Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemista hyvinvointiteknologian avulla. Tavoitteena oli selvittää, miten kotihoidon henkilökunta hyödyntää hyvinvointiteknologiaa työssään. Tavoitteeseen pyrimme vastaamaan seuraavien kysymysten avulla: miten kotihoidon henkilökunta suhtautuu hyvinvointiteknologiaan, millaista hyvinvointiteknologiaa kotihoidon henkilökunta hyödyntää asiakkaiden hoidossa sekä kuinka suunnitelmallista hyvinvointiteknologian käyttö on. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kotihoidon, ikääntymisen ja hyvinvointiteknologian käsitteiden alle. Teoreettinen viitekehys painottui aiheen mukaisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Opinnäytetyömme edusti kartoittavaa ja kuvailevaa tutkimusta, sillä keskityimme kuvaamaan kotihoidon nykytilannetta hyvinvointiteknologian suhteen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Toteutimme kyselyn Helsingin kaupungin Koillisessa kotihoidon toimipisteessä, Kuusikossa. Saatu aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 23- ja Excel-ohjelmien avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan hyvinvointiteknologiaan suhtaudutaan kotihoidossa positiivisesti ja vastaajat uskovat ikääntyneiden voivan asua kotonaan pidempään hyvinvointiteknologian turvin. Hyvinvointiteknologian käyttäminen osoittautui nuorimpien vastaajien lisäksi myös vanhimmille vastaajille helpoimmaksi. Hyvinvointiteknologian hankkiminen koettiin vaikeammaksi, kuin sen käyttäminen. Pieni osa kotihoidon työntekijöistä koki, ettei ole saanut riittävää koulutusta hyvinvointiteknologian käyttöön. Opinnäytetyön kyselyn kautta ilmeni, että tarjolla on paljon hyvinvointiteknologian tuotteita, joita ei juurikaan kotihoidossa hyödynnetä. Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihoidossa hyödynnetään yleisimmin hyvinvointiteknologian tuotteista turva- ja matkapuhelimia. Hyvinvointiteknologian tuomaa hyötyä kotihoidon asiakkaiden arjessa arvioidaan asiakkaan tilanteen ja palveluntarpeen näkökulmasta yksilöllisesti.
Kehittämisehdotuksina opinnäytetyön tulosten perusteella ehdotamme oppaan laatimista hyvinvointiteknologian hankintaa varten. Opas sisältäisi tietoa tarjolla olevasta hyvinvointiteknologiasta ja tuotteiden hankinnasta. Myös yhteistyön tiivistäminen tuotevalmistajien kanssa tarjoaisi kotihoidon työntekijöille lisää tietoa hyvinvointiteknologian tuotteista.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme kotihoidon asiakkaiden mielipiteiden kartoittamista hyvinvointiteknologiaan liittyen. Jatkotutkimuksen tuloksia voisi verrata opinnäytetyömme tuloksiin, jolloin jatkotutkimuksesta ilmenisi, ovatko asiakkaiden mielipiteet yhdenmukaisia kotihoidon henkilökunnan kanssa.The purpose of this Bachelor’s thesis was to survey the home coping assistance of the elderly by means of wellness technology. The purpose was to clarify how the staff of the homecare utilizes wellness technology in their work. We tried to pursue our objective by using the following questions: how does the staff of the homecare relate to wellness technology, what kind of wellness technology the staff of the homecare utilizes in nurturing the clients, and how systematical wellness technology usage is. A cooperation partner for this thesis was the department of social services and health care of the city of Helsinki.
The theoretical frame of reference of this thesis formed under the concepts of homecare, ageing and wellness technology. The frame of reference, in accordance with the topic, focused on literature and studies of wellness technology. Our thesis represented a surveying and descriptive study, as we focused on describing homecare's current situation regarding wellness technology.
The thesis material was obtained by semi-structured questionnaire. We implemented the questionnaire in the north-east homecare office of the city of Helsinki at Kuusikko. The obtained material was analysed by using IBM SPSS Statistics 22 and Excel software. According to the thesis results the attitude to wellness technology is positive and the people who answered the questionnaire believe that using wellness technology enables elderly people to live longer in their homes. Using wellness technology was the easiest not only to the youngest questionnaire answerers but also to the oldest ones. Acquiring the wellness technology was experienced as more difficult than using it. A small portion of homecare employees answered they had not received proper training for using wellness technology. The thesis questionnaire indicated that there are a lot of wellness technology products available that homecare is not really utilizing. The thesis results showed that the most common wellness technology products in use were emergency phones and mobile phones. The benefits of wellness technology in everyday life of the homecare clients are evaluated individually, depending on the client’s circumstances and the need for service.
On the basis of the thesis results we suggest creating a guide about how to acquire the wellness technology. The guide would contain info about available wellness technology and where to obtain it. Also, increasing the cooperation with product manufacturers would provide more information about the available wellness technology products for the homecare employees.
As a further research topic we suggest surveying the homecare clients’ opinions about wellness technology. Further research results could be compared to our thesis results, and the results would tell us if the clients’ opinions are shared with the homecare employees
