Tämän ravitsemuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli aktivoida lapsiperheitä syömään ravitsemussuositusten mukaisesti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin. Tarkoituksena oli luoda teoreettinen pohja ja käytännön ideoita aktivoivan ravitsemusoppaan toteuttamista varten.
Opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden toteutimme lokakuussa 2016 osana Viisi per päivä -terveyskampanjaa. Griffith University ja tohtoriopiskelija Ville Lahtinen vastasivat Viisi per päivä -hankkeesta. Toiminnallisten interventiopäivien yhteydessä keskustelimme lasten kanssa pyrkien selvittämään tiedon tarvetta ja hyvinvointiosaamisen tasoa. Ohjaamiimme interventiopäiviin osallistui yhteensä noin 430 lasta, joista noin 150 lapsen kanssa kävimme keskusteluja. Näiden kokemuksien lisäksi syvensimme kohderyhmätuntemustamme monimuotoisella tiedonhaulla ja empiirisen kokemuksen kartuttamisella erilaisten toiminnallisten keinojen avulla.
Keskusteluissa nousi esille puutteita lasten ja lapsiperheiden kasvisten käytön määrässä ja tiedollisessa osaamisessa. Näiden kokemusten pohjalta ideamme kehittämistyöhön muovautui ja muodostimme aktivoivan ravitsemusoppaan suunnitelman.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää näyttöön perustuvaa hyvinvointioppimista ja terveyttä edistävää materiaalia luotaessa. Tulemme toteuttamaan opinnäytetyössämme suunnitellun ravitsemuksellisen verkko-oppaan opintoihimme kuuluvana innovaatioprojektina.The purpose of this practice-based thesis was to design a practical method that would activate families with children aged from 6 to 12 to eat vegetables, fruits and berries according to the national dietary recommendations. To achieve the purpose, we created theoretical framework and a plan for implementing an activating nutritional guide.
The practical part of our thesis was carried out in October 2016 as a part of Viisi per päivä project led by PhD student Ville Lahtinen from Griffith University. During the intervention days, we talked with the children trying to figure out the need for nutritional information and the level of wellbeing knowledge. There were approximately 430 children taking part on those intervention days, and we talked with about 150 children. We expanded our knowledge of the focus group and issue at hand by gathering study reports and empiric data.
The conversations with the children brought up lack of nutritional knowledge amongst the focus group as well as lack of skills needed for healthy eating. Based on these experiences we formed the idea for our thesis and we started to design the structure and content for the nutritional guide.
The results of this thesis can be used to create an evidence based nutritional guide that promotes health and learning for wellbeing. We will implement the nutritional online guide designed in the thesis as a part of our upcoming studies
