Deep sclerectomy

Abstract

This study was undertaken to determine outcome of deep sclerectomy (DS) with and without mitomycin C (MMC), especially in patients with normal tension glaucoma (NTG). Intraocular pressure (IOP) lowering effect of DS to NTG eyes with low preoperative IOP has not been studied previously. When aiming for low postoperative IOP, MMC may introduce postoperative adverse effects. Majority of glaucoma patients scheduled for surgery have primary open angle glaucoma (POAG), but exfoliation glaucoma (EXG) is common in Nordic countries. IOP lowering with DS results in a decrease in best corrected visual acuity (BCVA) during the first postoperative weeks, the reasons for which are not thoroughly known. The aims of this thesis were to investigate 1) the effect of DS in NTG eyes, 2) the possible additional IOP-lowering effect and adverse effects of MMC use, 3) the effect of DS in POAG and EXG eyes and 4) changes to BCVA, and anterior and posterior structures of the eye after DS. DS reduced IOP efficiently in NTG eyes, an effect that could be noticed throughout our follow-up: postoperative IOP with and without MMC was 9 to 10 mmHg respectively, after 6 to 9 years of follow-up. Hypotony was more common during the first postoperative months when MMC was used. IOP was lower until 5 years postoperatively in the MMC group. In the MMC group 87%, and the non-MMC group 100% of eyes needed GP during follow-up. Needling was needed in 16 of 34 eyes. Four eyes lost two or more lines of best-corrected visual acuity (BCVA). The rate of serious postoperative complications was low. DS lowered IOP efficiently also in POAG and EXG eyes. Mean postoperative IOP was 16.8 mmHg in POAG, and 16.5 mmHg in EXG after 3 years´ follow-up. GP and re-operations were more common in EXG. IOP of 2 to 14 mmHg one week postoperatively indicated a lower rate of losing surgical success. BCVA decreased when IOP was lowered with DS, but had returned to its preoperative level 4 weeks postoperatively. Axial length was shortened by 0.1 mm, and a steeper corneal meridian changed from 44.6 to 44.9 D. Thickness of the central cornea decreased 6 μm when measured with Scheimpflug. Changes in macular structures in optical coherence tomography (OCT) were small: four patients initially developed macular folds and two persisted until 4 weeks postoperatively, but visual acuities remained good. Based on these studies, we demonstrated that DS is effective in lowering IOP in NTG, EXG, and POAG. Even very low IOP between 9 to 10 is achievable. Use of MMC results in lower IOP and fewer postoperative interventions. MMC use was without significant risk of serious complications or adverse effects. Rate of GP is close to 100% when follow-up is long. EXG eyes may have altered fibrotic response to DS, which may favor MMC use. DS is a safe procedure, with only relatively small changes in anterior and posterior structures and a low rate of irreversible decrease in BCVA.Syvä sklerektomia on glaukoomakirurginen leikkausmenetelmä, jolla on pyritty vähentämään leikkauksen aiheuttamia komplikaatioita. Syvän sklerektomian tehoa matalapaineglaukoomaa sairastavilla ei ole aiemmin tutkittu. Glaukoomakirurgiassa käytetään usein mitomysiiniä parantamaan leikkauksen tehoa. Suomessa yleisen eksfoliaatioglaukooman leikkaustuloksia on julkaistu vähän. Glaukoomaleikkausten jälkeen näöntarkkuus alenee muutaman viikon ajaksi, mutta syitä tähän ei täysin tiedetä. Väitöskirjassani tutkin syvän sklerektomian vaikutusta silmänpaineeseen matalapaineglaukoomaa sairastavilla sekä mitomysiinin käyttöön liittyviä hyötyjä ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Lisäksi tutkin syvän sklerektomian tehoa eksfoliaatioglaukoomaa ja avokulmaglaukoomaa sairastavilla sekä syvän sklerektomian aiheuttamia muutoksia näöntarkkuuteen ja silmän rakenteisiin. Syvän sklerektomian teho matalapaineglaukoomassa osoittautui merkittäväksi. Keskimääräinen silmänpaine leikkauksen jälkeen oli 9-10 mmHg seuranta-ajan ulottuessa 9 vuoteen asti. Mitomysiinin käyttö johti matalampaan silmänpaineeseen viiden ensimmäisen vuoden ajaksi. Pitkäaikaisseurannassa leikkauskomplikaatiot ja mitomysiinin käytön sivuvaikutukset olivat harvinaisia. Myös eksfoliaatioglaukoomassa syvän sklerektomian teho oli hyvä kolmen vuoden aikana. Eksfoliaatioglaukoomaa sairastavat joutuivat kuitenkin useammin uusintaleikkaukseen ja goniopunktuuraan verrattuna tavallista avokulmaglaukoomaa sairastaviin. Mikäli silmänpaine oli 2-14 mmHg välillä viikko leikkauksen jälkeen, tällä havaittiin olevan merkitystä ennustettaessa leikkauksen onnistumista. Syvän sklerektomian jälkeen keskimääräinen näöntarkkuus aleni merkittävästi, mutta palautui neljään viikkoon mennessä. Silmän pituus lyheni 0,1 mm ja sarveiskalvon kaarevuus jyrkkeni vähän, mutta nämä eivät selittäneet näöntarkkuuden alenemaa. Ensimmäisinä viikkoina silmänpohjassa havaittiin verkkokalvon hentoa poimuttumista, mutta tämä väheni ensimmäisen kuukauden aikana, eikä vaikuttanut näöntarkkuuteen. Ensimmäistä kertaa voitiin osoittaa, että syvällä sklerektomialla saavutetaan matalapaineglaukoomassa merkittävä silmänpaineen alennus ja vaikutus ulottui 6-9 vuoteen asti leikkauksen jälkeen. Mitomysiinin käyttöön ei havaittu liittyvän kohonnutta komplikaatioriskiä. Suomessa yleisessä eksfoliaatioglaukoomassa syvän sklerektomian teho oli hyvä. Näöntarkkuus palautui leikkauksen jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana ja silmän etuosaan tai silmänpohjaan ei aiheutunut merkittäviä näöntarkkuuteen vaikuttavia muutoksia

    Similar works