Positioned between social and public policy, sociology of education and educational sciences, this doctoral thesis focuses on the boundaries and limits that society, families and schools set for educational achievements. The thesis consists of four scientific articles and a summary that also contains supplementary analysis. The following two research questions are examined: (1) How do definitions of equality of opportunities change with time? and (2) How are school achievements connected to social position and experiences of social security in homes and schools?
The youth study dimension of the thesis relies on the Health and Well-being in Youth − Comparison of 15-year-olds in Helsinki and Glasgow (HelGla) research project and the data that has been collected during the years 1998, 2004 and 2010. The questionnaire-based survey was targeted at 9th grade pupils (n ~ 2500 / data). This data is the main empirical corpus, where social position, school achievements and school experiences were analysed with statistical methods. The thesis is also part of the research project Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC). The sociology of education dimension is framed using documentary data collected for this project by analysing discourses and practices concerning equality of educational opportunities.
Changes in the opportunity structures in the thesis were uncovered by analysing the empirical and conceptual changes in the possibilities to choose schools. The analysis comes to the conclusion that there are two distinctive liberal interpretations of individual freedom of choice. Viewed from the comprehensive school choice policies, the education systems simultaneously promote educational rights and equal possibilities within the welfare liberalism and neoliberalism traditions.
The associations between school achievements and family background are examined through the lens of school achievement. School achievement is analysed as a unity of educational orientation and habits that are emergent in school grades and attitudes towards school, and is associated with social position. First, in Pierre Bourdieu s conceptual terms, the associations between cultural capital ‒ the educational level of the parents in the thesis ‒ and school achievements is analysed. Second, the social position is analysed as social capital, especially following James Coleman s theory of social trust.
The thesis concludes that school achievements associate with social hierarchies in many ways. Good achievement at school intertwines with both forms of capital. The odds of a young person having good school grades is tightly linked to the education level of his/her family, but a positive attitude towards school requires or can be also explained by strong social resources; i.e., a socially safe position to grow and develop.Yhteiskuntapolitiikan, koulutussosiologian ja kasvatustieteen rajapinnoilla kulkevan väitöstutkimuksen tutkimuskohteena ovat koulumenestyksen yhteiskunnalliset, perheeseen ja kouluun kytkeytyvät kannusteet ja rajoitteet. Tutkimus koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenvedosta, joka myös täydentää artikkeleiden analyysia. Tutkimuksessa kysytään: (1) Miten mahdollisuuksien tasa-arvoa koskevat määrittelyt muuntuvat ajassa sekä (2) miten nuoren koulumenestys yhdistyy sosiaaliseen asemaan ja koettuun sosiaaliseen turvallisuuteen kodissa ja koulussa?
Tutkimuksen nuorisotutkimuksellinen perusta on hankkeessa Health and Well-being in Youth − Comparison of 15-year-olds in Helsinki and Glasgow (HelGla) ja sen vuosina 1998, 2004 sekä 2010 kerätyissä kyselylomakeaineistoissa (n ~ 2500 / aineisto). Aineisto muodostaa väitöstutkimuksen pääasiallisen empiirisen ytimen. Aineistoista analysoidaan tilastollisin menetelmin yhdeksäsluokkalaisten sosiaalisen aseman, koulumenestyksen ja koulukokemusten yhteyksiä. Väitöstutkimus on myös osa tutkimushanketta Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC). Hankkeeseen kerättyjen dokumenttiaineistojen kautta analysoidaan koulutusmahdollisuuksia koskevia diskursseja ja käytäntöjä.
Mahdollisuuksien tasa-arvoa tutkitaan kouluvalintamahdollisuuksissa ilmenevien empiiristen ja käsitteellisten muutosten kautta. Tuloksissa todetaan koulutuksellisen tasa-arvon käsityksen eriytyminen kahteen liberalistiseen tulkintaan yksilöllisistä vapauksista. Peruskouluvalinnan kautta valaistuna koulutusjärjestelmä sisältää sekä hyvinvointi- että uusliberalistisia tulkintoja koulutuksellisista oikeuksista ja tasa-arvoisista mahdollisuuksista.
Koulumenestyksen ja perhetaustan yhteyksiä etsitään tulkitsemalla koulumyönteisyyttä ja kouluarvosanoja eräänlaisena koulumenestyksen dispositiona, yhteiskuntaluokkasidonnaisena toimintamuotona ja orientaationa. Tarkastelu aloitetaan Pierre Bourdieun käsitteillä kulttuurisen pääoman ¬‒ tutkimuksessa vanhempien koulutusasteen ¬‒ yhteydestä nuorten koulumenestykseen. Sosiaalisen aseman analyysi laajennetaan lisäksi sosiaalisen turvallisuuden ja erityisesti James Colemanin käsittein sosiaalisen luottamuksen alueille.
Tutkimuksessa osoitetaan peruskoulun yläluokkaisten koulumenetyksen yhdistyvän nuoria ympäröiviin yhteiskunnallisiin ja yhteisöllisiin hierarkioihin. Hyvä koulumenestys kietoutuu nuorten perhetaustaan ja kouluun molemmissa tutkituissa pääoman muodoissa. Kouluarvosanojen saavuttaminen yhdistyy erityisesti perheen koulutustasoon, mutta myönteinen kouluasenne edellyttää myös vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä
