Naukkarinen, Jussi

Finnish

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

https://helda.helsinki.fiMaskien paradoksi : menevätkö maskikeskustelussavasta-aiheet ja käyttöaiheet sekaisin? : kolumniNaukkarinen, Jussi2021Naukkarinen , J 2021 , ' Maskien paradoksi : menevätkö maskikeskustelussa vasta-aiheet jakäyttöaiheet sekaisin? : kolumni ' , Duodecim , Vuosikerta. 137 , Nro 8 , Sivut 889-890 . <https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16138.pdf >http://hdl.handle.net/10138/336280publishedVersionDownloaded from Helda, University of Helsinki institutional repository.This is an electronic reprint of the original article.This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.Please cite the original version.KOLUMNIDuodecim 2021;137" Virallista ohjeistusta maskit-tomuuden lääketieteellisistä perusteista ei ole"Menevätkö maskikeskustelussa vasta-aiheet ja käyttöaiheet sekaisin?Maskien paradoksiMaskeista puhutaan ja kirjoitetaan nyt paljon. Kuten yleensäkin, ovat äärimielipiteiden edus-tajat usein äänekkäimpiä, ja moni kansalainen saattaa olla hämillään eriävien mielipiteiden kakofoniassa. Viimeisin keskustelu on käyty ”maskipakosta”. Sana pakko allergisoi monia suomalaisia, ja pakkoa vastaan taisteltaessa esitetään useita, hatariin faktoihin perustuvia väitteitä. Nämä tuntuvat useimmiten kiteyty-vän pikkuveljeni lapsena esittämään lempiargu-menttiin: ”Ei oo pakko, jos ei haluu!”Oikein käytettynä maskit suojaavat muita ja mitä todennäköisimmin myös käyttäjään-sä ilmateitse leviäviltä tartuntataudeilta. Paras suoja saadaan, kun mahdollisimman moni kan-salainen käyttää maskia sen käyttöä vaativis-sa tilanteissa. Jotkut ”maskirikkurit” vetoavat terveydellisiin syihin olla käyttämättä maskia. Moni kliinikko on todennäköisesti ehtinyt jo tuskastella, mitä nämä mahdolliset terveydelli-set syyt voisivat olla. Epämääräisiä lauseita löy-tyy yritysten sivustoilta ja tiedotteista.THL:n sivustolla todetaan, että kaikki hen-kilöt eivät voi terveydellisistä syistä käyttää maskia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pohti suo-situksessaan 20.10.2020 maskipakon mahdol-lisia vaikutuksia ja totesi, että yhdenvertaisuus saattaa jäädä toteutumatta joidenkin henkilöi-den osalta, kun ”…maskin käyttäminen vaa-rantaa hänen terveytensä (esimerkiksi vaikeasti hengityssairaat henkilöt)”. Epätietoisuus ei yllä-tä, koska virallista ohjeistusta maskittomuuden lääketieteellisistä perusteista ei ole.Heinäkuussa 2020 yhdysvaltalaiset kollegat Dorfman ja Raz pohtivat näitä maskin käyt-töön liittyviä mahdollisia vasta-aiheita JAMA Health Forum -julkaisussa. Selvinä syinä olla käyttämättä maskia pidettiin lähinnä vaikeita kasvojen epämuodostumia (maskia ei yksin-kertaisesti pysty fyysisesti käyttämään) ja lap-sen hyvin nuorta ikää tai kehityshäiriötä, joka estää maskin käytön. Muita ehdotettuja maskin käytön vasta-aiheita pidettiin selvästi kyseen-alaisempina – erityisesti kroonisia keuhkosai-rauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia. Keuhkosairauksien yhteydessä tuleekin vas-taan ensimmäinen paradoksi: näistä sairauk-sista kärsivät potilaat ovat ensinnäkin selvästi alttiimpia saamaan COVID-19-taudin vaikean muodon, ja toiseksi näihin sairauksiin yleises-ti liittyvä krooninen yskä edesauttaa taudin leviämistä muihin ihmisiin. Siten krooninen keuhkosairaus olisi enemminkin vakuuttava syy käyttää maskia kuin olla käyttämättä: aihe, ei vasta-aihe!Kaikki maskia käyttäneet henkilöt tunnista-vat sen aiheuttaman epämiellyttävän tunteen. Subjektiivisesta kokemuksesta huolimatta maskin käyttö ei kuitenkaan oleellisesti vaikuta kaasujenvaihtoon levossa eikä rasituksessa – ei terveillä koehenkilöillä eikä edes vaikeaa keuh-koahtaumatautia sairastavilla. Näin totesivat Sa-mannan ym. tuoreessa tutkimuksessaan Annals of the American Thoracic Society -julkaisussa. Samaan päätelmään astmapotilaiden osalta päätyivät Baptist ym. vastikään The American ePUBVerkossa ensinArtikkeli on avoin kaikille Maskien paradoksiAcademy of Allergy, Asthma and Immunology -konferenssissa esittämässään tutkimuksessa. Kyseessä on siis subjektiivinen kokemus hen-gitysvaikeudesta, joka selittyy neurologisilla (kasvojen hyvin lämpöherkät alueet viestivät aivoille lämpimämmästä hengitysilmasta) ja psykologisilla (maskin aiheuttama ahtaan pai-kan kammo, yleinen ahdistus) mekanismeilla. Maskeja koskeva toinen paradoksi liittyy niiden läpäisevyyteen: jotkut väittävät, että maskit ei-vät estä tartuttavien aerosolien läpäisyä, mutta samanaikaisesti ne estävät kaasujenvaihdon. Asiahan ei voi olla sekä että.Maskipakon käytännön valvominen on vai-keaa. Pakosta ilmoittaneet tahot hyväksyvät toistaiseksi asiakkaan suullisen ilmoituksen lääketieteellisestä vasta-aiheesta eivätkä vaadi kirjallista lääkärintodistusta. Viralliset ohjeis-tukset näistä (äärimmäisen harvinaisista), to-dellisista vasta-aiheista puuttuvat, ja avoin kes-kustelu asiasta olisi tärkeää. Lääkäreilläkään ei ole velvoitetta kirjoittaa todistusta maskin käytön lääketieteellisestä esteestä, jos sellaista ei perustellusti ole. On kuitenkin tärkeää keskustella näidenkin poti-laiden kanssa heidän maskiasioihin liittyvistä huolistaan, tarjota parasta mahdollista tietoa ja ohjeistaa heitä asianmukaisista suojakeinoista – ei vain heidän itsensä, vaan meidän kaikkien hyväksi. Kaikki käytettävissä oleva tieto puoltaa maskien käytön turvallisuutta, oli henkilöllä sit-ten keuhkosairaus tai ei. Käytön tai käyttämättä jättämisen valinta ei voi olla uskon asia, vaan sen tulee perustua tietoon. Maskin käytön valvomiseen liittyy toinenkin ongelma: tulisiko myös valvoa, että maskia käy-tetään oikein, niin että se peittää sekä suun että nenän, ja että se on asianmukaisesta materiaa-lista valmistettu? Pelkkä kaulahuivin nostami-nen kasvoille tarkastajan nähdessä on teatteria eikä tarjoa haluttua suojaa. Jos yhteisönä kaikki sisäistäisivät ja ymmärtäisivät suojakeinojen tärkeyden, ei valvontaa tarvittaisi.Kolmas paradoksi liittyy pandemioihin ylei-sesti: kun kaikki on tehty epidemiologisesti oikein, ei mitään tapahdukaan! Hyvässä tauti-tilanteessa on houkuttelevaa väittää ehkäiseviä toimia ylimitoitetuiksi, maskeja ja rajoituksia turhiksi. ”Katsokaa nyt, miten hyvin meil-lä menee.” Varoittavia esimerkkejä hyvänkin tautitilanteen nopeasta roi-hahtamisesta kuitenkin löytyy ympäri maailmaa. Olkaamme siis kaikki tietoisia tästä viimeisestä paradoksista, tehkäämme kaikki oikein ja iloitkaam-me, kun mitään ei tapahdukaan! ■JUSSI NAUKKARINEN, LKT, kardiologian erikoislääkäriHUS, Sydän- ja keuhkokeskus

Maskien paradoksi : menevätkö maskikeskustelussa vasta-aiheet ja käyttöaiheet sekaisin? : kolumni

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/336280/1/duo16138.pdf

Maskien paradoksi : menevätkö maskikeskustelussa vasta-aiheet ja käyttöaiheet sekaisin? : kolumni

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto