Mustajoki, Pertti

Ruutu, Tapani

Vihko, Reijo

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiIn memoriam : Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934-27.8.2017Vihko, Reijo2017Vihko , R , Ruutu , T & Mustajoki , P 2017 , ' In memoriam : Raimo Antero Tenhunen17.11.1934-27.8.2017 ' , Suomen lääkärilehti , Vuosikerta. 72 , Nro 43 , Sivut 2469 . <http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2017/SLL432017-2469.pdf >http://hdl.handle.net/10138/298114publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.Sisätautien erikoislääkäri Yrjö Kerttula kuoli 3.7.2017 Espoossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Tampereen lyseosta 1953 ja valmistui lääkäriksi 1961.Yrjö oli 1962–63 Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen assistenttina. Tällöin hahmottuivat ne rasva-aineenvaihdunnan teemat, joista hän 1974 julkaisi väitöskirjansa. Hän erikoistui sisätautei-hin Auroran sairaalassa 1963–67 ja pätevöityi li-sää HYKS:n IV sisätautien klinikassa 1967–68. Sisä tautien erikoislääkärin oikeudet hän sai 1968 ja infektiosairauksien 1979. Hän palasi yli 15 vuo-deksi sisätautien erikoislääkäriksi Auroraan.Marian sairaalan sisätautien apulaisylilääkä-riksi Yrjö valittiin 1986. Hänet opittiin tuntemaan harkitsevana ja osaavana, hyvänä kliinikkona ja opettajana. Maria oli tuolloin iso päivystävä sai-raala, johon Yrjön infektiosairauksien osaaminen toi huomattavan lisäarvon. Hän oli hyvin oikea-mielinen ja tarvittaessa tiukkakin erityisesti, jos asiaan liittyi jokin eettinen ulottuvuus. Toisaalta Yrjö oli myös hyvin huumorintajuinen ja verbaa-lisesti lahjakas.Yrjö Kerttula 2.4.1934–3.7.2017Olli PenttiläKaija HaltiaKirjoittajat ovat Yrjö Kerttulan opiskelu- ja työtovereitaYrjö toimi vuodesta 1968 asiantuntijalääkärinä yli 20 vuoden ajan ensin Kelassa ja sitten vakuu-tusyhtiö Kalevassa.Kuvataiteet kuuluivat Yrjön maailmanmenoon eläkevuosina.  Syvenevä osaaminen johti neljään yksityisnäyttelyyn. Maalaamisensa ideaa Yrjö pohti näyttelyidensä teosluetteloiden saate-sanoissa. Hän totesi 2003: ”Mitä tulee itse maalaa-miseen, ei ole todellakaan uusi asia todeta, että se on varsin yksinäistä puuhaa. Tästä syystä siinä tu-lee usein muistaneeksi ystäviä ja ystävyyttä yleen-säkin. Mieleen tulevat ne ystävät, joita ei enää ta-paa, samoin ne, joita tapaa harvoin ja tietysti ne aika harvat, joita on tilaisuus tavata useammin. Nämä mietteet luovat ehkä jonkinlaista hiljaisuut-ta, mikä saattaa heijastua maalaamiseen. Näiden tunnelmien vastapainona maalaaminen on jännit-tävää. Oleellista on, että maalaaminen tuo väriä elämään – varsinkin, jos saa värin elämään.”Yrjöllä oli vuosia työhuoneensa munkkinieme-läistalon kivijalassa, jonne monet poikkesivat katsomaan kuvia ja kuulostelemaan hänen mietteitään.Professori, ylilääkäri Raimo Antero Tenhunen kuoli 82-vuotiaana 27.8.2017 Helsingissä haima-syöpään. Hän syntyi 17.11.1934 Kiuruvedellä ja kävi siellä koulun ja kirjoitti ylioppilaaksi, opis-keli lääketiedettä Helsingin yliopistossa ja val-mistui lääketieteen lisensiaatiksi 1961. Tenhu-nen kiinnostui tutkimustyöstä jo opiskeluaika-na. Elämänikäisen tutkimustyön kohteeksi muo-dostuivat hemoglobiinin synteesi ja hajoaminen sekä näihin liittyvät sairaustilat, erityisesti por-fyriat. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian toh-toriksi 1965, ja jatkoi työtä Kalifornian yliopis-tossa (UCSF). Tutkimustyön jatkaminen koti-maassa johti ensimmäisen Suomessa ihmiselle kehitetyn lääkemolekyylin, hemiarginaatin  kehittämiseen. Valmiste on edelleen tehokkain lääke tiettyjen porfyriamuotojen vaikeiden  oireiden hoidossa. Raimo Tenhusen käytännön työura oli kliini-sen kemian erikoislääkärin tehtävät  Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratorioissa. Vuosikymmenet olivat laboratoriolääketieteen kasvun ja kehityksen vuosia. Hänen aloittaes-saan juuri valmistuneessa Meilahden sairaalas-Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934–27.8.2017ReijO ViHKOtaPani RuutuPeRtti MustajOKiKirjoittajat ovat Raimo Tenhusen kollegoita ja ystäviä sa 1960-luvulla kemiallisia laboratoriotutkimuk-sia oli vähän ja niiden tekeminen käsityötä. Ensin laboratorioihin tulivat tietokoneet ja  sitten virtana automatisoidut analysaattorit. Ke-hitys eteni tietämyksessä, millä mittauksilla  voitiin sairauksien diagnosointia ja hoitoa tehos-taa. Eräänä viimeisimpänä kehityskulkuna on geenianalytiikan tulo sairaaloiden käyttöön. Rai-mo Tenhunen kuljetti alaansa työpaikallaan kan-sainvälisen kehityksen mukana. Tässä työssä tar-vittiin kansallista ja kansainvälistä yhteis työtä. Suomeen syntyi mm. Suomen Kliinisen  Kemian Erikoislääkäriyhdistys ja Labquality Oy. Alan kou-lutustarkoituksiin perustettiin Koulab Oy. Näissä ja muissa yhteisöissä  Raimo Tenhunen toimi pu-heenjohtajana ja halltuksen jäsenenä.Hän toimi myös laboratoriojohtajana Mehiläi-nen Oy:ssä 1985–2005.Raimo Tenhusen elämässä työ ja perhe tasa-painottivat toisiaan. Lääkärivaimo Tuija, kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta olivat erityisen  tärkeitä. Mökkeily ja matkailu olivat yhteisiä  harrastuksia.2469LääKäRILEHTI 43/2017 VSK 72

In memoriam : Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934-27.8.2017

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/298114/1/SLL432017_2469.pdf

In memoriam : Raimo Antero Tenhunen 17.11.1934-27.8.2017

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto