Kirja-arvostelu. Arvosteltu teos: Stalin: diktaattorin uusi elämäkerta / Oleg V. Hlevnjuk. - Helsinki : Otava, 2019. 465 s. ISBN 978-951-1-34795-8.Non peer reviewe

Saarela, Tauno

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Tammikon mukaan äärivasemmistolaisten toiminta on vähentynyt sitten 1990-luvun. Anarkistinen toiminta ja eläinaktivismi saa-vat tosin ajoittain väkivaltaisia muotoja. Kyse on lähinnä vahingonteoista, jotka saattavat aiheuttaa vaaratilanteita myös ihmisille. Esi-merkkinä mainitaan Eläinten vapautusrinta-man vuonna 2016 tekemä isku linja-autoyh-tiö Pohjolan Matkan varikolle, jossa poltettiin viisi bussia. Antifasistit ovat puolestaan olleet valmiita käyttämään fyysistä väkivaltaa eri-tyisesti äärioikeistolaisia vastaan. Tekijä kat-soo, että myös #metoo -liikkeessä on äärim - mäisiä puolia, jotka saattavat joissain tapauk-sissa heijastua väkivaltaan ja vainoamiseen.Poliittinen väkivalta on monimutkainen yhteiskunnallinen ilmiö, joten sen torjuminen ja vähentäminen on vaikeaa. Tammikon mu-kaan eriarvoistumisen torjunta ja osallisuu-den lisääminen ovat hyviä ehkäisykeinoja. Avainasemassa on luottamus yhteiskuntajär-jestelmän ja viranomaisten oikeudenmukai-suuteen. Tekijän mielestä erityisesti Suomes-sa asuvat muslimit tulee saada luottamaan tähän. Tasa-arvoiseksi koetussa yhteiskun-nassa ääriliikehdintää esiintyy vähemmän, minkä vuoksi hyvinvointivaltion säilyttämi-nen ja kehittäminen kannattaa.Teemu Tammikon tutkimus on tasapuoli-nen, kiihkoton esitys vaikeasta aiheesta. Teos on jaettu viiteen päälukuun sekä loppupäätel-miin. Pääluvut ovat omia kokonaisuuksiaan, joten niiden välillä on hiukan toistoa. Se ei kuitenkaan ole kovin häiritsevää. Kirjan aihe on todella ajankohtainen.Mikko KosunenFM, erikoistutkija, Työväen ArkistoDiktaattori-StalinOleg V. Hlevnjuk: Stalin: Diktaattorin uusi elämäkerta.  Otava, Helsinki 2019. 465 s. ISBN 978-951-1-34795-8Stalin on ollut hyvin suosittu hahmo tunnet-tujen historioitsijoiden parissa  2000-luvulla: häntä ovat tulkinneet uusien aineistojen poh - jalta Dmitri Volkogonov, Robert Service,  Simon Sebag Montefiore, Oleg V. Hlevnjuk, Sheila Fitzpatrick ja Stephen Kotkin. Viimeaikaisesta Stalin-tuotannosta suomeksi ovat päätyneet Montefioren Nuori Stalin ja nyt moskovalai-sen Hlevnjukin Stalin: Diktaattorin uusi elä-mäkerta, jonka venäjänkielinen versio ilmestyi vuonna 2015. Oli jo aikakin saada päivitystä Isaac Deutscherin poliittiseen elämäkertaan ja Edvard Radzinskin ”arkistopaljastukseen”.Hlevnjukin kirja keskittyy ajanjaksoon 1920- luvun lopusta Stalinin kuolemaan maaliskuun alussa 1953, Stalinin valtakauteen.  Pääpaino on Stalinin toiminnassa vallan saamiseksi it-selleen ja pitämisessä omissa käsissään. Hlevnjukin mukaan tämä ohjasi kaikkia  muita Stalinin toimia. Valtaan nousu kytkeytyi kuiten - kin talouspolitiikkaan, joten kirjassa on käsi tel - ty laajasti maatalouden kollektivisointia ja sen seurauksia. Sen sijaan maan teollistaminen jää mainintaan tehottomuudesta. Stalinin toi-mintaa sotavuosina käsitellään muiden Sta-lin-elämäkertojen tapaan laveasti.  Hlenvjuk on myös eritellyt sodanjälkeisen ajan kurinpi-to- ja taloudellisia kampanjoita. Stalinin vallan keskukset – Kremlin toimisto, elokuvateatteri ja lähidatsa – tulevat nekin selkeästi esille.Kirjassa kerrotaan myös Stalinin lapsuu-desta, nuoruudesta, vallankumoukselliseksi tulosta sekä puolueurasta ennen vuotta 1917 – varsinkin karkotukset on kirjattu tarkkaan. Sen sijaan siinä ohitetaan lyhyesti Stalinin toi-minta heti vallankumouksen jälkeen samoin kuin Leninin kuoleman jälkeiset valtakamppai-lut. Myös Stalinin arviot kansainvälisestä ti-lanteesta ovat jääneet kotimaisen toiminnan varjoon. Kirjassa ei ole mitään Stalinin suh-KIRJA-ARVIOT 127teesta Kommunistiseen internationaaliin eikä sodanjälkeiseen Kominformiin.Hlevnjuk ei ole innostunut selityksistä, joiden mukaan ankara ja julma lapsuus tai kaukasialainen kulttuuri synnyttivät diktaat-tori Stalinin. Sen sijaan hän korostaa Venäjän autoritaarisuuden, imperialismin ja väkivallan kulttuurin merkitystä. Toisaalta Hlevnjuk kat- soo Stalinin omaksuneen itsepäisen ja häikäi-lemättömän toimintatavan Leniniltä ja tottu-neen sisällissodan aikana sumeilemattomuu-teen. Hlevnjukin mukaan myös teoreettinen dogmatismi oli olennainen tekijä Stalinin hal-linnon harjoittaman väkivallan taustalla. Hal-linnon väkivaltatoimien mekanismien ja tulok-sien erittelyssä Hlevnjuk on vahvimmillaan. Samalla käy ilmi, miten aktiivisesti Stalin oh - jasi eri puhdistustoimien täytäntöönpanoa.Hlevnjuk pitää kirjassaan vahvasti kiinni aja tuksesta Stalinin yksinvallasta. Ajoittain hän toki viittaa siihen, miten politbyroon muut jä senet pystyivät hoitamaan asioita  kes ke - nään. Hän ei kuitenkaan mene niin pitkälle kuin Sheila Fitzpatrick, joka piti Stalinia ja hänen lähipiiriään ”tiiminä”. Hlevnjuk ei liioin tarkastele ulkoisia vaikutuksia Stalinin toi-mintaan yhtä selkeästi kuin esimerkiksi Ste-phen Kotkin.Se, että Hlevnjuk sijoittaa kronologisesti etenevän tarkastelun lomaan kertomuksen Stalinin persoonallisuudesta ja valtajärjestel-mästä viimeisten päivien taustaa vasten, ei tunnu kovin hyvältä ratkaisulta. Sen avulla toki välittyy myös kuvaa Stalinin terveydenti-lasta ja lomista, nais- ja lapsisuhteista, mutta ne olisi kannattanut kytkeä osaksi hänen toi-miaan vallan pitämiseksi omissa käsissään.  Tauno Saareladosentti, Helsingin yliopistoMuuttuvan tulevaisuuden äänetTuija Sorjanen ja Annina Vainio: Millenniaalit: Uuden vuosituhannen tekijät. Into Kustannus, Helsinki 2020. 208 s. ISBN 978-952-351-071-5Millenniaalit viittaa nykyisten noin kolme-kymppisten ikäryhmään, joka tunnetaan myös Y-sukupolvena. Tuija Sorjasen ja Anni-na Vainion Millenniaalit rajaa määritelmän vuosina 1985 –1995 syntyneisiin. Haastatel-tavana on 22 henkilöä, jotka edustavat su-kupolvensa sitä osaa, jolla menee ainakin näennäisesti hyvin. Mukana on useita nuori so - järjestöjen puheenjohtajia sekä esimerkiksi yrittäjiä, taiteilijoita ja urheilijoita. Kirja toteaa jo heti kättelyssä olevansa synkkä. Tulevaisuudennäkymät on poimittu suoraan haastatelluilta, ja lista on tosiaan loh-duton: ilmastonmuutos, työelämän epävar- muus, hyvinvointivaltion alasajo, horjuva maa- ilmanpolitiikka, eriarvoisuuden kasvu, ääriliik-keiden nousu. Valonpilkahduksiakin on, mut-ta ne ovat harvassa ja pieniä. Sukupolvea lei-maa tunne siitä, että tulevaisuus on peruttu.Haastattelut on toteutettu vuosina 2018–2019, ja kirja on ilmestynyt alkuvuodesta 2020, parahiksi koronapandemian alla.  Sanna Marinin (s. 1985) valinta pääministeriksi ehti vielä maininnaksi mukaan.”Älyttömiä asioita tapahtuu”, kiteyttää teat- teriohjaaja Ruusu Haarla osuvasti maailman-politiikan nykyhetken ja tulevaisuudennäky-mät. Suurinta mörköä, ilmastonmuutosta, käsitellään ensimmäisessä luvussa. Monet millenniaalit kertovat kokeneensa jonkinlai-sen heräämisen maailman ja ympäristön ti - laan. Joillekin se oli vuoden 2011 jyt ky vaalit, toisille suon puolustaminen ylikansalliselta kaivosyhtiöltä.Valtaosa teoksesta tarkastelee kuitenkin ilmastonmuutosta pienempiä ja henkilökoh-taisempia uhkakuvia. Työelämän muutos on yksi niistä. Millenniaalin uraputki kulkee perus - 128 TYÖVÄENTUTKIMUS VUOSIKIRJA 2020 

Diktaattori-Stalin

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/338200/1/Saarela_diktaattori_Stalin.pdf

Diktaattori-Stalin

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto