Jarmo Saarti

Pirjo Tuomi

Informaatiotutkimus

Directory of Open Access Journals

LYHYT KATSAUSKirjastot ovat olleet keskeinen tekijä kulttuurisen julkisen tilan rakentu-misessa. Kirjaston toiminnan tarkoi-tus ja siihen liittyvät puhetavat ja niiden (kulttuuri)poliittiset määritykset ovat muuttuneet historian kuluessa. Erityisesti tä-män voi huomata tarkasteltaessa kirjastolaitos-ta kulttuurisena, symbolisena tai intellektuaali-sena paikkana. Lisäksi kirjasto julkisena ja yksityisenä tilana on saanut omat määrittelyn-sä eri aikakausina kulttuuri- ja yhteiskuntapo-liittisten tavoitteiden kautta. Tässä määrittävänä tekijöinä ovat olleet mm. kansalaiset, poliittiset päättäjät ja yhteiskunnan rakenteet. (esim. Buschman & Leckie 2007, 3.) Kirjasto voidaan nähdä myös habermasilaisessa mielessä julki-sena tilana, joka ylläpitää ja edistää rationaalis-ta keskustelua (Habermas 2004). Tämä tapahtuu organisoitujen kokoelmien kautta pääsynä ra-joittamattomaan informaatioon, tietoon sekä kulttuuriseen perintöön ja sivistykseen. Kaikki tämä tapahtuu myös ja erityisesti kaikille avoi-messa julkisessa tilassa. (esim. Buschman & Lec-kie 2007, 18; Vestheim 1997, 116–117.)Yleisen kirjaston roolin määrittymisessä se-kä sen historiassa, nykyisyydessä että kirjasto-laitoksen tulevaisuudessa voidaan nähdä olevan kolme keskeistä tekijää: (esim. Buschman & Lec-kie 2007):- Yleinen kirjastolaitos kuuluu institutionaa-lisilla, yhteiskunnallisilla ja historiallisilla sidok-sillaan kulttuurin alueeseen.- Yleisen kirjastolaitoksen asema ja rooli ovat riippuvaisia yhteiskunta- ja kulttuuripoliittisis-ta toimenpiteistä ja ilmapiiristä.- Yleisen kirjastolaitoksen keskeisin funktio yhteiskunnassa on edustaa demokraattista, ta-sa-arvoista ja vapaata pääsyä tietoon ja kulttuu-riin sen ei-kaupallisessa, kulttuuris-sivistyksel-lisessä mielessä. Yleisen kirjastolaitoksen sidos kaunokirjalliseen järjestelmään voidaan nähdä historian ja käyttäjän näkökulmasta edelleen jatkuvana. Viime vuosikymmenien yhteiskuntapoliitti-set muutospaineet ovat pakottaneet Suomessa-kin kulttuurilaitokset tekemään uusia strategisia suuntauksia toiminnoilleen. Tämä näkyy myös siinä, että kirjastolaitokseen liittyvää lainsää-däntöä on uudistettu ja ollaan edelleen uudis-tamassa. Näyttäisi siltä, että yhteiskuntapoliit-tinen ilmapiiri suosii parhaillaan hyvinvointi-valtion purkamista ja siten vaatimukset muun Pirjo Tuomi & Jarmo SaartiYleinen kirjastolaitos Suomessa: instituutio ja sen tulevaisuuskuvatPirjo Tuomi, ptuomi09@gmail.com; Jarmo Saarti, orcid.org/0000-0001-6565-0969,Itä-Suomen yliopiston kirjasto, jarmo.saarti@uef.fi81 Tuomi & Saarti: Yleinen kirjastolaitos... Informaatiotutkimus 35 (3), 2016muassa kulttuurilaitosten yritysmäisestä johta-misesta ovat näkyneet kirjastojenkin toiminnas-sa ja strategioissa. Kehitys alkoi jo paljon aiemmin. Erityisesti 1990-luvun lamavuosina tämä näkyi puhetavas-sa ikävästä ja kulttuurisidonnaisesta ”romaani-lainaamo”-imagosta ja sitoutumisena moder-nimpaan tietoyhteiskunta-ajatteluun (esim. OPM:n Kirjastopoliittinen ohjelma 2001–2004; OPM:n Kirjastostrategia 2010). Kirjastojen sisäisessä diskurssissa 2010-luvul-la keskeistä on ollut puhe kirjastosta ”ihmisten ja ideoiden kohtaamispaikkana” (Yleisten kir-jastojen neuvoston strategia 2011–2016). Esi-tyksessä analysoimme muutoskehitystä Suomes-sa, siinä käytettyä retoriikkaa ja sen merkitystä sekä julkiselle tilalle että myös kirjallisuuden ja muun taiteen kulttuuriselle järjestelmälle.LähteetBuschman, John & Leckie, Gloria J. (ed.) 2007. The Library as Place. History, Community, and Cultu-re. London: Libraries Unlimited.Habermas, Jürgen 2004. Julkisuuden rakennemuu-tos: tutkimus yhdestä kansalaisyhteiskunnan kate-goriasta. Suomentanut Veikko Pietilä. Tampere: Vastapaino.OPM 2001. Kirjastopoliittinen ohjelma 2001–2004: Työryhmän muistio. Kulttuuri-, liikunta- ja nuori-sopolitiikan osaston julkaisusarja; 2/2001. Helsin-ki: Opetusministeriö.  OPM 2003. Kirjastostrategia 2010. Tiedon ja kulttuu-rin saatavuuden politiikka. Opetusministeriön jul-kaisuja, 2003:1. Helsinki: OpetusministeriöVestheim, Geir 1997. Libraries as agents of the pub-lic sphere: Pragmatism contra social responsibili-ty. In Nordic Yearbook of Library, Information and Documentation Research, 115-124. Yleisten kirjastojen neuvoston strategia 2011–2016. http://www.kirjastot.fi/sites/default/files/con-tent/Ykn-strategia-kirjastoversio-fin.pdf

Yleinen kirjastolaitos Suomessa: instituutio ja sen tulevaisuuskuvat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Directory of Open Access Journals

Journal.fi