Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkittua tietoa luonnon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tavoitteena oli tuottaa kirjallisuuskatsaus pohjautuen tähän tutkittuun tietoon luonnon vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin. Toimeksiantajana toimi Lohjan kaupunki. Tämä opinnäytetyö oli osa Lohjalle valmistunutta luontopolkuhanketta, joka valmistui Lohjan Liessaareen vuonna 2016.
Opinnäytetyössä oli kaksi tutkimuskysymystä, jotka muotoiltiin seuraavasti: Minkälaiset tekijät luonnossa edistävät ihmisen hyvinvointia? Minkälaiset tekijät luonnossa estävät ihmisen hyvinvointia? Teoreettinen viitekehys koostui kirjallisuuskatsauksen teoriasta sekä opinnäytetyöhön liittyneistä keskeisistä käsitteistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukseen etsittiin erilaisten sisäänotto- ja poisjättökriteerien avulla aineistoa ja saatiin yhteensä 10 analysoitavaa tutkimusta. Tutkittava aineisto analysoitiin käyttäen kuvailevaa luokittelua. Aluksi aineisto jaettiin tutkimuskysymysten kautta edistäviin ja estäviin tekijöihin, ja tämän jälkeen aineisto ryhmiteltiin käsitteisiin ja niitä vastaaviin alatekijöihin.
Katsauksen perusteella luonnolla on hyvinvointia lisääviä tekijöitä, ja sen nähdään edistävän ihmisen mielialaa, ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna se parantaa ihmisen hyvinvointia. Luontokokemukset lisäävät positiivisia ja poistavat negatiivisia tuntemuksia. Luonnossa tai viheralueissa ihminen arvostaa erityisesti rauhaa, hiljaisuutta tai niiden arkeen tuomaa vaihtelua. Metsä tai luontoalue on monen ihmisen mielipaikka, ja luonnon läheisyyden nähdään vaikuttavan asuinpaikan valintaan, koska luonto- tai viheralue asuinpaikan läheisyydessä on esimerkiksi yhteydessä lasten kokemaan terveyteen. Lisäksi esteettömyyden koettiin lisäävän ikäihmisten ulkona liikkumisen mahdollisuuksia sekä parantavan heidän yhteyttään luontoon. Estäviä tekijöitä luonnon tarjoamalle hyvinvoinnille toi muuttoliike, koska ihmiset muuttavat kasvukeskuksiin ja on yhä vaikeampaa saada luonnosta toivottavia hyvinvointivaikutuksia. Lisäksi rajoittavana tekijänä koettiin pelot, joita oli esimerkiksi metsään menon pelko ja ikäihmisillä kaatumisen tai ryöstetyksi tulemisen pelko. Lähiviheralueiden ei koettu vastaavan tarpeeseen tilasta tai vapaudesta, ja kaupungissa asuvat kertoivat hakevansa ulkopuolisia luontokokemuksia useammin kesällä kuin talvella.The purpose of the present thesis is to survey researched information on how nature affects people’s well-being through a literature review. The aim is to create a literature review based on this researched information on nature’s effect on people’s well-being. The thesis was assigned by the City of Lohja, and was a part of a nature trail project that was finished in Liessaari, Lohja, in 2016.
The thesis has two research questions: What are the factors in nature that promote people’s well-being? What are the factors in nature that hinder people’s well-being? The theoretical framework consists of the theory from the literature review and the key concepts related to the thesis. The research method adopted is an integrated literature review. The data for the literature review consists of ten sources, selected using various inclusion and exclusion criteria. The data was analyzed using descriptive classification. The data was first divided into promoting and hindering factors, and then further categorized into concepts and their subcategories.
Based on the review, nature can promote people’s well-being and it enhances people’s mood and improves their well-being in the long run. Nature experiences increase positive and remove negative feelings. People value especially the peace and quiet in nature areas and greeneries, or the variation they offer to everyday life. A forest or a nature area is the favorite place for many people, and the proximity of nature affects the choice of residential area, as a nature area or a greenery nearby correlates with children’s self-rated health. Accessibility was also seen to increase the elderly people’s possibilities for outdoor activities and to improve their relationship with nature. Migration limits the possibilities to get well-being from nature as people move to growth centers, making it more and more difficult to get the desirable health outcomes from nature. Another limiting factor was fear; the fear of going into the forest or, with the elderly, the fear of falling over or getting robbed. Neighboring green areas were not found to offer enough space or freedom, and city dwellers reported looking for outside nature experiences more often in the summer than in the winter
