Muhonen, Timo

Tarkkanen, Maija

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

2332Duodecim 2017;133:2332–3Potilaan oireiden paheneminen havait-tiin aiemmin, jolloin tilanteen heikkene-minen voitiin estääMaailman suurimmassa vuosittaisessa syöpätautien kongressissa (ASCO) uutisoidaan kuumimmat tutkimus­tulokset, jotka muuttavat usein hoitokäytän­töjä. Tämän vuoden kiinnostavimmassa tut­kimuksessa oli lähes 800 potilasta (1). Poti­lailla oli parantumaton levinnyt syöpä, kuten suku­ ja virtsaelin­, gynekologinen, rinta­ tai keuhkosyöpä. Kokeelliseen menetelmään sa­tunnaistetut elivät keskimäärin viisi kuukautta pitempään kuin standardimenetelmin hoidetut potilaat (31,2 kuukautta vs 26 kuukautta). Jos kyseessä olisi uusi lääke, sen kuukausihinta olisi todennä­köisesti useita tuhansia euroja potilasta kohden kuukaudes­sa, kyseisen lääkeyrityksen osakkeen hinta olisi nousussa, sairaaloiden talousvastaavien otsa rypyt syvenemässä ja lehtien uutispalstoilla kävisi huomattava kuhina. Kyseessä oli kuiten­kin yksinkertainen nettipohjainen oirekysely, johon kokeelliseen haaraan satunnaistetut po­tilaat vastasivat viikoittain polikliinisen solun­salpaajahoidon aikana. Oirekysely kattoi 12 tavallista oiretta, jotka ulottuivat pahoinvoin­nista hengenahdistukseen ja potilaat asettivat ne viisi portaiselle asteikolle. Miksi näin yksinkertainen menetelmä piden­si potilaiden elinaikaa? Yksi syy on tutkijoiden mukaan se, että potilaan oireiden paheneminen havaittiin aiemmin, jolloin tilanteen heikkene­minen voitiin estää. Potilaan tukilääkitystä voi­tiin säätää, solunsalpaajien annoksia muuttaa ja mahdollisesti tehoton hoito katkaista ajoissa ja vaihtaa se toiseen potilaan ollessa vielä hoito­kuntoinen. Hoitavalla lääkärillä oli vastaanotto­käynnillä käytössään potilaan vastausten koos­te, jolloin mikään oireista ei jäänyt katveeseen. Tutkimushaaraan kuuluneet potilaat myös saivat solunsalpaajahoitoa pitempään kuin ver­rokkihaaraan kuuluneet (8,2 kuukautta vs 6,3 kuukautta). Miksi normaali käytäntö, jossa potilas ottaa spontaanisti yhteyttä hoitopaikkaan käyntien välillä tai raportoi oireistaan käyntinsä yhtey­dessä, ei riitä? Vastaanotolla selvitetään paljon asioita, joista potilaalle tärkein lienee, onko hoito tehonnut ja voidaanko sitä jatkaa. Kiireen tuntu voi välittyä potilaalle, jol­loin potilas voi vähätellä oirei­taan eikä välttämättä nosta niitä esille. Parantumattomasti sairas potilas voi pelätä, että oireiden raportointi joh­taa solunsalpaajahoidon päättymiseen, jos hän vastaanotolla tuo esille kokemiensa haittojen todellisen laadun. Kasvoton nettikysely saattaa toimia paremmin. Viikoittainen kysely paljastaa juuri sen hetkiset oireet, joista osa on voinut jo unohtua, kun potilas tulee seuraavan kerran vastaanotolle. Nettipohjainen, kotona rauhassa vastattava kysely kannustaa potilasta keskitty­mään omaan vointiinsa sekä miettimään, ovat­ko jotkin oireet selvästi pahenemassa. Joskus­han potilas panttaa vointinsa huononemista ja odottaa lääkärin vastaanottoajan koittamista, jolloin tilanne on voinut kääntyä jo hyvinkin huonoksi. Joskus potilaan voi olla vaikea tavoit­taa hoitohenkilökuntaa käyntiensä välillä. Timo Muhonen ja Maija TarkkanenParantumatonta syöpää sairastavalle lisää elinaikaa ilman merkittäviä kustannuksia  – totta vai tarua? PÄÄKIRJOITUSArtikkeli on avoin kaikille2333 Parantumatonta syöpää sairastavalle lisää elinaikaaPaljonko tämä elinajan lisäys maksoi? Tästä ei ole vielä julkaistu perusteellista laskelmaa, mutta ainakin päivystyskäyntien määrä vähe­ni. Vastaavan pituisia elinaikavaikutuksia on saavutettu esimerkiksi edenneen HER2­posi­tiivisen rintasyövän hoidossa. Kesäkuussa brit­tien ar viointi elin NICE hyväksyi korvattavaksi rutiini hoidoksi suomalaisenkin hoitosuosituk­sen mukaisen trastutsumabiemtansiinin, jonka potilaskohtainen hinta on noin 100 000 euroa. Hyviä hoitotuloksia voidaan näemmä saavuttaa edullisemminkin. Toki jäämme odottamaan tarkempia laskelmia kustannuksista.Syöpää hoitavilla kollegoilla on eettinen ja moraalinen velvollisuus ottaa nämä tulokset vakavasti. Mobiiliteknologia syöpäpotilaiden voinnin seurantaan on onneksi nopeasti kehit­tymässä Suomessa (2). Potilaan oman voin­tinsa raportoinnin lisäksi esimerkiksi nykyiset aktiivisuusrannekkeet voisivat tarjota reaali­aikaista, objektiivista tietoa potilaan voinnista. Tällainen tiedonkeruu olisi varmaankin pitkäl­le automatisoitavissa, jolloin henkilökunnan työkuormitus ei juuri lisääntyisi. Oirekyselyjen vastaanottavaan eturintamaan voidaan asettaa syöpään vihkiytyneet sairaanhoitajat, joilla on erinomainen tietotaito. Uusissa potilastietojär­jestelmissä potilaalle avautuu helppo kanava oman hoitoyksikkönsä tavoittamiseen suoja­tussa yhteydessä. Ehkä tarvitaan jonkin verran myös asennemuutosta: potilas on aktiivinen toimija, jonka sanomaa pitää kuunnella herkäl­lä korvalla nopeasti reagoiden. ■ KIRJALLISUUTTA1. Basch, Deal AM, Dueck AC, ym. Overall survival results of a trial assessing patient-reported outcomes for symptom monitoring during routine cancer treatment. JAMA 2017;318:197–8.2. Mattson J, Auvinen P, Bärlundttson M, ym. Rintasyöpäpotilaan seuranta. Duodecim 2016;132:2317–20.TIMO MUHONEN, dosentti, erikoislääkäriKymenlaakson keskussairaalaMAIJA TARKKANEN, dosentti, linjajohtajaHYKS Syöpäkeskus ja Helsingin yliopistoSIDONNAISUUDETTimo Muhonen: Asiantuntijapalkkio/luentopalkkio (AbbVie, Amgen, Biogen Idec, BMS, Celgene, Janssen-Cilag, Lundbeck, Merck, MSD, Orion, Otsuka, Roche, Sanofi, SoBi, Teva), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Celgene, Pierre Fabre, MSD, Pfizer, Sanofi, Roche, Merck, BMS)SIDONNAISUUDETMaija Tarkkanen: Luentopalkkio/asiantuntijapalkkio (Novartis, Mediuutiset, Ipsen, Teva, Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Teva, MSD), luottamustoimet (Lääkkeiden hintalautakunnan asiantuntijaryhmän varajäsen, Palkon lääkejaoksen jäsen), muut sidonnaisuudet (Tale Verum Oy)

Parantumatonta syöpää sairastavalle lisää elinaikaa ilman merkittäviä kustannuksia - totta vai tarua?

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/298189/1/duo14067.pdf

Parantumatonta syöpää sairastavalle lisää elinaikaa ilman merkittäviä kustannuksia - totta vai tarua?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto