Hero, Matti

Strandberg, Timo

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

pääkirjoitus | tiede”Banting ja Best löysivät insuliinin matkallaan Langerhansin saarille”, muotoili toimittaja ai­kansa lääketieteellistä jymyuutista. Insuliinin­puutoksesta johtuva diabetes oli usein lapsia ja nuoria ihmisiä tappava tauti, ja insuliinin mer­kityksen selvittäminen johti pian potilaita pelas­tavaan hoitoon.Tieteellistä dramatiikkaakaan ei puuttunut. Monipolvista historiaa on käyty läpi äskettäin (1). Kaksi tutkijaa, Frederick Banting ja John Macleod, saivat insuliinin löytämisestä Nobelin palkinnon vuonna 1923, mutta kumpikin jakoi palkintonsa vielä projektissa tärkeille Charles Bestille ja James Collipille. Sittemmin insu­liiniin on epäsuorasti liittynyt kaksi muutakin Nobelin palkintoa: Frederick Sangerille vuonna 1958 proteiinirakenteen selvittämisestä ja vuon­na 1977 Rosalyn Yalowille radioimmuunimääri­tyksen kehittämisestä.Insuliinin käyttöön terapiassa liittyvä teknolo­gia on 100 vuodessa kehittynyt huimasti. Diabe­tespotilas ei enää elä insuliiniannosten mu­kaan, vaan hoito taipuu yhä joustavammin ja kätevämmin päivittäisen elämän kulkuun. Glu­koosisensorien ja niiden määräämän annoste­lun myötä ollaan jo lähellä keinohaimaa (Tuo­maala ym. s. 2408–13). Uusien insuliinivalmis­teiden kehittely on vähentänyt toisaalta hypo­glykemian, toisaalta painonnousun riskiä (2). Painonnousu on yleistyvä ongelma myös tyypin 1 diabeteksessa. Muita annostelumuotoja kuin piikitystä on tutkittu kiivaasti, mutta suurta lä­pimurtoa ei ole tapahtunut. Neulan koko on to­ki pienentynyt.Insuliinillakin on silti kahdet kasvot. Se ei ole vain insuliininpuutoksessa käytettävä lääkeaine, vaan moniulotteinen ja ­vaikutuksinen elimis­tön hormoni, jonka liiallinenkin pitoisuus voi olla haitallista (Niskanen, s. 2391–96). Suoma­laistutkijat ja suomalaiset aineistot olivat eturin­tamassa selvittämässä hyperinsulinemiaan liit­tyviä haittoja 1970­luvulla (3). Heikentynyttä in­suliiniherkkyyttä ja insuliiniresistenssiä on sit­temmin tutkittu paljon, liittyväthän ne kiinteästi lihavuusepidemiaan ja tyypin 2 diabetekseen. Koska niihin yleensä liittyy myös verenpaine­tauti ja dyslipidemia – sekä muita sairauksia – hyperinsulinemian itsenäinen merkitys valti­motautien syynä on yhä epäselvä. Myös hyper­insulinemian ja syövän mahdollinen yhteys on aiheuttanut paljon väittelyä.Insuliinin vaikutuksia pohdittaessa on kui­tenkin syytä pitää erillään terapeuttinen, ekso­geeninen insuliinihoito ja elimistön häiriötilas­ta johtuva liiallinen endogeeninen insuliinineri­tys siihen mahdollisesti liittyvine haittoineen. Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on välttämätön perushoito. Myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa insuliini­hoidolla on edelleen paikkansa (4,5,6). Sen tar­vetta ovat kuitenkin vähentämässä uudet lääke­ryhmät, kuten GLP­1­agonistit ja SGLT2­estäjät, joilla on myös painoa ja valtimotautiriskiä vä­hentävää vaikutusta (5). Uusille farmakologisil­le innovaatioille on tilausta vastedeskin, koska joka yhdennentoista ihmisen maailmassa on ar­vioitu sairastavan diabetesta (7).Vuonna 2021 insuliinin voi katsoa olevan hy­vin toimintakykyinen ja pirteä 100­vuotias. Vaikka ulkoiset muodot ovat muuttuneet, ei insu liinille ole näköpiirissä korvaajaa hengen­pelastajana tyypin 1 diabeteksessa. Insuliinin­kin saatavuudessa on globaalia epätasa­arvoa, vaikka keksijät eivät kehittämäänsä valmistus­menetelmää patentoineetkaan: ”Insulin does not belong to me, it belongs to the world” (8). ●100-vuotiaan insuliinin kahdet kasvotUusille farmakologisille innovaatioille on tilausta.Timo STrandbergLKT, geriatrian professoriHelsingin yliopisto, Oulun yliopisto, Hus Sisätaudit ja kuntoutusLääkärilehden lääkäritoimituksen jäsenKirjalliSuuTTa 1 Lehtovirta M. Jännitysnäytelmä laboratoriossa. Diabetes ja lääkäri 2021;50:22–7. www.diabetes.fi/aineistoja2 Van der Schueren B, Ellis D,  Faradji RN, Al-Ozairi E, Rosen J, Mathieu C. Obesity in people living with type 1 diabetes. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9: https://doi.org/10.1016/ S2213-8587(21)00246-13 Pyörälä K. Relationship of glucose tolerance and plasma insulin to the incidence of coronary heart disease: results from two population studies in Finland. Diabetes Care 1979;2:131–41.4 Yki-Järvinen H. Combination therapies with insulin in type 2 diabetes. Diabetes Care 2001;24:758–67.5 Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2018. www.kaypahoito.fi6 Ojala O, Aarnio E, Tirkkonen H ym. Insuliinihoidon aloittamisen ajankohta ja perusteet tyypin 2 diabetekseen sairastuneilla. Suom Lääkäril 2021;76:48–53.7 International Diabetes  Federation Atlas, 9th ed.  Brussels, Belgium; 2019.  https://www.diabeteatlas.org8 Editorial. Insulin for all: a hope yet to be realised. Lancet Diabetes Endocrinol 2021;9:639.SidonnaiSuudeTTimo Strandberg: Konsultointipalkkiot (mm. Amgen, Boehringer-Ingelheim, MSD, Novartis, Orion, Pfizer), tutkimusyhteistyö (Amgen, MSD, Pfizer, Novo Nordisk, IMI, Suomen Akatemia, Kela), palkkiot osallistumi-sesta tutkimuksen toteutukseen (Oxford University), tekijänpalkkiot (WSOY, Duodecim, Suomen Lääkärilehti), osakkeet ja optiot (Orion), matka-, majoitus- ja kokouskulut (European Geriatric Medicine Society). Dyslipidemian Käypä hoito -suositusryhmän puheen johtaja, Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositusryhmän jäsen.Matti Hero: Konsultointi- ja luentopalkkiot (Ipsen, Sandoz, Kyowa Kirin, Blueprint Genetics).teemaInsuliinimaTTi Herodosentti, lastentautien erikoislääkäriHelsingin yliopistollinen sairaalaLääkärilehden lääkäritoimituksen jäsen2367LääkäriLehti 42/2021 vsk 76

100-vuotiaan insuliinin kahdet kasvot

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/338440/1/duo16472.pdf

100-vuotiaan insuliinin kahdet kasvot

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto