Husu, Pauliina

Kaikkonen, Risto

Luoto, Riitta

Mäki-Opas, Tomi

Sievänen, Harri

Suni, Jaana

Tokola, Kari

Vasankari, Tommi

Julkari

 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 5        HUHTIKUU 2014  Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 —ATH-tutkimuksen tuloksia                                           Päälöydökset   • Suomalaiset aikuiset istui-vat runsaasti, varsinkin työaikana. • Joka kymmenes suomalai-nen toteutti terveysliikun-tasuosituksen sekä kestä-vyys- että lihaskuntolii-kunnan osalta. Kestävyys-liikuntasuositus toteutui paremmin kuin lihaskun-toliikuntasuositus. Yli puo-let vastaajista ei täyttänyt kumpaakaan suosituksen osaa.  • Korkeasti koulutetut istui-vat työssä enemmän kuin matalasti koulutetut, mut-ta vapaa-ajalla istuminen oli matalasti koulutetuilla yleisempää. • Korkeasti koulutetut täyt-tivät terveysliikuntasuosi-tuksen paremmin kuin matalasti koulutetut. • Istumisen kokonaismäärä ei ollut yhteydessä liikun-tasuosituksen toteutumi-seen.  Johdanto  Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tarjoaa kunnille ja kuntayh-tymille mahdollisuuden seurata asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tässä julkaisussa kuvataan suomalaisen aikuisväes-tön istumista ja terveysliikuntasuosituksen toteutumista vuonna 2013 kerätyn ATH-aineiston perusteella. Istuminen valittiin keskeiseksi tarkastelukohteeksi, koska sen on todettu olevan reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden mää-rästä riippumaton terveyden riskitekijä. Runsas, yhtäjaksoinen istuminen lisää riskiä mm. sydän- ja verisuonisairauksille, tyypin 2 diabetekselle ja ennenaikai-selle kuolemalle. Työhön liittyvä istuminen ja erityisesti runsas tietokoneen käyttö voivat altistaa myös tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Runsaan istumisen esiintymistä suomalaisilla aikuisilla ei ole aikaisemmin tarkasteltu alueellisesti näin laajassa otoksessa. Terveysliikuntasuosituksen toteutumista on aikaisem-min kuvattu mm. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksessa. ATH tarjoaa mahdollisuuden päivittää näitä tietoja aikaisempaa edustavammassa väestöotoksessa.  Terveyden edistämistyössä olisi tärkeää löytää keinoja yhtäjaksoisen istumisen tauottamiseen ja istumisen määrän vähentämiseen. Tieto väestön istumisen määrästä ja terveysliikuntasuosituk-sen toteutumisesta helpottaa kuntien palveluiden suunnittelua sekä terveyttä edistävien toimien vaikuttavuuden arviointia.  Tuloksia Kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta tuntia he keskimäärin istuvat arkipäivänä työssään ja vapaa-ajallaan. Lisäksi heitä pyydettiin ilmoit-tamaan, kuinka paljon he keskimäärin liikkuvat viikoittain. Liikuntaa koskevassa kysymyksessä pyydettiin huomioimaan sellainen säännöllinen fyysinen aktiivi-suus, joka kestää kerrallaan vähintään 10 minuuttia. Vastausten perusteella arvioitiin terveysliikuntasuosituksen toteutumista. Suosituksen mukaan aikuis-ten tulisi liikkua vähintään 10 minuuttia kerrallaan reippaasti yhteensä ainakin 150 minuuttia tai rasittavasti yhteensä vähintään 75 minuuttia viikossa tai to-teuttaa em. määrä reippaan ja rasittavan kestävyystyyppisen liikunnan yhdis-telmänä. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua vähintään kaksi kertaa viikos-sa.  Työssä istumista selvitettiin vain 20—74-vuotiailta, mutta vapaa-ajan istu-miskysymykseen ja terveysliikuntasuosituksen toteutumista kuvaavaan kysy-mykseen vastasivat kaikki vastaajat. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 32 633 henki-löä, mutta em. kysymyksiin vastasi 22733—30472 henkilöä.      Kirjoittajat:  Pauliina Husu erikoistutkija, UKK-instituutti  Kari Tokola tilastotieteilijä, UKK-instituutti Jaana Suni erikoistutkija, UKK-instituutti Riitta Luoto tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Harri Sievänen tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Tomi Mäki-Opas erikoistutkija, THL Tommi Vasankari johtaja, UKK-instituutti Risto Kaikkonen kehittämispäällikkö, THL   .TUTI2014_5.indd   1 9.4.2014   8:12:17 Husu P, Tokola K, Suni J, Luoto R, Sievänen H, Mäki-Opas T, Vasankari T, Kaikkonen R  Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 —ATH-tutkimuksen tuloksia          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014           2                                 Istuminen Runsas (? 7 tuntia) istuminen työssä oli yleisempää alle 55-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla (23 % vs. 14 %), mutta alle 55-vuotiaat ilmoittivat vähiten (9 %) runsasta istumista vapaa-ajalla. Miehet ja naiset istuivat työpäivän aikana suu-rin piirtein yhtä paljon, kun vapaa-ajan runsas istuminen oli miehillä jonkin verran naisia yleisempää. Runsas (? 7 tuntia) istuminen oli yleisintä 75 vuotta täyttäneillä (28 %).  Kun työssä ja vapaa-ajalla istumista tarkasteltiin kokonaisuutena, havaittiin, että runsas (? 10 tuntia) istuminen oli yleisintä alle 55-vuotiailla (28 %) ja vä-häisintä 75 vuotta täyttäneillä (11 %). Miehet istuivat jokin verran enemmän kuin naiset kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä, mikä osittain selittyy miesten runsaammalla vapaa-ajanistumisella. Runsas (? 10 tuntia) istuminen oli yleisempää korkeasti koulutetuilla (? 16 vuotta) kuin vähemmän koulutusta suorittaneilla (kuvio 1). Suurin osa tästä erosta aiheutui istumisesta työssä. Vapaa-ajalla istuminen oli runsainta vähän koulutetuilla. Vähintään 7 tuntia vapaa-ajallaan istui joka viides (21 %) enin-tään 9 vuotta opiskelleista, kun vastaava osuus vähintään 16 vuotta opiskelleil-la oli 9 %. Työllisyyttä ja muuta pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa havait-tiin, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla (33 %) ja työttömillä (29 %) oli eni-ten vähintään 7 tunnin istumista vapaa-ajalla. Opiskelijoista 40 %, kokopäivä-työssä olevista kolmannes ja eläkeläisistä reilu kymmenesosa istui kaikkiaan vähintään 7 tuntia päivässä. Enintään tunnin päivässä istuvia oli eniten (34 %) perhevapaalla olevien joukossa ja vähiten (7 %) opiskelijoissa.   Kuvio 1.  Istumisen kokonaismäärä koulutusryhmittäin (%).  Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen Keskimäärin joka kymmenes suomalainen täytti terveysliikuntasuosituksen. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään 10 minuuttia kerrallaan reippaasti yhteensä ainakin 150 minuuttia tai rasittavasti yhteensä vähintään 75 minuuttia viikossa tai em. määrän reippaan ja rasittavan aktiivisuuden toteuttamista yhdistelmänä sekä lihaskuntoliikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa harrastamista. Alueellinen terveys- ja hy-vinvointitutkimus (ATH):  Vuosina 2013–2014 tutkittava  150 000 suomalaisen otos muo-dostuu kahdeksasta noin kolmen kuukauden välein poimittavasta kansallisesti edustavasta osasta, joista kukin koostuu noin 19 000 tutkittavasta. Tämä jatkuva tie-donkeruu mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kansallisella ja alueta-solla.  Alueilla on mahdollisuus täydentää omia otoksiaan tar-peidensa mukaan.  ATH:ssa tutkitaan suomalaista aikuisväestöä 20 ikävuodesta ylöspäin. 75 vuotta täyttäneitä poimitaan otokseen kaksinkertai-nen osuus, jotta iäkkäistäkin saa-daan luotettavat tiedot.   Tämän julkaisun tulokset perustu-vat 2013 keväällä ja kesällä kerä-tyn ATH-aineiston 20 vuotta täyt-täneitä suomalaisia edustavaan otokseen.  ATH:ta käytetään moneen tarkoi-tukseen, mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin: http://www.terveytemme.fi/ath/ vanhuspalvelulaki/   Lisää tietoa ja tuloksia: www.thl.fi/ath/ koulutusvuodet? 16tuntia10-15? 67-9? 10? 9%0 20 40 60 80 100                  Alueellinen terveys- ja hy-vinvointitutkimus (ATH):  Vuosina 2013–2014 tutkittava  150 000 suomalaisen otos muo-dostuu kahdeksasta noin kolmen kuukauden välein poimittavasta kansallisesti edustavasta osasta, joista kukin koostuu noin 19 000 tutkittavasta. Tämä jatkuva tie-donkeruu mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kansallisella ja alueta-solla.  Alueilla on mahdollisuus täydentää omia otoksiaan tar-peidensa mukaan.  ATH:ssa tutkitaan suomalaista aikuisväestöä 20 ikävuodesta ylöspäin. 75 vuotta täyttäneitä poimitaan otokseen kaksinkertai-nen osuus, jotta iäkkäistäkin saa-daan luotettavat tiedot.   Tämän julkaisun tulokset perustu-vat 2013 keväällä ja kesällä kerä-tyn ATH-aineiston 20 vuotta täyt-täneitä suomalaisia edustavaan otokseen.  ATH:ta käytetään moneen tarkoi-tukseen, mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin: http://www.terveytemme.fi/ath/ vanhuspalvelulaki/   Lisää tietoa ja tuloksia: www.thl.fi/ath/ Istuminen Runsas (? 7 tuntia) istuminen työssä oli yleisempää alle 55-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla (23 % vs. 14 %), mutta alle 55-vuotiaat ilmoittivat vähiten (9 %) runsasta istumista vapaa-ajalla. Miehet ja naiset istuivat työpäivän aikana suu-rin piirtein yhtä paljon, kun vapaa-ajan runsas istuminen oli miehillä jonkin verran naisia yleisempää. Runsas (? 7 tuntia) istuminen oli yleisintä 75 vuotta täyttäneillä (28 %).  Kun työssä ja vapaa-ajalla istumista tarkasteltiin kokonaisuutena, havaittiin, että runsas (? 10 tuntia) istuminen oli yleisintä alle 55-vuotiailla (28 %) ja vä-häisintä 75 vuotta täyttäneillä (11 %). Miehet istuivat jokin verran enemmän kuin naiset kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä, mikä osittain selittyy miesten runsaammalla vapaa-ajanistumisella. Runsas (? 10 tuntia) istuminen oli yleisempää korkeasti koulutetuilla (? 16 vuotta) kuin vähemmän koulutusta suorittaneilla (kuvio 1). Suurin osa tästä erosta aiheutui istumisesta työssä. Vapaa-ajalla istuminen oli runsainta vähän koulutetuilla. Vähintään 7 tuntia vapaa-ajallaan istui joka viides (21 %) enin-tään 9 vuotta opiskelleista, kun vastaava osuus vähintään 16 vuotta opiskelleil-la oli 9 %. Työllisyyttä ja muuta pääasiallista toimintaa tarkasteltaessa havait-tiin, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla (33 %) ja työttömillä (29 %) oli eni-ten vähintään 7 tunnin istumista vapaa-ajalla. Opiskelijoista 40 %, kokopäivä-työssä olevista kolmannes ja eläkeläisistä reilu kymmenesosa istui kaikkiaan vähintään 7 tuntia päivässä. Enintään tunnin päivässä istuvia oli eniten (34 %) perhevapaalla olevien joukossa ja vähiten (7 %) opiskelijoissa.  TUTI2014_5.indd   2 9.4.2014   8:12:29 Husu P, Tokola K, Suni J, Luoto R, Sievänen H, Mäki-Opas T, Vasankari T, Kaikkonen R  Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 —ATH-tutkimuksen tuloksia          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014           3                               Liikuntasuosituksen täyttävien osuus oli suurin (14 %) alle 55-vuotiailla ja pie-nin (2 %) 75 vuotta täyttäneillä. Alle 75-vuotiaat naiset täyttivät suosituksen hieman yleisemmin kuin miehet (13 % vs. 10 %), 75 vuotta täyttäneillä suosi-tuksen toteutuminen oli miehillä ja naisilla suurin piirtein yhtä harvinaista (3 % vs. 2 %). Kestävyysliikuntasuositus toteutui keskimäärin paremmin kuin lihas-kuntoliikuntasuositus. Liian vähän liikkuvia eli niitä, jotka eivät täyttäneet kes-tävyys- eivätkä lihaskuntoliikunnan suositusta, oli kaikkiaan yli puolet  vastaa-jista (56 %). Korkeammin koulutetut täyttivät liikuntasuosituksen sekä kestävyys- että li-haskuntoliikunnan osalta paremmin kuin vähemmän koulutetut. Koko suositus täyttyi kaikkiaan 16 %:lla vähintään 16 vuotta koulutusta suorittaneilla, kun vastaava osuus oli vajaa 4 % enintään 9 vuotta opiskelleilla (kuvio 2). Opiskeli-joista viidesosa täytti suosituksen, perhevapaalla olevista 14 % ja kokopäivä-työtä tekevistä 12 %. Heikoiten suositus täyttyi työkyvyttömyyseläkkeellä ole-villa (4 %).    Kuvio 2.  Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen koulutusryhmittäin (%).  Kun istumista ja terveysliikuntasuositusten toteutumista tarkasteltiin yhdessä, huomattiin, ettei työssä istuminen ollut yhteydessä suositusten toteutumi-seen. Suosituksen täyttäviä oli suurin piirtein yhtä paljon (11—14 %) sekä run-saasti että vähän istuvissa. Vapaa-ajan istuminen sen sijaan oli yhteydessä ter-veysliikuntasuosituksen toteutumiseen: Vähintään 7 tuntia vapaa-ajalla istuvis-ta vain 6 % täytti suosituksen, kun vastaava osuus enintään 2 tuntia istuvilla oli 16 %. Liikuntasuosituksen täyttävistä suurin osa (77 %) istui vapaa-ajallaan enintään 4 tuntia päivässä. Kun istumista tarkasteltiin kokonaisuutena, työssä istumisella oli vapaa-ajan istumista suurempi merkitys. Istumisen kokonais-määrästä riippumatta keskimäärin kymmenesosa vastaajista toteutti terveyslii-kuntasuosituksen (kuvio 3). Näistä suosituksen toteuttavista kolmasosa (33 %) istui kaikkiaan 4—6 tuntia päivässä ja lähes kolmasosa (29 %) istui 7—9 tuntia päivässä.  Raha-automaattiyhdistys (RAY) Raha-automaattiyhdistys (RAY) on merkittävin yksittäi-nen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa  2014 RAY:n voittovaroista myönnettiin avustuksia 308 milj. euroa 797 sosiaali- ja terveysalan järjestölle yh-teensä 1 676 eri kohteeseen.    RAY:ltä avustuksia voivat hakea yleishyödylliset yhtei-söt, järjestöt ja säätiöt, ter-veyden ja sosiaalisen hyvin-voinnin edistämiseen.  Yhtenä RAY:n lakisääteisenä tehtävänä on avustetun toi-minnan tuloksellisuuden ja laadun seuranta.   Tiedot järjestötoimintaan osallistuneiden ihmisten lukumääristä ja taustoista luovat perustan seurannalle ja ATH-tutkimusaineisto täy-dentää RAY:n omaa tiedonke-ruuta. koulutusvuodet? 16kumpikaan suosituksen osa 10-15ei toteudukestävyysliikunta toteutuulihaskuntoliikunta toteutuukoko suositus toteutuu? 9%0 20 40 60 80 100TUTI2014_5.indd   2 9.4.2014   8:12:29 Husu P, Tokola K, Suni J, Luoto R, Sievänen H, Mäki-Opas T, Vasankari T, Kaikkonen R  Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 —ATH-tutkimuksen tuloksia          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 5/2014           4                                  KIRJALLISUUTTA  Helakorpi S, Laitalainen E, Uutela A. Suo-malaisen aikuisväestön terveyskäyttäyty-minen ja terveys, kevät 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 7/2013. Helsinki, 2010. Katzmarzyk P. T, Church T. S, Craig C. L, Bouchard C. Sitting time and mortality from all causes, cardiovascular disease, and cancer. Med Sci Sports Exerc 2009;41:998-1005. Mork P.J. & Westgaad R.H. Back posture and low back muscle activity in female computer workers: A field study. Clin Biomech 2009;24:169-175. Physical activity guidelines for Americans. Be active, healthy and happy! 2008 U.S. Department of Health and Human Ser-vices, Rockville MA. Tornqvist E.W, Hagberg M, Haugman M, Hansson Risberg E, Toomings A. The influence of working conditions and indi-vidual factors on the incidence of neck and upper limb symptoms among professional computer users.  Int Arch Occup Environ Health 2009;82:689-702. Thorp A. A, Owen N, Neuhaus M, Dunstan D. W. Sedentary behaviors and subsequent health outcomes in adults a systematic review of longitudinal studies, 1996-2011. Am J Prev Med. 2011 Aug;41(2):207-15. Wilmot E.G,  Edwardson C.L, Achana F.A, Davies M., Gorely T, Gray L.J, Khunti K, Yates T, Biddle S.J.H. Sedentary time in adults and the associations with diabetes, cardiovascular disease and death: system-atic review and meta-analysis. Diabetologia 2012;55:2895-2905.            Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN(painettu) 978-952-302-200-3 ISBN(verkko) 978-952-302-201-0 ISSN 2323-5179 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-201-0  www.thl.fi/ath   Kuvio 3.  Terveysliikuntasuosituksen toteutuminen istumisen kokonaismää-rän mukaan (%).  Yhteenveto ja johtopäätökset Suomalaiset aikuiset istuivat runsaasti, varsinkin työajallaan. Erityisesti korke-asti koulutetut henkilöt ja kokopäivätyötä tekevät henkilöt istuivat runsaasti. Myös opiskelijat istuivat paljon. Vähemmän koulutetut henkilöt istuivat työ-ajallaan korkeasti koulutettuja vähemmän, mutta vapaa-ajan istuminen oli heillä puolestaan runsaampaa.  Terveysliikuntasuositus täyttyi väestössä heikosti, erityisesti matalasti koulute-tut ja iäkkäät vastaajat täyttivät suosituksen keskimääräistä heikommin. Vaikka korkeasti koulutetut vastaajat istuivat keskimäärin enemmän, he täyttivät lii-kuntasuosituksen keskimäärin paremmin kuin matalasti koulutetut. Istumisen kokonaisaika ei ollut yhteydessä terveysliikunnan toteutumiseen: vain noin 10 % vastaajista täytti suosituksen riippumatta siitä miten paljon istuivat. Runsas istuminen ja terveysliikuntasuosituksen mukaan liikkuminen eivät ole toisiaan poissulkevia elintapoja, kuten korkeasti koulutettujen kohdalla huo-mattiin. Runsas istuminen on itsenäinen, reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä riippumaton terveyden riskitekijä. Väestön terveyden edistämisessä olisikin tärkeää painottaa sekä istumisen vähentämistä että reippaan ja rasitta-van liikkumisen lisäämistä.  Erityisesti istumatyötä tekevien, korkeasti koulutet-tujen henkilöiden ja opiskelijoiden työaikaisen istumisen tauottaminen ja ko-konaisistumisen vähentäminen kaipaavat toimenpiteitä. Myös matalasti koulu-tettujen, iäkkäiden ja toisaalta työttömien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeää. Näissä ryhmissä erityisesti vapaa-ajan istumista tulisi vähentää ja korvata istumista liikkeellä.   Kokonaisistuminen, tuntia? 10kumpikaan suosituksen osa d4-9ei toteu ukestävyysliikunta toteutuulih k t liik t t t tas un o un a o eu uukoko suositus toteutuu? 30 20 40 60 80 100%TUTI2014_5.indd   1 9.4.2014   8:12:17

Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 - ATH-tutkimuksen tuloksia

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116070/URN_ISBN_978-952-302-201-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Istuminen ja terveysliikuntasuositusten toteutuminen suomalaisilla aikuisilla vuonna 2013 - ATH-tutkimuksen tuloksia

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari