This work addresses two central societal issues: food and learning. Personal experience and first-hand knowledge are becoming scarce amongst today’s children, which might affect their food-related behaviour and future decisions as consumers and policymakers. The incidence of learning difficulties has increased and an increased number of pupils require special education. At the same time, headlines are declaring an increase in young people’s ill-health and educational dropout.
In this work, I am studying how the learning environment affects learning of “the route of food”, both qualitatively and quantitatively. I explore the phenomenon from the views of environmental education as well as biology, not forgetting pupils’ personal learning preferences. An interdisciplinary angle is applied by using both pedagogical and biological research findings and theories for background. I have developed an educational model based on international, as well as my own findings on an optimal learning environment and the learning preferences of different pupils. The authentic learning environment of Farm Education, as a result, is based on environmental education theories, other educational thoughts and research results. Farm Education is in this work understood as the route of food from field to table. This work explains the background and definition of Farm Education, but also what learning in an authentic learning environment could be. As a research strategy, I have used experiential mixed methods with interventions. A total of 318 participants, including students from the countryside and cities, their teachers and farmers were included in the study.Mixed methods indicate in this work that I have used both qualitative and quantitative data collection and analysis methods, with the main intention of being as true as possible to the phenomenon studied. Data collection methods I have used are questionnaires, pre-, post- and delayed learning tests, interviews and subject-produced drawings for data collection and for analysing methods inductive content analysis, visual content analysis and statistical analysis with SPSS.
Results show that learning in the authentic environment of the studied phenomenon is effective and supports equally academic achievers ranging from low to high ability. Pupils experienced learning as effortless and appreciated that they could study the phenomenon to be learnt comprehensively, firsthand and in different ways, compared to learning in a classroom. The delayed learning test was carried out five months after the interventions. It revealed that low academic achievers that learnt in an authentic learning environment gained significantly higher grades than high academic achievers that had learnt in classroom settings. Pupils in the 5th and 6th grade of primary school had several misconceptions regarding farms, farming and farmers, even though they had studied the theme in school in 4th grade. The effect of media on pupils’ conceptions could be seen in the results. An educational farm visit decreased effectively such irrational elements. When comparing experiences of educational farm visits between pupils from the countryside and cities, there were no notable differences. Based on this sample, the educational models that have been developed in this work can be seen as effective and motivating ways of learning.
In conclusion, the use of Farm Education as an authentic learning environment strengthens pupils’ understanding and learning of “the route of food” and enables responsible and healthy consumer behaviour. Farm Education may also decrease learning difficulties and increase wellbeing in school, and by this prevent educational dropout. This will need further research on a larger sample and additional research on how emotions and cognitive features are connected.
Tämä työ pureutuu kahteen yhteiskunnallisesti keskeiseen kysymykseen: ruokaan ja oppimiseen. Yhä harvemmalla lapsella on omakohtaista tietoa ja kokemusta ruoan reitistä, mikä voi vuorostaan vaikuttaa omakohtaiseen ruokakäyttäytymiseen kuin myös tulevaisuuden päätöksentekoon ruokaan liittyen. Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet peruskoulussa ja yhä suurempi määrä oppilaita on tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Samaan aikaan lisääntyy huoli nuorten heikentyvästä terveydestä ja syrjäytymisestä.
Tässä työssä tarkastelen miten oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen ruoan reitistä, niin laadullisesti kuin määrällisesti. Tarkastelen aihetta niin ympäristökasvatuksen kuin biologian näkökulmista, unohtamatta oppilaan henkilökohtaisia oppimismieltymyksiä. Olen käyttänyt soveltavaa tutkimusotetta hyödyntämällä niin kasvatustieteellistä kuin biologista teoriataustaa. Työssäni olen kehittänyt opetusmallin perustuen kansainvälisiin sekä oman tutkimukseni tuloksiin optimaalisesta oppimisympäristöstä, joka tukee opittavaa aihetta, oppimisprosessia kuin myös erilaisten oppilaiden oppimismielty-myksiä. Tuloksena on määritelmä miten ruoan reitti osana opetusta kytkeytyy eri teoriataustoihin ja tutkimuksiin. Tälle määritelmälle käytetään tässä työssä nimikettä Ruokakasvatus (Farm Education). Ruokakasvatus tarkoittaa tässä työssä oppimista ruoan reitistä sen autenttisessa oppimisympäristössä, maatilalla, ja pohjautuu ympäristökasvatukseen sekä kasvatustieteen näkemyksiin ja tutkimuksiin eri tieteen aloilta. Ruokakasvatus (Farm Education) ymmärretään tässä työssä menetelmänä, joka käsittää oppimisympäristön, ympäristön tekijät ja käytännön aktiviteetit mahdollistaen relaation oppijan ja opitun välille. Työssä selvitetään ruokakasvatuksen (Farm Education) oppimisympäristön tausta ja määritelmä kuin myös millaista oppiminen kyseisessä oppimisympäristössä voi olla. Työssäni olen hyödyntänyt kokeellista monimenetelmäistä (mixed methods) tutkimusstrategiaa, jossa olen hyödyntänyt interventioita. Interventioihin on osallistunut 318 oppilasta, maaseudulta ja kaupungeista, sekä heidän opettajiaan ja maatilayrittäjiä. Monimenetelmäisyys (mixed methods) tarkoittaa tässä työssä sitä, että olen hyödyntänyt laadullisia ja määrällisiä aineistonkeruumenetelmiä sekä analysointimenetelmiä, jotka parhaimmalla tavalla luovat ymmärrystä tutkimuskysymyksilleni. Aineistonkeruumenetelminä olen käyttänyt kyselyitä, ennakko-, jälki- ja viivästettyä koetta, haastatteluja ja piirustuksia. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt induktiivista sisällönanalysointia, visuaalista sisällönanalysointia ja tilastollista analysointia (SPSS ohjelmistoa).
Tuloksista voi todeta, että oppiminen opetettavan ilmiön autenttisessa ympäristössä, on tuloksellista ja se tukee niin heikkojen kuin lahjakkaiden oppilaiden oppimista. Oppilaiden mielestä oppiminen oli vaivattomampaa autenttisessa oppimisympäristössä ja he arvostivat sitä, että opittavaa aihetta pystyi tarkastelemaan kokonaisuutena, omakohtaisesti ja monella eri tavalla, verrattuna luokkahuoneessa oppimiseen. Viivästynyt koe toteutettiin viisi kuukautta interventioiden jälkeen. Kyseisessä kokeessa autenttisessa oppimisympäristössä opiskelleiden heikkojen oppilaiden tietotaso, oli huomattavasti korkeampi kuin niiden kiitettävien oppilaiden, jotka olivat oppineet samasta ilmiöstä luokkahuoneessa. Alakoulun 5- ja 6- luokkalaisilla on monia virheellisiä käsityksiä maatiloista, maataloudesta ja maatilayrittäjyydestä, vaikka he ovat opiskelleet aihetta koulussa. Etenkin median vaikutuksen pystyi huomaamaan tuloksissa. Maatilavierailu muokkasi virheellisiä käsityksiä huomattavasti realistisemmiksi. Kun verrataan kaupunkilaisia ja maaseudun oppilaita, ryhmien kokemukset oppimisesta maatilalla eivät eroa toisistaan. Työssä kehitetyt mallit on työstetty opetussuunnitelman mukaisiksi ja todistettu tällä otannalla tuloksellisiksi ja motivoivaksi opetusmenetelmäksi.
Ruokakasvatus (Farm Education) menetelmän hyödyntäminen opetuksessa vahvistaa lasten ja nuorten ymmärrystä ja oppimista ruoan reitistä ja mahdollistaa näin vastuullisen ja terveellisen kulutuskäyttäytymisen. Ruokakasvatus (Farm Education) menetelmä voi myös vähentää oppimisongelmia ja lisätä kouluviihtyvyyttä ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Tämä vaatii nykyistä laajempaa tutkimusaineistoa sekä syventävää tutkimusta tunteiden ja oppimisen linkitykseen.
Detta arbete fokuserar på två samhälleligt centrala frågor: mat och lärande. Allt fler barn saknar personlig erfarenhet och förstahands kunskap om matens rutt, vilket kan påverka konsumtionsbeteende och beslutsfattning angående matrelaterade frågor. Inlärningssvårigheter har ökat i grundskolan och allt fler elever är tvungna att delta i specialundervisning. Samtidigt ökar oron för ungas ohälsa och marginalisering.
I detta arbete granskar jag både kvalitativt och kvantitativt hur läromiljön påverkar lärandet av temat matens rutt. Jag betraktar frågan ur både miljöpedagogikens och ur en biologisk synvinkel, utan att glömma elevernas personliga läropreferenser. Jag har utnyttjat en tillämpad forskningsstrategi genom att utnyttja bakgrundsfakta och –teorier från pedagogiken och biologisk forskning. I mitt arbete har jag utvecklat undervisningsmodeller baserade på internationell forskning, samt mina egna resultat, för en optimal läromiljö. Läromiljön ska stöda det valda undervisningstemat och olika elevers läroprocesser och –preferenser. Resultatet av detta är Matfostran (Farm Education), i en autentisk läromiljö, som baserar sig på miljöpedagogiken och andra pedagogiska teorier, synvinklar och forskning. Matfostran (Farm Education) beskrivs i detta arbete av teorier och forskning relaterat till lärande av matens rutt från jord till bord. I arbetet klargörs och definieras Matfostran (Farm Education) och dess funktion som läromiljö, dess bakgrund, samt hur eleverna upplever lärandet där. Jag har utnyttjat en experimentell mixed methods forskningsstrategi med interventioner. I interventionerna deltog 318 elever från landsbygd och städer, samt deras lärare och lantbruksföretagare. Mixed methods betyder i detta arbete att jag har utnyttjat både kvalitativa och kvantitativa datainsamlingsmetoder samt analysmetoder, med målsättningen att vara så trogen som möjligt till egenskaperna av fenomenet som undersöks. Jag har använt mig av frågeformulär, för-, efter och försenad studie, intervjuer och teckningar. I analyseringen av materialet har jag använt mig av induktiv innehållsanalys, visuell innehållsanalys och statistikprogrammet SPSS.
Om resultaten kan jag konstatera att lärande i en autentisk miljö är effektivt och stöder både svaga och starka elevers lärande. Eleverna anser att lärande kräver mindre ansträngning och de värdesatte att de kunde granska undervisningens tema själva, ur ett helhetsperspektiv, och på många olika sätt jämfört med lärandet i klassrummet. Den försenade studien gjordes fem månader efter interventionerna. Denna studie påvisade att svaga elever, som hade studerat i en autentisk lärmiljö, hade signifikant högre kunskapsnivå, än de starka elever som endast hade studerat samma fenomen i klassrummet. Eleverna i årskurs 5 och 6 hade flera felaktiga uppfattningar angående lantgårdar, lantbruk och lantbrukare, fast de hade studerat temat i skolan. Speciellt kunde man se medias inverkan på resultatet. Ett lantgårdsbesök rättade signifikant till dessa missupp-fattningar. Vid jämförelse av urbana och rurala elever, kunde man inte se någon större skillnad mellan elevernas erfarenheter av lärande i lantgårdsmiljö. De utvecklade modellerna har utarbetats enligt läroplanen och med detta sampel påvisats vara effektiva och en motiverande undervisningsmetod.
Slutligen, utnyttjandet av Matfostran (Farm Education) som metod stärker barns och ungas förståelse för och lärande om matens rutt och möjliggör på så vis ett ansvarsfullt och hälsosamt konsumtionsbeteende. Matfostran (Farm Education) metoden kan möjligen även minska inlärningssvårigheter och öka skoltrivseln, och på detta sätt förebygga marginaliseringen. Detta kräver dock ett större elevsampel, samt även fortsatt forskning om kopplingen mellan känslor och lärande.2017Diss. : University of Oulu, 201
