Painehaavat aiheuttavat suoria kustannuksia lähes puoli miljardia euroa vuodessa. Haavoista suurin osa on estettävissä, mutta tämä vaatii koulutusta ja investointeja

Aaltonen, Leena-Maija

Ahtiala, Maarit

Kinnunen, Marina

Roine, Risto P.

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

Työssä | kantapään kauttaPainehaavoja ei pitäisi syntyäPainehaavat aiheuttavat suoria kustannuksia lähes puoli miljardia euroa vuodessa. Haavoista suurin osa  on estettävissä, mutta tämä vaatii koulutusta ja investointeja. Tapaus 1 – Noninvasiivinen maski35-vuotias perusterve mies sairastui pneumoni-aan, joka vaati pitkän, kahden viikon hoitojak-son teho-osastolla. Ensimmäisen viikon ajan potilaan hapensaantia ja ventilaatiota tuettiin noninvasiivisella BiPAP-maskilla. Hoidon aika-na potilaalle kehittyi nenään luokittelematon painehaava (syvyyttä ei voi määrittää ennen haa-van puhdistamista nekroottisesta kudoksesta). Se parani konservatiivisella hoidolla eikä vaati-nut plastiikkakirurgiaa.Tapaus 2 – Kiilatyyny 56-vuotias, verenpainetautia, tyypin 2 diabetesta ja hyperkolesterolemiaa sairastava nainen sai-rastui akuuttiin sydäninfarktiin. Angiografiassa todettiin ns. kolmen suonen tauti, ja potilaalle tehtiin päivystyksellinen ohitusleikkaus. Poti-laan hemodynamiikka oli epävakaa leikkauksen aikana ja tehohoitojakson alkuvaiheessa, ja hä-nen alaraajojaan pidettiin ensimmäisen vuoro-kauden aikana toistuvasti koholla kiilatyynyn avulla. Parin päivän kuluttua potilaalla kuitenkin to-dettiin kantapäissä mustat alueet, jotka olivat syntyneet kiilatyynyn aiheuttaman paineen seu-rauksena ja jotka viittasivat syvään kudosvau-rioon (luokittelematon painehaava).Tapaus 3 – Kuljetus 25-vuotias perusterve mies oli alkoholin vaiku-tuksen alaisena pudonnut portaat alas ja saanut subduraalihematooman. Potilas oli ulkopaikka-kuntalainen, mutta häntä ei voitu alkuvaiheessa siirtää herkästi kohoavan kallonsisäisen pai-neen takia.   Tilanteen korjauduttua potilas siirrettiin ambu-lanssilla toiseen sairaalaan. Matka kesti neljä tuntia. Perillä ihon tarkastuksessa todettiin en-simmäisen asteen painehaavat kantapäissä. Siirtoraportin mukaan haavoja ei ollut kuljetuk-seen lähdettäessä. Mikä meni pieleen?Ventilaatiohoitoon on saatavilla monen mallisia noninvasiivisia maskeja. Maskityyppiä suositel-laan vaihtamaan yli kolme vuorokautta kestä-vien hoitojaksojen aikana (”rotating interface strategy”).Painehaavojen ehkäisemiseksi kannattaa vali-ta nenää painamaton maski. Jos joudutaan käyttämään nenää painavaa maskia, se täytyy asettaa mahdollisimman kevyesti mutta tiiviisti, niin että potilas saa tarvitsemansa hengitys-tuen. Nenän suojana voidaan käyttää painetta jakavia, hankausta ehkäiseviä haavanhoitotuot-teita. Tällainen suoja täytyy muotoilla niin, ettei painetuellinen lisähappi pääse karkaamaan maskin alta.Kiilatyynyä käytettäessä painehaavan synty-misen riskiä voidaan pienentää laittamalla poh-keiden alle tavalliset tyynyt. Parhaassa tapauk-sessa kantapäät ovat ilmassa, jolloin niihin ei kohdistu lainkaan painetta.Painehaavojen ehkäiseminen siirtokuljetus-ten aikana vaatii erityistä huomiota. Kantapäät saa kuljetuksessakin pidettyä irti patjasta esi-merkiksi tyynyjen avulla. Tällöin polvet täytyy kuitenkin pitää pienessä fleksiossa, eivätkä tyy-nyt saa painaa myöskään akillesjänteitä.  PohdintaPainehaava on paikallinen, yleensä luu-ulok-keen kohdalla esiintyvä ihon ja/tai ihonalaisen kudoksen vaurio. Sen aiheuttaa kudokseen koh-distuva paine tai paine ja venytys yhdessä. Pai-nehaavoihin liittyy lukuisia niiden syntyä edis-täviä tai sekoittavia tekijöitä, joiden merkitystä ei vielä tunneta (1,2).Maarit ahtiala,  Marina Kinnunen,  leena-Maija aaltonen,  risto P. roinePainehaavojen ehkäiseminen siirto­kuljetusten aikana vaatii erityistä huomiota. 2614 LääkäriLehti 45/2017 vsk 72Kirjallisuutta 1 National Pressure Ulcer Advisory Panel, European Pressure Ulcer Advisory Panel and Pan Pacific Pressure Injury Alliance. Prevention and Treatment of Pressure Ulcers: Quick Reference Guide. Emily Haesler, toim. Western Australia: Cambridge Media 2014.2 NPUAP, EPUAP, PPPIA 2014. Painehaavojen ehkäisy ja hoito: Tiivistelmä suosituksesta.  https://shhy.fi/site/assets/files/1043/finnish-guideline-jan2015.pdf3 Agency for Healthcare Research and Quality – Patient Safety Network. Never Events (päivitetty 6/2017). https://psnet.ahrq.gov/primers/primer/3/never-events­Taulukko 1.Painehaavojen ehkäisy (1,2,5,7,8).Potilaan painehaavariskin arviointi Ihon kunnosta huolehtiminenMakuu- ja istuinalustan oikea valinta Tarvittaessa asentohoito Monipuolinen ravitsemuslääkinnällisiin apuvälineisiin liittyvän  painehaavariskin minimointi Toimien kirjaaminen ylös Yhdysvaltalainen Agency for Healthcare Re-search and Quality on määritellyt, ettei tervey-denhoitolaitoksissa hoidetuilla potilailla saisi esiintyä luokan 3 ja 4 painehaavoja (3). Niillä tarkoitetaan vähintään koko ihon läpäiseviä vau-rioita, joihin liittyy ihonalaisen kudoksen nek-roosia. Suomessa painehaavoja arvioidaan esiinty-vän vuosittain 55 000–85 000 potilaalla, joista uusia potilaita on 25 000–40 000 (4,5). Haavo-jen aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 480 milj. €/vuosi, mikä on 2–3 % terveyden-huollon kuluista (4). Esiintyvyys vaihtelee yksiköittäin sekä Suo-messa että ulkomailla. Painehaavojen ehkäisy-kustannukset ovat vain kymmenesosa niiden aiheuttamista hoitokustannuksista, joten eh-käisytoimiin kannattaa panostaa (6). Suurin osa painehaavoista on täysin estettävissä (taulukko 1), mutta tämä vaatii ymmärrystä, tahtoa, inves-tointeja ja koulutusta.Ratkaisevaa on painehaavariskin tunnista-minen. Tunnistamisen helpottamiseksi on ole-massa riskiarviointimittareita, joista yleisim-min käytetty on Braden-mittari. Se soveltuu ai-kuispotilaille kotisairaanhoidosta erikoissai-raanhoitoon. Lapsille on omat riskiarviointi-mittarinsa ja tehohoitopotilaille soveltuu Jack-son/Cubbin-mittari. Näiden työkalujen ohella tarvitaan kuitenkin terveydenhuollon ammatti-laisen tekemää kliinistä arviointia. Arviot ja johtopäätös tulee myös kirjata potilasasiakir-joihin.Riskimittarit auttavat kohdentamaan ehkäisy-toimet, kuten makuualustojen valinnan, opti-maalisesti. Mittarien avulla saadaan myös kar-toitettua eri riskiluokkiin kuuluvien potilaiden määrää. Näin resurssit voidaan jakaa yksiköihin tarpeen mukaan. Kun tähän vielä yhdistetään jatkuva painehaavojen prevalenssi- ja insidens-silukujen seuranta kussakin yksikössä, ollaan ehkäisyssä jo pitkällä. ●­MITä vIIsas oPPII• Painehaavoja voi syntyä nopeasti myös nuorille, perusterveille potilaille.• Ne ovat yleensä estettävissä, kunhan ehkäisyyn kiinnitetään riittävästi huomiota.• Ehkäisy on huomattavasti halvempaa kuin hoito.• Ratkaisevaa on riskin tunnistaminen, jotta ehkäisytoimet voidaan kohdentaa oikein. • Tunnistamisen apuna käytetään riskimittareita yhdistettynä kliiniseen arviointiin. • Painehaavan syntyminen on haittatapahtuma ja se voi olla potilasvahinko.Painehaavojen ehkäisy on 10 kertaa  halvempaa kuin hoito.4 Soppi E. Painehaavan ehkäisy ja hoito (päivitetty 10.5.2016). Lääkärin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2017. www.terveys-portti.fi  5 Hotus, Kinnunen UM ym. Hoitosuositus: Painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä (2.10.2015). www.hotus.fi/system/files/SUOSITUS_PAINE-HAAVA_2_10_2015_LINKIT_1.pdf6 Demarre L, Verhaeghe S, Annemans L, Van Hecke A, Grypdonck M, Beeckman D. The cost of pressure ulcer prevention and treatment in hospitals and nursing homes in Flanders: A cost-of-illness study. Int J Nurs Stud 2015;52:1166–117. 7 Juutilainen V, Hietanen H, toim. Haavanhoidon periaatteet, 3. painos. SanomaPro 2016. 8 Ahtiala M, Soppi E, Wiksten A, Koskela H, Grönlund J. Occurrence of pressure ulcers and their risk factors in mixed medical-surgical ICU - A cohort study. JICS 2014;15:2–4.2615LääkäriLehti 45/2017 vsk 72

Painehaavoja ei pitäisi syntyä

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/298105/1/SLL452017_2614.pdf

Painehaavoja ei pitäisi syntyä

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto