Synthesis and SAR Analysis of GATA4- NKX2-5 Interaction Inhibitors with Antihypertrophic Activity

Abstract

Cardiac disease continues to be a leading cause of death and hospitalizations in developed countries. Transcription factors GATA4 and NKX2-5 are master regulators of cardiac gene expression, taking part in multiple processes during heart development, as well as hypertrophy and recovery after e.g. myocardial infarction. Pathological hypertrophy is a homeostatic process, which often leads to cardiac dysfunction in pathological conditions (e.g. hypertension, genetic alterations, and myocardial infarction) further progressing to heart failure. There is an urgent need for treatments that would prevent disease progression at a molecular level. To date, no therapies have directly targeted the transcriptional regulation of cardiac hypertrophy. A novel treatment for this target would be particularly interesting, as current treatments are slowing the disease progression without directly targeting hypertrophic gene expression. The aim of this thesis was to design and synthesize nontoxic GATA4- NKX2-5 interaction inhibitors with antihypertrophic activity and determine their mechanism of action. Furthermore, the generated luciferase and toxicity assay data were analyzed to select compounds for further evaluation. In addition, different cycloaddition methods were explored for a facile synthesis of isoxazole scaffold. Finally, the mechanism of action of the original hit compound 1 was validated with affinity chromatography. In conclusion, novel inhibitors of GATA4-NKX2-5 transcriptional synergy were identified, which inhibit hypertrophic gene expression in rat cardiomyocytes. Remarkably, the immobilized hit compound (1) was shown to bind to GATA4 in the target validation study. In addition, with hierarchical clustering, a group of synergy inhibitors were identified that did not inhibit GATA4 transcriptional activity at 3 μM concentration. Further studies to determine the therapeutic potential of these more selective compounds are clearly needed.Sydänsairaudet ovat merkittävin kuolinsyy ja syy lisääntyneisiin sairaalapäiviin teollisuusmaissa. Transkriptiotekijät GATA4 ja NKX2-5 säätelevät sydängeenien ilmentymistä ja osallistuvat moniin prosesseihin, jotka liittyvät sydämen kehittymiseen, liikakasvuun ja esimerkiksi sydäninfarktin jälkeiseen toipumiseen. Patologinen liikakasvu on homeostaattinen prosessi, joka johtaa usein toimintahäiriöihin sydämen patologisissa tiloissa (esim. verenpainetauti, geneettiset muutokset ja sydäninfarkti) edeten sydämen vajaatoimintaan. Tulevaisuudessa on suuri tarve hoitomuodoille, jotka hidastavat taudin etenemistä molekyylitasolla. Nykyiset sydämen liikakasvun hoitomuodot eivät kohdistu suoraan sydämessä tapahtuvan transkription säätelyyn. Uusi hoitomuoto tähän kohteeseen olisi erityisen mielenkiintoinen, koska nykyiset hoitomuodot hidastavat sairauden etenemistä mutta eivät suoraan vaikuta sydämen liikakasvuun johtavien geenien ilmentymiseen. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa sydämen liikakasvua vähentäviä GATA4:n ja NKX2-5:n välisen vuorovaikutuksen estäjiä, jotka eivät olisi toksisia, sekä todentaa niiden vaikutusmekanismi. Lusiferaasi- ja toksisuusdata analysoitiin, jotta voitaisiin valita yhdisteitä jatkotutkimuksiin. Tämän lisäksi tutkittiin erilaisia sykloadditioreaktiota isoksatsolirakenteisen molekyylirungon valmistamiseen. Lopuksi alkuperäisen hit-yhdisteen 1 vaikutusmekanismi validoitiin käyttämällä molekyylibiologisia menetelmiä ja affiniteettikromatografiaa. Tässä väitöskirjatyössä tunnistettiin uusia GATA4:n ja NKX2-5:n transkriptiosynergiaan vaikuttavia isoksatsolirakenteisia yhdisteitä, jotka estävät rotan kardiomyosyyttien liikakasvuun johtavien geenien ilmentymistä. Merkittävä löytö oli se, että hit-yhdiste (1) sitoutui GATA4:ään biologisen vaikutuskohteen validointitutkimuksessa. Hyödyntäen hierarkista klusterointia voitiin lisäksi tunnistaa joukko synergiaestäjiä, jotka eivät estäneet GATA4:n transkriptioaktiivisuutta, kun yhdisteiden pitoisuus oli 3 μM. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voitaisiin arvioida näiden aiempaa selektiivisempien yhdisteiden toimivuutta mahdollisissa lääkehoidoissa

    Similar works