Helle, Pekka

Ikonen, Katja

Paasivaara, Antti

Jukuri

TietokorttiRiistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmion jokainen sivu on neljä kilometriä pitkä, ja laskentalinja siten yhteensä 12 kilometriä. Kolmiot säilyvät samoina vuodesta toiseen, vaikka alueelle tehtäisiin esimerkiksi metsähakkuita. Kesälaskennassa keskitytään kanalintuihin ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet.Luonnonvarakeskus (Luke) esittelee Riistakolmiot.fi-palvelussa pienriistatilastoja sekä tietoa lajeista ja laskennoista.© Luonnonvarakeskus (luke.fi) 2017Riistakolmiot– pienriistan seurantajärjestelmäViranomais- jaasiantuntijapalvelutwww.riistakolmiot.fi DRiistakolmioiden kesälaskenta.  Kesälaskennassa lasketaan kaikki metsäkanalinnut, metso, teeri, pyy ja riekko sekä metsäjänis ja lehtokurppa. Li-säksi kirjataan kaikki karhua koskevat havainnot kuten näköhavainnot, jäljet, jätökset ja kynsimiset. Laskennassa edetään kolmen henkilön ryhmässä tasaisena rintamana siten, että keskimmäinen henkilö suunnistaa ja kulkee tarkalleen maastoon merkittyä kolmion sivua. Laskijoiden ketju laskee linnut yhteensä 60 metriä leveältä pääkaistalta.  DRiistakolmioiden talvilaskenta. Talvilaskennassa lasketaan kolmiolinjan ylittävien lumijälkien luku-määrä seuraavista lajeista: metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkau-ris. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista.  DYlä-Lapin riekot. Laskentaa koordinoi Metsähalli-tus, Luke osallistuu laskennan suunnitteluun sekä käsittelee aineiston ja raportoi tulokset. Laskenta suoritetaan vuosittain Ylä-Lapin kolmen kunnan avoimilla tundra- ja tunturialueilla. Laskentalinjan pituus on noin neljä kilometriä ja linjat kattavat tasaisesti koko Ylä-Lapin. Laskenta-aineisto pe-rustuu etäisyysotantamenetelmään.Pienriistan seurannatTehokkaasti ja vapaaehtoisvoimin tuotettu riistatieto luo perustan eettisesti sekä ekologisesti kestävälle luonnonvarojen käytölle!www.riistakolmiot.fiwww.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/pienriistaLisätietoja:PEKKA HELLE, erikoistutkija, LukeKATJA IKONEN, asiantuntija, LukeANTTI PAASIVAARA, tutkija, Luke riistakolmiot@luke.fiRIISTATIETO ON KESTÄVÄN METSÄSTYKSEN PERUSTARiistatiedon digitalisointi  auttaa suunnittelemaan kes-tävää metsästystä tehokkaammin ottaen huomioon laji-kohtaiset, alueelliset ja hallinnolliset näkökulmat. Laskennat ovat Luken tuottamien pienriistakanta-arvi-oiden tärkein aineisto, ja Luke koordinoi niitä yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Maa- ja metsätalous- ministeriö ja muu riistahallinto käyttää riistatietoa metsästyksen säätelyyn esimerkiksi päättäessään metsästysajoista. Metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten saalis-kiintiöt voidaan määrittää riistakolmioilta saadun tie-don perusteella. Riistakannoissa havaitut muutokset vaikuttavat siis suoraan metsästyspolitiikkaan.RIISTAKOLMIOAINEISTOA HYÖDYNNETÄÄN MYÖS TUTKIMUKSESSA JA SUUNNITTELUSSALaskennan avulla hankitaan lisää tietoa esimerkiksi riistalajien elinympäristövaatimuksista, elinympäristö-muutosten vaikutuksista ja monimutkaisista peto-saa-lissuhteista. Seurantatulosten yhdistäminen metsä-tietouteen avaa uusia mahdollisuuksia tutkia riistan elinympäristöjä ja tutkimuksen soveltamiseen: riista-kolmioaineistoa käytetään ympäristön- ja riistaystä-vällisen metsätaloussuunnittelun tukena.

Riistakolmiot – pienriistan seurantajärjestelmä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri