettikuvausta epäillessään nivelsidevammaa. Puhelimessa vaivat vaikuttivat laajemmilta ja lähetinkin potilaan ensin laboratorioon ajatel-lessani oireiden sopivan paremmin tulehduk-selliseen sairauteen. Nivelreumasta olikin  kyse. Olisi synoviitti varmaan magneetissakin ilmennyt, mutta marssijärjestys ei vaikuttanut mielekkäältä. Magneettikuvaus on erinomainen tutkimus, kun tiedetään mitä etsitään ja kyetään suhteut-tamaan kuvalöydökset kliiniseen kuvaan. Ku-vauksella voidaan kuitenkin saada aikaiseksi myös pelkoa ja ahdistusta. Onko mitään syytä sille, että ilman lääkärin lähetettä tehtävästä tutkimuksesta ei makseta arvonlisäveroa? Lää-ketieteellisesti en tälle löydä perusteita. Lisäksi joidenkin tutkimuslaitosten tapa lähettää tieto kuvauksen tuloksista suoraan potilaalle voi  pahimmillaan johtaa herkän henkilön invalidi-soitumiseen. ●Potilaan etu vai taloudelliset intressit?Olisiko mahdollinen syöpälöydöskin  ilmoitettu kirjeessä?Maarit PeiPPoLL, lastentautien erikoislääkäriammatinharjoittajaterhi WuolijokiLL, sisätautien erikoislääkäriSähköisen reseptin 1.1.2017 alkavan käyttö-pakon puolustajat teilaavat toiset letkautuksella ”Muutosvastustajat!”. E-resepti on kuitenkin erittäin tervetullut ja helpottaa käytännön lääkä-rintyötä – aina, kun se on käytettävissä ja toimii.Keskustelun ydin kuitenkin on käyttöpakko lääkärinoikeuksien rajoittajana. Valtaosa lääkä-reistä ei ymmärrä, mitkä perusteet viranomai-sella on kollektiivisesti rajoittaa ammatinhar-joittamisoikeutta. Merkittäviä ongelmia ei käsit-tääksemme ole ollut. Esimerkkinä on nostettu esiin ns. kesäloma-lääkärin laiturinnokkareseptit. Kun naapurin isännällä diagnosoi borrelioosi-ihomuutoksen, voi puhelinreseptillä kunnan apteekkiin määrä-tä asianmukaisen hoidon, ottaa isännän puheli-Reseptinkirjoitusoikeuden rajaamiseen ei ole perusteita1752 Suomen LääkäriLehti 24/2016 vSk 71Keskustelua-palstalla julkaistavien kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä. Toimitus lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. Palstalle tarkoitetut kirjoitukset lähetetään osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fiVerkossa voi keskustella osoitteessa www.laakarilehti.fikirjallisuutta 1 Peippo M, Wuolijoki T. Sähköisen reseptin rinnalle tarvitaan perinteinen resepti. Helsingin Sanomat, Mielipide 31.5.2016.meen ihomuutoksesta kuvan, kirjata sinne hoi-don sekä neuvoa isäntää esittämään asian lää-kärilleen verenpainekäynnin yhteydessä. Kun eno saa saunapuusavotassa roskan silmään,  silmä ärtyy huuhteluista huolimatta ja alkaa rähmiäkin, tarvitaan hiukan kloramfenikolia. Sekin hoituu puhelinreseptillä. Tämän pikku-jutun puuttuminen potilastiedostosta ei haittai-si. Reseptistähän jäisi merkintä Kantaan, jos ehdotuksemme kaikkien apteekista toimitettu-jen reseptien kirjaamisesta sinne apteekissa  toteutuisi (1). Kun naapurin emännän rinnasta ottaa, henki ei kulje ja huulet sinertävät, känny-källä ei soiteta nitroa apteekista, vaan 112. Kaik-ki tapaukset tulivat asiallisesti hoidettua kun-nan terveys- ja hyvinvointikeskuksen kesän päi-vystysjonoa rasittamatta.Tuntuu kuin e-reseptikeskustelu olisi syrjäh-tänyt ilmaisemaan epäluuloa lääkärien osaami-seen ja pelkoa ammatillisen erityisaseman vää-rinkäytöstä. Myös lääkärien omien sairauksien hoito on nostettu esiin eräänä asiana, johon  e-reseptillä puututtaisiin. Kaikki lääkärit ym-märtävät, että menetelmä on huono. Pääasiassa lääkärit hoitavat omat tautinsa asiallisesti sa-malla tavoin kuin muutkin kansalaiset.Kun apteekissa kaikki toimitetut reseptit kir-jattaisiin Kanta-tiedostoon, lääkäriin kohdistuva valvonta toimisi itse asiassa tiukemminkin kuin tähän asti. ●riitta antikainengeriatrian professoriOulun yliopistotiMo strandberGgeriatrian professoriHelsingin yliopisto ja Hyks Terhokodin ylilääkäri Juha Hänninen pohti  Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 21/2016 (1) toimenpiteen nimeltä eutanasia merkitystä lääkärin ammattietiikalle ja euta-nasian toteuttamiseen liittyviä seremoniallisia piirteitä. Kirjoituksessa tähdennetään lääkäri-kunnan velvollisuutta puolustaa potilaan etua ja otetaan kantaa parhaaseen mahdollisen hoitoon kuoleman edistämisessä. Kirjoituksessa myös viitataan Gerrit Kimsman mielipiteisiin ja Bel-gian eutanasialain jälkeisiin tapahtumiin, mut-ta kirjallisuusviitteitä näistä ei anneta.Eutanasia jakaa mielipiteitä, mutta on muis-tettava että se on Suomen lain mukaan kiellet-tyä. On helppo ajatella eutanasiaa inhimillisenä toimintana, kun ajatellaan toivottomasti sairas-ta ihmistä, jonka tuskia ei saada lievitettyä. Hy-vään palliatiiviseen hoitoon, haittaavien oirei-den hoitoon ja lievitykseen kiinnitetään nyky-ään yhä enemmän huomiota (2), ja näiden  Käypä hoito -suosituksen periaatteiden sisäistä-minen on lääkärin ensisijainen tehtävä.Juha Hänninen on arvostamamme ja tun-nustettu hyvän saattohoidon asiantuntija ja edistäjä. Olisimme kuitenkin toivoneet, että  eutanasiaa käsittelevässä Näkökulma-kirjoituk-sessa olisi ollut kirjallisuusviitteet esitettyihin lainauksiin, jolloin myös kirjoittajan omat mie-lipiteet olisivat erottuneet selkeästi. Vaikka  Näkökulma-palstan olemus on julkaista kan-nanottoja ja mielipiteitä lääkärikuntaa kiinnos-taviin aiheisiin, saattaa lukijalle kuitenkin syn-tyä käsitys, että kyseessä on yleinen ohjeistus lääkärikunnalle. Erityisen varovainen pitää olla kirjoituksessa, jossa puhutaan Suomessa tällä hetkellä rangaistavasta teosta. ●Eutanasia ei ole sallittua Suomessakirjallisuutta 1 Hänninen J. Eutanasian on perustuttava hoitosuhteeseen. Suom Lääkäril 2016;71:1508–9.2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivi-sen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Kuolevan potilaan oireiden hoito.  Käypä hoito -suositus 28.11.2012. www.kaypahoito.fi1753Suomen LääkäriLehti 24/2016 vSk 71

Eutanasia ei ole sallittua Suomessa

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/230008/1/SLL242016_1752.pdf

Eutanasia ei ole sallittua Suomessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto